G: Tuttavasi OUDOT tavat lasten kanssa!

Mua ärsyttää kun olen nuori äiti ja ilmeisesti sen takia ukon isosiskot katsoo asiakseen suu vaahdossa neuvoa kuinka mun pitää kasvattaa lastani. Kuinka se on sellanen ja tällanen ja tarvii tutin ja miksei se syö lihanpaloja vaan sileää sosetta (7 kk, ei yhtään hammasta, ei osaa vielä syödä sitkeitä paloja)... Miksi sä sitä vielä imetät, kyllä sen pitää nukkua omassa sängyssä, kyllä sen pitäs osata pullosta syödä, et kai sitä enää syliin nukuta, sillä on vääränlainen yöpuku (pitää olla haalarimallinen kun meillä on paita ja housut) ym. Kysytään yövierailulla lapselta että onks sulla ollenkaan housuja mukana (?!), sanotaan että sä opit varmaan myöhään kävelemään kun sulla on noi paksut kestovaipat. Aina löytyy jotain maristavaa, jopa siitä, että miksi lapseni on niin rauhallinen, sehän jää jalkoihin päiväkodissa (johon ei oo menossa vielä pariin vuoteen, toim. huom.)

Ihmeellisintä on se, että heidän omista lapsistaan kolmelta (yht. 5 kpl) löytyy joku diagnosoitu käytöshäiriö, siis näin mainioiden vanhempien lapsilta! Kovin ovat olevinaan päteviä kasvattajia ja jopa niin supermammoja että neuvotaan toisille lastenkasvatusta, vaikka omansa ovat ihan hunningolla. Mä en neuvo heitä koskaan tai huomauttele mistään vaikka mieli tekisi välillä, ei vaan kuulu mun tapoihin.

 

no pakko mainita.. mun eräs ystävä sai esikoisensa, ja on innolla "kestoilemassa".. jooh, ei siinä silleen jos jaksaa/tykkää; mut se että se sit myös naamakirjassa esittelee "vaippa ihanuuksiaan".. en tiiä sit, mut mun mielestä se on jokseenkin mautonta.. tosin en oo kehdannu mainita asiasta, pitäs varmaan laittaa liberon paketin kuva; ja tokasta; -uus kuosi, kattokaa..

 

Mua ihmetyttää ne äitit jotka antaa lasten huutaa kurkku suorana kirjastossa! Siis siellähän kuuluu olla hiljaa. Ainakin vois mennä sieltä kirjastosta ulos eikä antaa huutaa. Itse luen esim. tenttiin kirjastossa ja aika usein kuulee lasten huutoa...

Meitä taas voidaan pitää outona lapsen tarkasta rytmistä. Isoja poikkeuksia ei haluta tehdä, sillä jos päikkäreillä nukkuu liian vähän/väärään aikaan ni ei nukahda hyvin illalla. tai on kiukkunen Rytmityksellä ollaan saatu lapsi nukahtamaan itse eikä koskaan tartte "nukuttaa", eli helpottaa meiän elämää hirveesti. Nukkuu aina 20-08 heräämättä öisin.

 

no jos äiti ollut yövuorossa ja lapsi näemmä jo niin iso että itekseen kulkee...

Kun ei ollut töissä se äiti ollenkaan, se lappu oli pysyvästi siinä.
Lapsi oli tuolloin 7-vuotias.

 

näitä ois varmaan paljonkin, mutta nytkun ihan miettimällä pitää miettii jotain, tulee mieleen tää: lasten pukeminen joksikin mallinukeiksi, puetaan sellasia vaatteita, joissa ei pysty leikkimään kunnolla ja miettimällä mietitään, mitkä sävyt natsaa yhteen asusteet jne. ja sitten lasten synttärijuhlissakaan ei voi yhtään höllentää sitä liian tiukkaa kuria. mun mielestä kurinpito on kyl suotavaa, mutta jos on erikoistilanne, kuten synttärit, niin kyllä ne lapset voi mättää vähän enemmänki sitä keksiä kun vaan yhen kipaleen, arkipäivä onkin jo eri asia

 

siskoni 2-vuotias istuu potalla kakalla keskellä keittiön lattiaa kun muut ollaan syömässä... Pari kertaa meni ilman etten sanonut mitään mutta kolmannella kerralla oli pakko sanoa. Ei ole kiva syödä kun alkaa yhtäkkiä haista p**ka.

Oman poikani kummitäti ja setä ovat aika iisejä lapselleen. Tyttä on kaksi vuotias ja saa repiä kylästelyreissulla vaikka taulut alas jos yltää, eikä häntä kukaan komenna. Pientä torua tulee muttei muuta. Kerran veti vauvamme pinniksestä verhon isrti telineineen päivineen ja äiti istui keittiössä kahvilla ja kun lapsi raahas telineen verhoineen keittiöön niin äiti vaan "mikäs sulla siinä on? Pitää kysyä saako sillä leikkiä".


aaaaaarghhh.

Repesin niin totaalisesti tolle viimeiselle! ARGH!

 

[QUOTE="äiti";21931603]Kyllä yli 1-vuotiasta voi imettää. Etkö tiedä miksi pienen on hyvä olla vieressä??[/QUOTE]

Eikö vieressä voi olla jos ei imetä?

 

No... Eräs tuttuni on kyllä sittemmin muuttanut tapojaan, mutta aiemmin ihmettelin ihan kamalasti yhtä asiaa. Mennessäni kylään heille vein aina välillä sinne maitopurkin tai pari, koska maidosta tuntui aina olevan pula. Tuttuni kiittelikin, että onpa hyvä, nyt saa lapsi iltamaitonsa lämpimänä pullosta, kun maitoa ei ollut.

Ei siinä mitään muuten, mutta kun tuttuni lämmitti maidon sijasta COCA COLAA mikrossa, ja antoi sitä lapselleen iltajuomiseksi. Olin aika lailla monttu auki tuota seuratessani, kaikki tietysti tyylillään mutta kyllähän tuo ihmetytti silloin ja ihmetyttää edelleen, vaikka nykyään lapsi juokin vain maitoa.

 

[QUOTE="Ihmettelijä";21936088]No... Eräs tuttuni on kyllä sittemmin muuttanut tapojaan, mutta aiemmin ihmettelin ihan kamalasti yhtä asiaa. Mennessäni kylään heille vein aina välillä sinne maitopurkin tai pari, koska maidosta tuntui aina olevan pula. Tuttuni kiittelikin, että onpa hyvä, nyt saa lapsi iltamaitonsa lämpimänä pullosta, kun maitoa ei ollut.

Ei siinä mitään muuten, mutta kun tuttuni lämmitti maidon sijasta COCA COLAA mikrossa, ja antoi sitä lapselleen iltajuomiseksi. Olin aika lailla monttu auki tuota seuratessani, kaikki tietysti tyylillään mutta kyllähän tuo ihmetytti silloin ja ihmetyttää edelleen, vaikka nykyään lapsi juokin vain maitoa.[/QUOTE]


Oho No eipä siinä, kyllä tuommonen minuakin ihmetyttäis... :O

 

Tuttu täti antoi lapselleen herkkuja sen sijaan, että olis syönyt oikeaa ruokaa. Lapsi oppi jo varhain syömään karkkia, juomaan limsaa, syömään hampurilaisia, vanukkaita,... Siis ihan säännöllisesti. Ei ole mikään ylilihava lapsi tällä hetkellä, hieman pullukka, mutta kylläpä ne kai siitä lähtee. Tuntuu vain, että tämä täti ei ymmärrä syöttävänsä lasta liikaa - sama nimittäin kahden ekankin kohdalla.

 

Ihmettelen erästä äitiä, jolla kaksi lasta 1v8kk ikäerolla. Hänen mielestään lapset ovat samassa kehitystaolla olleet siitä asti kun nuorin täytti vuoden. Tytöille täytyy saada kaikki samat lahjat, esim joulun. Tytöt ovat kiinnostuneita aina samoista leikeista ja tavaroista. Eli tuntu siltä että nuorin "vedettiin" isomman lapsen juttuihin mukaan. Myös kurinpito ja rangastukset ovat olleet samat, vaikka toinen oli vaan yksi ja toinen melkein kolme. Nyt vuosien jälkeen huomaa valtavan eron lapsissa, kun kuopus on hiljanen arka ja pelokas. Esikoinen taas kovaääninen ja villi sekä itsekäs. Koko homma pyörinyt aina isomman ehdoilla. Monta kertaa olen sitä nuorempaa säälinyt..

 

Itse jaksaa ihmetyttää ihmiset, jotka luulevat että vain heidän kasvatus tapansa on se oikea joka lapselle. "Minä tein lapseni kanssa niin ja sitten se osasi heti nuin, siksi muidenkin tulisi tehdä niin." Jatkuvasti saan kuulla kun satun tekemään asiat toisin, että ei tuosta mitään voi tulla. Sinun pitää niin kuin hän tekee. Varsinkin jos lapset ovat ihan erilaisia, niin eihän niitten kanssa voi toimia täysin samoin. Ärsyttää! Aina asioissa on vain se yksi oikea tapa.

Ja toinen asia on se kun sinua saa arvostella kasvattajana, mutta jos erehdyt tekemään samoin hänelle, on se aivan kauhea asia.

Kolmas asia on se kun kuvitellaan että lapsen temperamentti johtuu vain ja ainoastaan kasvatuksesta. Siis tokihan siihen voi vaikuttaa kasvatuksella, mutta ei ujoa lasta saa villiksi tuosta noin vain. Ja että ujous ei aina johdu siitä että lapsi ei olisi saanut olla toisten seurassa.

 

[QUOTE="mie";21931941]Todellakin !!![/QUOTE]



Eipä ole muuttunut, vaikka 5 lasta pienillä ikäeroilla.

Tämähän on minun mielipide, mutta on vastuutonta laittaa vastasyntynyt pullo tiukasti tuettuna suuhun takapenkille kaukaloon, kun esim. ajaa autoa. Minusta on kamala katsoa kuinka maitoa valuu suuhun liian nopeasti eikä vauva pysty nielemään sitä tahtia maitoa. Eikä myöskään saa itse työnnettyä pulloa pois suusta, koska se on niin tiukasti tuettu sinne suuhun.

Ja näissä minun tutuissani jotka tätä harrastaa on toisessa perheessä 12, 10 ja 7 lapset ja toisessa 7v lapsi. Kyllä minun mielestäni tämän ikäiset pystyvät odottaamaan sen 10min kun vauva ruokailee äidin/isän sylissä. Ja kyllä ne kahvit pysyy hyvänä pannussa sen 10min, sekä imurointi voi odottaa? Ja nettiinkin voi mennä fb:iin sen jälkeen?

 

Jännä juttu taas tämäkin. Toisen normaali on toisen outo. Itse monikin asia ja ajatus siitä mitä tulee tapahtumaan ja miten tulen kasvattamaan, mitä tulen sietämään, muuttui kun oli tosi kyseessä. Potta on joskus ollut olkkarissa, on syöty sohvalla, on katsottu telkkua joskus liikaa, on joskus tehty niinkuin lapsi on halunnut, on peuhattu sängyssä ja hiekkalaatikolta on joskus lentänyt lapiollinen ruohikollekin
Jotenkin sietää ja ymmärtää enemmän muidenkin tapoja. Tietysti siinä menee raja jos tilanne alkaa olla vaarallinen tai muutoin vahingollinen (alkoholin käyttö, väkivalta, tunnekylmyys/piittaamattomuus tms.). Mutta sellaisia perheita en henk.koht. tunne, työn kautta valitettavasti kylläkin.

 

Mua oudoksuttaa kaikki sellaset "kiihkojutut" joista ei voi poiketa ei sitten millään, ja joiden sanomaa julistetaan ja arvostellaan niitä jotka ei ole samaa mieltä. Siis oikeesti kun se alkaa jo siitä että miten raskausaikana pitää olla ja syödä, sitte tulee synnytystapa, pullo vai tissi jne. jne. Mä olen sitä mieltä että on ihan jees että vanhemmilla on vapaus valita, sillon kun se OIKEESTI ei ole lapselle vahingollista. No joo, mun mielestä esim. tupakointi raskausaikana ei ole hyvä juttu, en laita omasta suustani mitään lapsille jne. mutta mun mielestä noi on aika yleissivistykseen kuuluvia asioita, niinkun kohtelias käytöskin... Mutta se kuinka paljon vihkitoimituksen aikana voi pitää ääntä on kyllä mun mielestä niin puhtaasti makuasia että ei siitä voi riidellä! Eiköhän se ole se vihkipari ainoa joka voi nokkiinsa ottaa ja sen takia jos lapsia ei ole paikalle kutsuttu tulee toivetta noudattaa!
Henk. koht. olen ihan onnellisesti naimisissa vaikka muutama lapsi taisi kirkossa parkua...

Vaikka meillä on aika tiukat rajat ja rutiinit nii poikkeuksia tehdään, joskus ihan siks että lapsi ei kangistuis kaavoihin eikä menis sekasin poikkeuksen väkisin sattuessa. Ja usein 4vee ihmettelee kun toi saa tehdä sitäjatätä niin selitän sitte harva se päivä että tapoja on erilaisia eripaikoissa... Toivonmukaan lapseni oppivat sen terveen maalaisjärjen käytön kaikissa asioissa vaikka kaupungissa asutaankin

 

Eipä ole muuttunut, vaikka 5 lasta pienillä ikäeroilla.

Tämähän on minun mielipide, mutta on vastuutonta laittaa vastasyntynyt pullo tiukasti tuettuna suuhun takapenkille kaukaloon, kun esim. ajaa autoa. Minusta on kamala katsoa kuinka maitoa valuu suuhun liian nopeasti eikä vauva pysty nielemään sitä tahtia maitoa. Eikä myöskään saa itse työnnettyä pulloa pois suusta, koska se on niin tiukasti tuettu sinne suuhun.

Ja näissä minun tutuissani jotka tätä harrastaa on toisessa perheessä 12, 10 ja 7 lapset ja toisessa 7v lapsi. Kyllä minun mielestäni tämän ikäiset pystyvät odottaamaan sen 10min kun vauva ruokailee äidin/isän sylissä. Ja kyllä ne kahvit pysyy hyvänä pannussa sen 10min, sekä imurointi voi odottaa? Ja nettiinkin voi mennä fb:iin sen jälkeen?

Vaikka niitä lapsia olis 10 pienellä ikäerolla, se ei ole sama kuin et sulla on KAKS vauvaa samaan aikaan. Ei siitä ole kuulkaa hajuakaan millasta se arki kaksosten kanssa on jos ei itsellä ole.

MUTTAMUTTA:

Mut joo en mäkään kyl ymmärrä jos autossa aletaan maitoa tuolla tavoin juottamaan :/ . Olen käyttänyt keinoa ainoastaan sillon kun kumpikin vaavi huutaa suoraa huutoa nälkäänsä, olen sitten sitterissä laittanut tyynyn tukemaan pulloa kevyesti. Eli vauva esim päätä kääntämällä tiputtaa pullon takuulla suustaan eikä varmana siihen tukiehdu. Lisäksi pullo on niin ettei maito valu hirveää vauhtia muttei siinä myöskään ilmaa mene masuun. Lisäksi olen siis vieressä syöttämässä toista vauvaa ja kun hän saa ruokailunsa valmiiksi, toki otan toisen syliin syömään maitonsa loppuun.

Kumma ketju kyllä, toisaalta hauska mut toisaalta huomaa kuin se oma tapa on sit ainoo oikee ja kuin paljon toisia arvostellaan hetken näkemisen perusteella, ilman taustatietoa asioista.

 

Lähes joka siasta kielletään!! Ei saa tehdä sitä tai tätä, ja syy on se että jokin on äidille helpompaa tai muuten vaan perustelemattomasti kielletään asioita. Mielestäni kieltämisen arvoisia asioita ovat ne jos lapsi on vaarassa tai vaaraksi muille. Mutta silloinkin asiat on perusteltava. JÄÄHYPENKIT on jotain mitä en voi ymmärtää tai se että lapsi ei pääse vanhemman syliin silloin kun haluaa. Se että lasta ei lohduteta kun tämä itkee, vaan sanotaan että "ei sattunut" "ei tarvi itkeä" " tuollainen tuo meidän Liisa/Kalle on" ym. Ja sitten se jos lapsi kaatuu niin huudetaan kovaan ääneen että "oho" "oih" "hui" tai miuta pelästyttäviä lausahduksia, niin että lapsen ei anneta itse tuntea sattuko häntä vai ei, vaan vanhemmat eleillään ilmoittavat miten kävi. HUOH!!

 

Mä en ole koskaan ymmärtänyt, miten lapsia yllytetään esim. kiljumaan alikulkutunneleissa. Joo, okei jos kotona saa kiljua niin paljon mitä keuhkoista lähtee, mutta julkisilla paikoilla (vielä kaikuvassa tunnelissa) missä on muitakin ihmisiä.

Sitten on toi yltiöpäinen huolehtiminen. Älä kävele ojan vieressä voit tippua ja sitten sattuu, älä mene sinne tule tänne tai jotain sattuu. Usein mietin että tietävätkö tuollaiset vanhemmat että esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt saavat alkunsa ylihuolehtivista vanhemmista... En nyt meinaa että jokaiselle lapselle sellainen puhkeaisi.

 

Eipä ole muuttunut, vaikka 5 lasta pienillä ikäeroilla.

Tämähän on minun mielipide, mutta on vastuutonta laittaa vastasyntynyt pullo tiukasti tuettuna suuhun takapenkille kaukaloon, kun esim. ajaa autoa. Minusta on kamala katsoa kuinka maitoa valuu suuhun liian nopeasti eikä vauva pysty nielemään sitä tahtia maitoa. Eikä myöskään saa itse työnnettyä pulloa pois suusta, koska se on niin tiukasti tuettu sinne suuhun.

Ja näissä minun tutuissani jotka tätä harrastaa on toisessa perheessä 12, 10 ja 7 lapset ja toisessa 7v lapsi. Kyllä minun mielestäni tämän ikäiset pystyvät odottaamaan sen 10min kun vauva ruokailee äidin/isän sylissä. Ja kyllä ne kahvit pysyy hyvänä pannussa sen 10min, sekä imurointi voi odottaa? Ja nettiinkin voi mennä fb:iin sen jälkeen?

Autoilu asia erikseen. Mutta lasten pieni ikäero on kuitenkin eri asia kuin kaksoset tai kolmoset. Siinä menee helposti moni ajatus uusiksi jos meinaa päivistä selviytyä.

 

[QUOTE="guess";21938741]Lähes joka siasta kielletään!! Ei saa tehdä sitä tai tätä, ja syy on se että jokin on äidille helpompaa tai muuten vaan perustelemattomasti kielletään asioita. Mielestäni kieltämisen arvoisia asioita ovat ne jos lapsi on vaarassa tai vaaraksi muille. Mutta silloinkin asiat on perusteltava. JÄÄHYPENKIT on jotain mitä en voi ymmärtää tai se että lapsi ei pääse vanhemman syliin silloin kun haluaa. Se että lasta ei lohduteta kun tämä itkee, vaan sanotaan että "ei sattunut" "ei tarvi itkeä" " tuollainen tuo meidän Liisa/Kalle on" ym. Ja sitten se jos lapsi kaatuu niin huudetaan kovaan ääneen että "oho" "oih" "hui" tai miuta pelästyttäviä lausahduksia, niin että lapsen ei anneta itse tuntea sattuko häntä vai ei, vaan vanhemmat eleillään ilmoittavat miten kävi. HUOH!![/QUOTE]

Mä taidan sitten olla outo. Jos näen, että lapsi oikeasti satuttaa itsensä tai säikähtää pahasti niin totta kai otan syliin ja puhallan ja pussaan ja lohdutan. Mutta jos pikkasen tömähtää pyllylleen tai kaatuu niin että ottaa käsillä kiinni eikä ole pahan näköistä niin kyllä mä ainakin sanon että "Oho, kaaduit, ei mitään hätää, ylös vaan". Mä en nää mitään järkeä siinä, että paapotaan joka pikku muksahdusta, lapsihan vaan oppii huutamaan pienintäkin asiaa vaikkei mitään hätää ole. Ja vaikka mun silmiin kaatuminen näyttää pieneltä, ja itse ajattelen että eihän tuossa mitenkään käynyt ja sanon sen "Ups", niin jos poikaa on mun reaktiostani huolimatta sattunut niin kyllä hän siitä mulle ilmoittaa. Itkee ja/tai tulee näyttämään että nyt sattui. Ja sitten lohdutetaan ja jatketaan leikkejä.

 

[QUOTE="mie";21938631]Vaikka niitä lapsia olis 10 pienellä ikäerolla, se ei ole sama kuin et sulla on KAKS vauvaa samaan aikaan. Ei siitä ole kuulkaa hajuakaan millasta se arki kaksosten kanssa on jos ei itsellä ole.

MUTTAMUTTA:

Mut joo en mäkään kyl ymmärrä jos autossa aletaan maitoa tuolla tavoin juottamaan :/ . Olen käyttänyt keinoa ainoastaan sillon kun kumpikin vaavi huutaa suoraa huutoa nälkäänsä, olen sitten sitterissä laittanut tyynyn tukemaan pulloa kevyesti. Eli vauva esim päätä kääntämällä tiputtaa pullon takuulla suustaan eikä varmana siihen tukiehdu. Lisäksi pullo on niin ettei maito valu hirveää vauhtia muttei siinä myöskään ilmaa mene masuun. Lisäksi olen siis vieressä syöttämässä toista vauvaa ja kun hän saa ruokailunsa valmiiksi, toki otan toisen syliin syömään maitonsa loppuun.

Kumma ketju kyllä, toisaalta hauska mut toisaalta huomaa kuin se oma tapa on sit ainoo oikee ja kuin paljon toisia arvostellaan hetken näkemisen perusteella, ilman taustatietoa asioista.[/QUOTE]

Niinkuin sinä tuossa toteat, olet vieressä kokoajan itse eli et jätä sitä vauvaa YKSIN sen pullon kanssa ja häivy touhuilemaan jotain ihan muuta, vaan ruokit samalla toista vieressä. Tämän minä ymmärrän toki. Lisäksi uskon että ruokailut kahden vauvan kanssa vuorottelee kuitenkin niin sylissä, ettei toinen ole kokoajan yksin ruokailemassa, vaan ainoastaan silloin jos ruokailut ajoittuvat juuri samaan aikaan.

 

Mä en ymmärrä sellaisia äitejä jotka syöttää lapsille pelkästään kaupan soseita. En itsekään söisi purkkiruokaa joka päivä. Ei oikeesti mee kauaa keittää vihanneksia ja perunaa, samalla ne voi keittää kun itselle. Ja sit vaan soseeks ja pakastimeen. Lihassakaan ei mee kuin 15 min ni on kypsää. Eikö vauvat nuku päiväunia? Silloin ehtii vaikka mitä! Ja kyllä musta vauvan ruoka on tärkeempi ku siivous.

En myöskään ymmärrä niitä joilla maito loppuu "mystisesti", kun ei syö tai juo mitään... Imettävän äidin energiatarve on todella suuri ja vettä pitää juoda PALJON!

 

Se vähän ärsyttää, kun joku kieltää minun lapsiani tekemästä jotain, mille itse antaisin luvan. Vain sen takia, että hänen lapsensa saa huonoa esimerkkiä. Kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmeellisestä asiasta.

 

Se vähän ärsyttää, kun joku kieltää minun lapsiani tekemästä jotain, mille itse antaisin luvan. Vain sen takia, että hänen lapsensa saa huonoa esimerkkiä. Kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmeellisestä asiasta.

Voithan sinä sanoa lapsellesi, että saa tehdä, ja perustella äidille ettet näe syytä kieltää. Sinähän päätät oman lapsesi rajat, eikä sinun lapsesi tarvitse toimia jonkun toisen rajojen mukaan. Paitsi, jos olette kylässä, jolloin mielestäni kyläpaikan säännöt koskevat kaikkia, maassa maan tavalla. Ja tarkoitan siis tietty tällaisia tilanteita, joissa eri rajat on lähinnä eri katsontakantoja, esim Pekka ei saa ottaa seisoen vauhtia keinussa, koska äitiä pelottaa, mutta Pertti saa. Ei silloin Pekan äiti voi kieltää Perttiä seisomasta keinussa, paitsi jos on kyseessä heidän piha ja säännöt.. Mutta toki näin toimimalla saattaa ystävyys/kaverisuhde kärsiä. Mutta, jos tarpeeksi ärsyttää..

 

kuulostaa oudolta (Yhteen aikaan oltiin todella tarkkoja rutiineista, niiden piti olla just eikä melkein. Tämä siitä, että pienempikin poikkeama rutiineista oli muutos jota lapsi pelkäsi kovasti. Pelkkä huoneen järjestyksen muutos aiheutti lapsessa sen, että kaikki säännöt piti testata ja 2 viikkoa kiukutella joka asiasta)

taitaa tällä äidillä viirata päästä

Tarkat rutiinit auttavat arjessa esim. dysfaattisen lapsen kanssa. Ovat herkkiä muutoksille, joten en ihmettele, että rajoja kokeillaan.