Gallup: miten vartalosi muuttui?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minni..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun aineenvaihdunta tuntuu kyllä ainakin hidastuneen raskausaikana nyt kun viikkoja on 17. Syön kuten ennenkin (siis terveellisesti ja lautasmallin mukaan, yhteensä noin 1800-2200 kaloria päivässä), mutta nyt nälkä antaa odotuttaa itseään kauemmin. Tämä alkoi noin vkolla 13.

Alkuraskaudessa oli taas koko ajan hirveä nälkä ja myös huono olo, joten jouduin syömään välipalaa noin tunnin välein.

Ei tämä vatsan toiminta siis ainakaan minun kohdallani ole ihan normaalina pysynyt. Nyt paino 60 kg ja alkuraskaudessa oli 57 kg. Pituutta 166 cm. Kauhuskenaario on just se, jos joutuu vuoteeseen makaamaan pariksi kuukaudeksi. Silloin ihan takuulla tulee paljon painoa.

Toisaalta, jos imetys kuluttaa 700 kaloria päivässä, pitäis teoriassa painoa lähteä nopeasti aika rutkasti jos saa lisäksi kulutettua urheilulla esim. 500 kaloria/päivä. Laskeskelin, että teoriassa ei ole vaikeaa saada raskauden jälkeen noin kiloa pois/vko ihan normaalilla ruokavaliolla.

Sittenpä sen näkee.
 
Täysimetys kuluttaa n. 500 kaloria päivässä ja osittainen n. 300 kaloria. Ei imetys kuitenkaan ole mikään takuu siitä, että paino putoaa... minulla painoa edelleen n. 4 kiloa ylimääräistä ja olen imettänyt 9 kk. Imettäessä myös tulee huono olo nopeasti, joe ei syö ja juo tarpeeksi.

Laihdutustahan ei imetysaikana suositella, koska laihtuessa elimistössä vapautuu ympäristömyrkkylä jotka siirtyvät äidinmaitoon. Toden teolla laihduttamisen saa siis oikeastaan aloittaa vasta imetyksen loputtua.
 
Onpa painonvartijalla pokkaa arvostella. Tunnut hyvin (muka) tietäväsi millainen ihminen olen: "mustavalkoinen, kurinalainen, täydellinen, ei heikkouksia..." En todellakaan luule kaikkien asioiden olevan kontrolloitavissa, kuten väität. Omalla kohdallani sen olen kokenut mm. vuosien lapsettomuudella. Vaan ei silti ihmisellä ole selkärankaa yhtään, jos ei pysty vähentämään syömistään tai lopettamaan tupakointiaan. Ja miehenikin näytät "tuntevan", sillä minä en ole koskaan täällä väittänyt, että mieheni mielestä raskaus ja synnytys ei saisi näkyä missään. Ei mikään väitteistäsi pidä paikkansa. Mieheni rakastaa minua sellaisena kuin olen. Synnytyksen jäljet näkyy minussakin, pian vielä enemmän kun toinen syntyy. Oletko kenties vain katkera, jos itse olet onnistunut huonommin mainitsemissasi asioissa?

Kysynkin vielä, että mitä vikaa on terveyttä arvostavissa elämänarvoissa? Toisia se tuntuu hirveästi häiritsevän. En ole itsekään mikään terveellisten elämäntapojen mestari, mutta aina pitää pientä pyrkimystä siihen suuntaan olla. Ettei täällä vaan ottaisi hernettä nenäänsä juuri ne, jotka ovat lihavia. Kumma juttu, kun laihoille ihmisille saa lihavat huomautella päin näköä laihuudesta jatkuvasti, mutta kun lihaville ilmaisee oman mielipiteensä lihavuudesta, ollaan heti karvat pystyssä syyttämässä ties mistä. Mulle on sanottu mm. että sinäkin tollanen rimppakinttu... eihän sussa ole kuin luuta ja nahkaa (vaikka läskiäkin löytyy)... jne. Ei mulle tulisi mieleenkään mennä pullukalle sanomaan, että ompa sulla paksut jalat tai isot mahamakkarat tai syötpäs sinä kuin hevonen. Niin se vaan on, että lihavuuden arvostelu on kiellettyä, sen näkee täälläkin.

 
Ihan hyva, ajattelen asiasta samalla tavalla kuin sina ja ymmarran pointtisi. Taalla nyt joku ilmeisen selkarangaton on todellakin harmistunut, lieko se koira alahtanyt johon kalikka kolahtanut. Ihmettelin samoin, mista ihmeesta painonvartija tekstisi perusteella voi vaittaa moisia asioita perheestanne, AO ei taida ihan huipussaan olla.

Hienoa, etta sina ihan hyva valitat terveydestasi ja ulkonaostasi! Onnea ja iloa perheellenne ja uudelle tulokkaallenne!
 
"Vaan ei silti ihmisellä ole selkärankaa yhtään, jos ei pysty vähentämään syömistään tai lopettamaan tupakointiaan."

Juuri tämä oli pointtini. Koeta nyt ystävä hyvä käsittää, ettei kaikilta ihmisiltä löydy sitä selkärankaa. Sinun on ilmeisen vaikea ymmärtää, mikseivät muut ajattele ja tee asioita niin kuin sinä. Valaise sinä minua, että miksi maailma on tällä tolalla, kun kaikki on kerta niin pirun yksinkertaista ja helposti kontrolloitavissa.
Totta kai on hyvä välittää terveydestä, ajatella mahdollisimman ekologisesti yms yms. siitä tässä ei ollutkaan kyse, vaan siitä, että asia joka toiselle on maailman yksinkertaisinta ja helppoa voi toiselle olla ylitsepääsemättömän vaikeaa ja monissa tapauksissa jopa mahdotonta.. Kyllä minusta maailma on aika mustavalkoinen jos ei pysty tällaista asiaa käsittämään. Mikäs täällä olisikaan kenenkään ollessa jos jokaiselta sitä selkärankaa niin asiassa kuin toisessakin löytyisi, mutta kun näin ei valitettavasti ole. Luepas omat tekstisi vielä kertaalleen ja sitten se aikaisempi kirjoitukseni, niin löydät ehkä enemmän niitä yhtymäkohtia ja näin ollen ehkä pointtinikin sinulle aukenee..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Painonvartija??:
"Vaan ei silti ihmisellä ole selkärankaa yhtään, jos ei pysty vähentämään syömistään tai lopettamaan tupakointiaan."

Juuri tämä oli pointtini. Koeta nyt ystävä hyvä käsittää, ettei kaikilta ihmisiltä löydy sitä selkärankaa. Sinun on ilmeisen vaikea ymmärtää, mikseivät muut ajattele ja tee asioita niin kuin sinä. Valaise sinä minua, että miksi maailma on tällä tolalla, kun kaikki on kerta niin pirun yksinkertaista ja helposti kontrolloitavissa.
Totta kai on hyvä välittää terveydestä, ajatella mahdollisimman ekologisesti yms yms. siitä tässä ei ollutkaan kyse, vaan siitä, että asia joka toiselle on maailman yksinkertaisinta ja helppoa voi toiselle olla ylitsepääsemättömän vaikeaa ja monissa tapauksissa jopa mahdotonta.. Kyllä minusta maailma on aika mustavalkoinen jos ei pysty tällaista asiaa käsittämään. Mikäs täällä olisikaan kenenkään ollessa jos jokaiselta sitä selkärankaa niin asiassa kuin toisessakin löytyisi, mutta kun näin ei valitettavasti ole. Luepas omat tekstisi vielä kertaalleen ja sitten se aikaisempi kirjoitukseni, niin löydät ehkä enemmän niitä yhtymäkohtia ja näin ollen ehkä pointtinikin sinulle aukenee..


Mahtoikohan "ihan hyvä" tarkoittaa sitä, että jos selkärankaa ei löydy, niin se on sitten "selkärangattoman" oma vika. Eli ei kannata keksiä kaikenmaailman tekosyitä siihen miksi on esim. lihava, kun voi sanoa syyksi suoraan sen, että on selkärangaton ja itsekuriton. Sehän on ihan inhimillistä ja helppo ymmärtää toisin kuin ne kaikenmaailman tekosyyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Murunen79:
Mun aineenvaihdunta tuntuu kyllä ainakin hidastuneen raskausaikana nyt kun viikkoja on 17. Syön kuten ennenkin (siis terveellisesti ja lautasmallin mukaan, yhteensä noin 1800-2200 kaloria päivässä), mutta nyt nälkä antaa odotuttaa itseään kauemmin. Tämä alkoi noin vkolla 13.

Alkuraskaudessa oli taas koko ajan hirveä nälkä ja myös huono olo, joten jouduin syömään välipalaa noin tunnin välein.

Ei tämä vatsan toiminta siis ainakaan minun kohdallani ole ihan normaalina pysynyt. Nyt paino 60 kg ja alkuraskaudessa oli 57 kg. Pituutta 166 cm. Kauhuskenaario on just se, jos joutuu vuoteeseen makaamaan pariksi kuukaudeksi. Silloin ihan takuulla tulee paljon painoa.

Toisaalta, jos imetys kuluttaa 700 kaloria päivässä, pitäis teoriassa painoa lähteä nopeasti aika rutkasti jos saa lisäksi kulutettua urheilulla esim. 500 kaloria/päivä. Laskeskelin, että teoriassa ei ole vaikeaa saada raskauden jälkeen noin kiloa pois/vko ihan normaalilla ruokavaliolla.

Sittenpä sen näkee.

Juu minäkin laskin paljon imetyksen varaan, mutta sepä ei sitten onnistunutkaan alkuunkaan. vauva oli syntyessään vain parikiloinen, eikä jaksanut rintaa imeä. pari päivää sitä treenattiin, mutta kun paino alkoi mennä hirmu vauhtia vielä alemmaksi, oli ruokaa annettava ja kiireellä. Kun painoa alkoi taas olla vauvalla ihan mukavasti imetystä taas ruvettiin harjoittelemaan, mutta ei niin ei. Ei auttanut imetystukihenkilöt eikä mitkään.. Olen kyllä saanut kilot vähenemään 2-3 tunnin vaunulenkillä päivässä.. Syömistä minun on jotenkin aina ollut todella vaikea rajoittaa. (kuulun siis näihin selkärangattomiin) kiusaus on niiiiin pirun suuri ja rakastan hyvää ruokaa, mutta liikunnalla se pysyy kutakuinkin kurissa. Muuta liikuntaa tosin en harrasta, kuin reipasta kävelyä
 
Joo, eipä sitä tosiaan tiedä onnistuuko tuo imetys. Itse harrastan juoksua, joten saan kumminkin suht tehokkaasti kaloreita palamaan, jos jaksan kipasta edes 10 km miehen ollessa lapsenhoitajana. Toi imetys nyt vaan olis ollut hyvä tehostaja. Mä en kerta kaikkiaan osaa ajatella itseäni yhtään pulskana, kun olen aina ollut urheilullinen ja rasvaprosentit on kohdallaan. Nyt kyllä raskaudessa keho kerää ainakin mulla rasvaa eri tavoin kuin normaalisti ja tuntuu, että peppu leveää ihan pakolla!. Edelleen painotan, että ruokavalio täysin sama kuin ennen raskautta.

Suosittelen muuten juoksua noin yleisesti kaikille, jotka kamppailee kilojen kanssa. Se on mulla ollut ainoa keino, joka on tehokkaasti vähentänyt sellua ja ns. kiinteyttänyt. Ja jopa puolessa tunnissa saa kulutettu reippaasti saman kuin tunnin kävelyllä, joten sopii hyvin niille, joilla ei ole aikaa. Hyvä myös siinä mielessä, että myöhemmin voi juosta lapsen kanssa, jos ostaa juoksuvaunut.

Vaatii toki pohjakuntoa, mutta sujuessaan on hyvin palkitseva ja lähes ilmainen laji (juoksukengät n. 100 e.). Lisäksi jos hankkii puntit himaan ja tekee yläkropan esim.lapsen nukkuessa, pysyy kyllä suht helposti edes jossain kuosissa.

Mä olen raskauden takia joutunut lopettaan juoksun kipujen vuoksi ja mulla ihan hirveet vierotusoireet! :) Toi pepun löystyminen liittyy varmaan myös samaan asiaan, toki yritän treenata muuten, mutta ei vaan ole juoksun voittanutta.
 
1) mitat ennen raskautta 170/75, ennen synnytystä 100kg!
2) mitat synnytyksen jälkeen; n. viikko myöhemmin 93kg ja nyt -kun poika 8kk- 79kg
3) rinnat imetyksen jäljiltä samaa kokoa kuin ennen raskautta, varmasti pienenevät kun kiloja tippuu. Vatsanahka ihan hirveä, löysä ja arvilla. En usko sen ikinä palautuvan ihan ennalleen. Muutenkin kroppa muuttunut, lantio leveämpi jne.
4) Rasvailin kovasti vatsaa ja koko kroppaa. Ei auttaneet yhtään. Viikolle 25 ratsastin säännöllisesti ja muuten liikuin aika paljon (aina kun ei selkä särkenyt ihan hulluna)

Nyt mua ottaa päähän etten ole laiha ja kaunis. Mutta mikään ei ole muuttunut, en ole ollut laiha ja kaunis ikinä.
Söin ihan tarkoituksella aivan hillittömästi (kotiruokaa) -mua kävi niin ärsyttämään kun kaikki heti onnittelujen jälkeen innostui valistamaan painonnoususta. Ja pahin oli neuvolantäti! Sille oli ihan tärkein tehtävä joka kerran kerrata lautasmalli jne. Painosta puhuttiin joka kerran, muista kuulumisista ei ollut niinkään väliä.
Mulle ei tullut diabeteksiä eikä myrkytyksiä, olin elämäni kunnossa ihan synnytykseen asti. Ja toivuin hyvin. Nyt olen sitten karistellut niitä kiloja. Imetysaikana (5kk) en laihduttanut. Ja ei se sillä ruokahalulla olisi onnistunutkaan.
Meidän poika on tosi terve, nukkuu hyvin jne. Ja käyrillä vain pituus on yläkanttiin (ts. pitkä ja hoikka poika)

Naapurissa 38v. täti piti itsestään oikein mallikkaasti huolta raskausaikana. Painoa tuli 3kg jo ennestään hoikkaan varteen (ts. laihtui).
Viikko synnytyksestä mahtui jo ennen raskautta-farkkuihin. Hyvä niin. Mutta lapsellaan ei olekaan sitten asiat niin hyvin. Heillä on ollut tosi hankalaa vähän joka asia. Koliikki nyt voi tulla kenelle vaan, mutta sydämessä olevat viat on yhdistetty niukkaan ravinnonsaantiin. Samoin kasvuhäiriöt.

Tässä me asutaan melkein samalla pihalla. Kaksi niin eri tarinaa.
En oikein tiedä mikä mun viesti olisi..
Varmaan se, että tärkeintä on että voi katsoa itseään peiliin. Ja jos niitä kiloja itselleen kerryttää (koska eihän niitä muut kerrytä kuin kukin itse, oli sitten hidas tai nopea aineenvaihdunta tai mitä tahansa syitä) niin muistaa niistä sitten itse vastata.
Minä karistelen omiani. Enkä väitä että olisi tosi helppoa.
 
Pakko kommentoida, vaikka vielä onkin vauva mahassa (viimeisiä tosin viedään, rv 40+5). We-ronica: mulla AIVAN samoja kokemuksia neuvolasta! Koko tästä 9 kuukaudesta on jäänyt mieleen vain minun painosta meuhkaaminen. Mulla mitat ennen raskautta 176/67, nyt painoa 90 kg (vauva on tosin iso ja turvotusta tullut paljon). Alussa paino nousi todella nopeasti johtuen pahoinvoinnista johon auttoi vain jatkuva syöminen. Sittemmin en vain halunnut pistää itseäni tiukalle dieetille ja kuten sinä, osittain myös uhmasin painoni kyttäämistä! Joku nyt varmaan haukkuu tyhmäksi, mutta näin tein. Arpia on tullut ihan kohtuudella viimeisen kuukauden aikana reisiin ja vatsaan. Mitään myrkytyksiä/diabetesta ei ole ollut.

On tosiaan ärsyttävää kun nostetaan jalustalle nämä super-odottajat, jotka hoikasta alkupainostaan huolimatta kerryttävät raskauden aikana just jonkun 5 kg!! Eräs tuttavani harrasti himo liikuntaa koko raskauden ajan, kun ei saanut enää pomppia niin kävi päivittäin reilun tunnin teho-sauvakävelyllä ja söi todella niukasti. Vauva syntyi viikolla 39 ja painoi 2800 gr...

Minulla ei ole missään vaiheessa ollut tavoitteena palautua raskautta edeltäneisiin mittoihin. Toki painon aion pudottaa takaisin normaalin BMI:n rajoihin ja kiinteyttää kroppaa niin paljon kuin se nyt on mahdollista. Mutta ei minulla ole mitään haavekuvaa siitä, että mahtuisin enää koskaan niihin supermataliin bile-farkkuihin joita vielä viime vuonna käytin. Tai vaikka niihin mahtuisinkin, niin en varmasti näytä hyvältä (maha)!

No joo, tosiaan olisin voinut pitää itseni ja painoni kurissa. Mutta en pitänyt. Ja hatunnosto kaikille jotka pystyvät siihen, mutta kohtuu kaikessa!!
 
Keskustelu on nyt lipsumassa siihen suuntaan, että on otettava osaa.. Ymmärsinkö oikein, että parin kirjoittajan mielestä itsestään (painostaan) huolehtiminen raskausaikana tarkoittaa sitä, että tuleva lapsi voi huonosti?

Söin raskausaikana niin kuin normaalistikin eli herkuttelin vain kerran viikossa ja liikuin kohtuudella loppuaikoihin saakka. Pahoinvointi kesti 4kk, minä aikana jouduin syömään tunnin välein, mutta välipalat olivat kasviksia, hedelmiä, näkkäriä, jne, lisäksi tietenkin tavallista ruokaa. Kiloja tuli 9 ja kaikki oli lähtenyt 3 viikon kuluttua synnytyksestä. Lapseni syntyi yliaikaisena, painoi 4kg, eikä ole terveyden suhteen ollut mitään ongelmia. Ei siis kärsinyt mitenkään siitä, että äiti oli "superodottaja".

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama, kuinka paljon kukakin lihoo raskausaikanaan. Faktaa on kuitenkin se, että raskaudenaikainen reilu lihominen (siis ei pelkkä turvotus!) on suurempi terveysriski sekä ädille että lapselle (raskausdiabetes, raskausmyrkytys)kuin se, että kiloja tulee niukasti.

En ole samassa kuosissa kuin ennen raskautta, löysää nahkaa löytyy vatsan kohdalta ja hiukset ovat ohentuneet puolella. Tuskin kukaan täällä tavoitteleekaan täysin virheetöntä ulkomuotoa, mutta keveämpänä on kivempi olla :)


 
Normaali*, mielestäni oletkin tosiaan normaali. Tarkoitin "superodottajilla" tätä toista ääripäätä jotka otsa hiessä kuntoilevat päivittäin ja noudattavat tiukkaa ruokavaliota.

Enkä siis halunnut tosiaankaan osoittaa syyttävää sormea kehenkään, kaikki taaplaa tavallaan. Halusin vain puolustaa "kaltaisiani", jotka antavat kilojen kertyä raskauden aikana. Ja toki olen tietoinen lihomisen aiheuttamista terveysriskeistä niin vauvalle kuin äidillekin. Eli jos kiloja on jo valmiiksi liikaa niin se 20kg lisää raskauden aikana ei varmasti ole hyväksi!!

Mutta joo, raskaana ollessa sitä tuntuu olevan suurennuslasin alla, lihoi sitten liikaa tai liian vähän. Aina on joku, jonka mielestä sinun olisi pitänyt tehdä toisin.
:-D

P.S. kyllä minäkin jo kaipaan sitä keveämpää itseäni kun pengoin kesävaatehyllyäni..
 
Täällä ei sitten jotkut tajua millään että joillekkin niitä kiloja tulee ja joillekkin ei. Johan sen huomaa noista normaalin ja vielä odottajan kirjoituksista.
Mulle tuli raskausaikana +20kg (söin normiruokaa, herkuttelin porkkanoilla..) ja kilot lähti VUODEN kuluessa. Kaverille tuli 30kg (söi sipsipussin tms. päivässä) ja ne kilot lähti kolmessa VIIKOSSA. Kumpikaan ei imettänyt yhtään. Millähän nämä itsekuriset painontarkkailijat tämän perustelee?
 
Ei tajua nimimerkille: mistäs tuon johtopäätöksen vetäisit? Eikö tuo minunkin esimerkkini viittaa siihen, että painoni on noussut raskauden aikana helposti. En missään kohtaa väittänyt mässääväni herkuilla, söin vaan normaalisti ja sallin itselleni herkuttelun niin kuin normaalistikin ennen raskautta. Alkupahoinvoinnin aikaan välipalat olivat ihan vaan leipää, hedelmiä ja lisäksi isommat annokset kotiruokaa. Ja paino nousi todella vauhdilla.

Eli kyllä minä tajuan, että joillekin painoa vaan kertyy raskauden aikana. Olen itse elävä todiste siitä. Tuo kommenttini uhmaamisesta viittasi alkuraskauden jälkeiseen aikaan, jolloin neuvolan tädin mielestä minun olisi täytynyt ryhtyä "dieetille" (siis tarkkailla syömistä, lisätä kasviksia ja jättää KAIKKI ylimääräiset pois), jotta alussa kertyneet kilot saataisiin tasaantumaan. En siis tunkenut ruokaa suuhuni, söin vaan normaalisti.
Saa nähdä miten minulle käy synnytyksen jälkeen..
 
1. 169cm/57kg
2.Heti synnytyksen jälkeen 169/58 kuukauden kuluttua 169/53.5
3.Rinnat kasvoi A:sta B-kuppiin.Raskausviiva jäi (toiv häipyy kesään mennessä),raskausarpia ei tullut.Vähän alavatsaan jäi löysää nahkaa.Kunto nollissa.
4.Vatsaa kannattaa rasvata joka ilta.Seuraavan kerran kun raskaaksi tulen,niin aion kyllä liikkua paljon (salille),synnytys vei kyllä kaikki voimat,eikä keskivartaloon jäänyt mitään lihaksia,vaikka peruskunnossa olinkin.Itse ainakin söin säännöllisesti,niin pysyi tuo aineenvaihduntakin kunnossa.Imetys vie kiloja,että sen aikana myös säännölliset syönnit (itse syön 2h välein).
 
Meillä jokaisella on geenit erilaiset, joku lihoo raskausaikana herkemmin kuin toinen vaikka söisivätkin ja kuntoilisivat samallalailla... se ei kuitenkaan vähennä meidän arvoamme äiteinä olimmepa sitten lihavia tai laihoja tai jotain siltä välillä. Kaikkein tärkeintä on se mitä meillä on korviemme välissä ja miten kasvatamme jälkikasvumme. Kaunista aurinkoista kevättä kaikille äideille koosta riippumatta!!!
 
1. pituus ennen raskautta 170 ja paino 55
2. raskauden jälkeen pituus sama ja paino 51 ja vuosi synnytyksestä
3. haalean haalea linea negra näkyy, ja rinnat pienentyneet, mutta muuten vartalo melko sama kuin aikaisemmin, ei arpia, eikä löysää nahkaa;)
4. rasvailin ihoa loppuraskaudesta ja synnytyksen jälkeen lenkkeilin ahkerasti vaunujen kanssa, siinäpä se. väsymyksestä huolimatta olen yrittänyt syödä monipuolisesti ja ulkoilla ja pitää kunnosta huolta.
 
Tuli tuossa mieleen, kun täälä hehkutetaan et syö normaalisti ja lihoo. Tai syö normaalisti ja laihtuu. Mikä on normaalisti?
Toisille se voi olla 1 lämminruoka ja pari terveellistä välipalaa. Kun taas toisille 5 kertaa päiväs kunnolla maha täyteen ja ehkä pulla kahvin kanssa.
Entäs liikunta näillä? Joka päivä pitäis liikkua ainakin tunti tai se 10 000 askelta, mikä on noin 10km lenkki.

Eli , jos syö "normaalisti" eikä liiku ni kyllä varmasti lihoo!!!!!
 
Mielestäni tosiaan monella tuo "normaali" syöminen on jo ylensyömistä. En voi käsittää mihin tarvitaan kolme TUHTIA lämmintä ateriaa ja siihen vielä välipalat päälle - siis mihin muuhun kuin lihomiseen...Nuo annoskoot kun ei kaikilla tuntemillani ole tosiaan ihan mitättömiä, ottaen huomioon, että monen elämään ei kuulu juurikaan ruumiillista suorittamista. Mutta kaikki on tietysti yksilöitä.
 
Yhdyn kyl samaan! Noissa on varmaan NIIN isoja eroja. Annoskoossakin jo, et syökö esim. täydenlautasen muusia ja makkarakastiketta vai syökö sen oikeaoppisesti eli puolet kasviksia ja salaattia. Tai mitenkä ruoan valmistaa. Keittäen vai helposti ja nopeasti rasvakeittimellä tai paistamalla.
Mä luulen, et kyl se on ihan henkilökohtasta, et lihooko vai ei.

Mä lihoin raskausaikana vain 9kg(olen 160/57). Osa syy siihen varmaan oli, et kaikki roskaruoat rupes ällöttämään mua. Teki mieli vain hedelmiä ja kasviksia. Normaalisti lihon todella helposti. Pelkkä suklaan katsominenkin tuo lisää kiloja! Mutta teen kaikkeni, ettei painoni pääsisi nousemaan!!!
 
Minä kuulun näihin onnekkaisiin, jotka eivät liho ja mieheni kuuluu myös. Meidän perheessä ei todellakaan nuo annoskoot ole pienimmästä päästä ja useampi lämmin ruoka syödään päivässä ja kahvit ja pullat päälle. Ruuan kanssa meillä on yleensä aina viiniä ( siis päivällisen) ja limsaa suurkulutetaan. Minä en ole koskaan tykännyt hikoilemisesta, mutta mieheni kyllä harrastaa jonkin verran liikuntaa. Kiloakaan ei tähän varteen tule!! Lääkäri totesi, että elimistöni hyödyntää ravinnon tehokkaasti, eikä varastoi sitä rasvakerrokseksi, joten kyllä todellakin lihomisessa on eroja. Minulla on monta ystävää, jotka saavat todella tehdä töitä pysyäkseen jokseenkin normaalipainossa, vaikka elämäntavat ei niin epäterveelliset olekaan. ihmisten elimistöt siis toimivat eri tavalla. Samoin käy laihdutuksessa. Toisilla paino putoaa nopeasti ja toisilla kroppa menee säästöliekille "pitääkseen kiinni" viimeiseen asti kertyneestä rasvavarastosta. Jotkut ihmiset joutuvat TODELLA pinnistelemään, etteivät lihoisi, kun taas toisille painonhallinta on huomattavasti helpompaa. Tässä mielessä kukin on jäävi arvostelemaan kenenkään selkärankaa ja muutenkin moinen on aika lapsellista. Eräs lääkäri (älkää pliis tivatko kuka tai mikä lähde, sillä en kuollaksenikaan muista) sanoi vuosia sitten, että hedelmälliset ihmiset lihovat helpommin, sillä heidän elimistönsä pyrkii varastoimaan rasvaa tulevia (useampia) jälkeläisiä varten. Tällaiset ihmiset myös ovuloivat useammin.. En tiedä onko tässä väitteessä mitään perää ja mihin se perustuu, mutta täysin ei voi kyllä lihomista ja laihtumista pistää sen piikkiin, mitä on ihmisen korvien välissä..
 
Kirjoitin, että olen syönyt normaalisti tai vähemmän vauva-aikana ja lihonut silti. Tarkoitin "Normaalisti" sanalla samanlaista syömistä kuin aikaisemmin, ennen raskautta, kun en koskaan lihonut grammaakaan. Vauva-aikana olen myös liikkunut enemmän kuin ennen. Toistan, että hormonitasapainoni on muuttunut ihan laboratoriotutkimusten mukaan, ja se vaikuttaa aineenvaihduntaan ja painonhallintaan. Ihmiset ovat yksilöitä, paino ei kerry samalla tavalla kaikille.
 
Sama kun edellisellä, minä söin saman verran suunnilleen kun ennen raskautta ja silti painoa tuli raskausaikana 15 kg. Normaali syöminen on minulla 1 lämmin ateria päivässä (sis. esim salaattia, riisiä, lohta tms. tai kasvisruokaa esim perunan kanssa) aamiaisen ja iltapalan (esim salaattia tai puuroa) lisäksi + kaksi välipalaa, esim leipää, hedelmiä, jogurttia tms. Alkuaikoina jouduin pahoinvoinnin takia syömään jonkun verran enemmän, mutta välipalat olivat hedelmiä ja muuta kevyttä. N. parina päivänä viikossa söin esim vähän suklaata tai karkkia. Varsinaisesti en syöpötellyt juurikaan, ehkä pari-kolme kertaa raskausaikana tuli 'mässäiltyä'. Ennen raskautta en tällä ruokavaliolla lihonut. Raskausaikana siis kyllä.

Eli minulle normaalisti syöminen ei todellakaan ole mitään 5 lämmintä ateriaa päivässä tai suklaata kilokaupalla...liikunta kuitenkin väheni selvästi loppuraskautta kohti. koska supistelujen ja liitoskipujen ym. takia en voinut liikkua kovin paljon, ihan vaan työmatkan ja lyhye kauppareiusut tuli käveltyä.
 

Yhteistyössä