Galluppia: Vanhempainvapaa loppuu, rahat myös – mitä tekisit?

[broken]

Laittaisin lapsen hoitoon ja menisin töihin. Uskoisin että se on kaikkien kannalta paras ratkaisu. Kotiin jääminen aivan liian vähillä tuloilla on vain omaan nilkkaan puremista, sillä siinä menee hermot ja itsetunto nopeasti, niin että siitä kotona olemista ei tule muuta kuin itkua ja hammasten kiristämistä.

Vaikea kuvitella, että rahan vähyys saa aikuisen ihmisen niin tolaltaan, että ei kykene vauvan hoitajaksi huoliltaan. Ei kai niitä rahahuolia sen vauvan kanssa ole tarkoitus setviä kuitenkaan?

 

[broken]

Lainanmaksua en siirtäisi. en pystyisi nukkua, kun miettisin että seuraavana voi jommalta kummalta mennä työ tai terveys - mitä sitten eteen, jos on jo siirretty maksua lastenhoidon takia.

Mun mielestäni joku puolen vuoden lykkäys lainan maksussa on niin kärpäsen paska kun ajatellaan, että sitä maksellaan kuitenkin helposti 15-20 vuotta. Lapselle se taas on pitkä aika oppia asioita, esimerkiksi käveleminen.

Oma vastaukseni on siis ehdottomasti B. Lapsen etu on tärkeämpi kuin se, että olemmeko lainavapaita keväällä 2020 vai vasta syksyllä 2021.

 

["jappe"]

B (me tehtiin näin puoli vuotta esikoisen kohdalla) on helpoin. Toi C on todennäköisesti teillä jo tehtykin, me ainakin oltiin karsittu kaikki minimiin jo valmiiksi.

Ja jälkiviisautta tyrkyttää usein ne, joilla esim. on tulojensa puolesta mahdollisuus mitottaa asuntolainaa. Meidän tilanne on se, että eletään todella säästeliäästi eikä meillä kulu rahaa esim. viihteeseen, kampaajaan, harrastuksiin (tai no 20 e lapsen jumppaan vuodessa) jne. Lainaa maksetaan talostamme vajaa 600 e kuussa sisältäen korot (halvemmalla tuskin sais 4 hengelle tältä seudulta minkäänlaista vuokra-asuntoakaan) ja menot pyritään pitämään kaikin puolin minimissä. Silti itseni ollessa nyt hoitovapaalla eläminen tekee tosi tiukkaa, mies on normitöissään jotka ei ole mitenkään erityisen rahakkaita. Näen punaista joka kerran kun joku alkaa mulle selittää miten lainanmaksua pitää miettiä realistisesti tms. koska yleensä ne on niitä ihmisiä, joiden ei koskaan oo tarvinnut aidosti olla huolissaan taloudestaan. Joidenkin on vaan vaikea ymmärtää, että tässä maassa elää hirveästi ihmisiä kaikenlaisissa tuloloukuissa. Ei olla riittävän pienituloisia tukiin, mutta kuitenkin roikutaan toimeentulossa samalla tasolla monen paljon pienituloisemman kanssa koska he saa niitä tukia. Työttömyys ei sentään uhkaa, mutta ollaan palkkakuopassa molemmat. Huoh, anteeksi jos ja kun meni paatokselliseksi...

 

[nostan]

lisää mielipiteitä, kiitos

 

["koi"]

C: Tein hoitoalan ammattilaisena keikkaa omalle työpaikalleni joko iltavuoroja tai sitten viikonloppuisin kun mies oli kotona. Vanhemmat auttoivat hieman hoitojärjestelyissä. Muunmuassa iltavuoroon pääsin niin että vein pojan mummolaan päiväunille josta isä kävi työpäivän päätteeksi pojun hakemassa.

Lisätienestiä sai mukavasti Eteenkin sunnutaivuoroista.

 

["vieras"]

c) Yrittäisin hommata jonkun osa-aikaisen työn viikonlopuiksi ja illoiksi.

Tai jos mulla olisi parempi palkka kuin miehellä, menisin töihin ja mies jäisi kotiin. Samoin jos mies opiskelija ja itsellä mahdollisuus käydä töissä.

 

["vieras"]

Olen tehnyt A:n ja B:n. Meillä noita lapsia on useampi, joten ihan jokaista ei ole äiti hoitanut kotona 2v asti. Tarvittaessa on turvauduttu hetkelliseen lainavapaaseen. Mutta mun periaatteen mukaan aikuisen hommaa on käydä töissä. Kivaa vaan olisi, jos työelämä tarjoaisi joustavuutta työelämään enemmän. Puolikkaat päivät on oikeasti aika hankala toteuttaa ja ainakin itse tein lähes samat työt kuin muutenkin mutta ilman taukoja, osin iltaisin ja pienemmällä palkalla. Toisaalta olen tehnyt töitä lasten päiväunien aikanakin. Aika vähän olen tehnyt joidenkin (ei siis kaikkien) palstalaisten vastauksissa arvostettavaa kokopäiväistä lastenhoitoa.

 

["vieras"]

No, itse hain aikoinaan lyhennysvapaata ja sen lisäksi hankin rahaa jälleenmyyntihommilla ja muilla "pikkubisneksillä" ja hyvin pärjätiin.