G: Tulitko kuulluksi kun olit synnyttämässä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TOISESTA HAAVEILEVA
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

TOISESTA HAAVEILEVA

Vieras
Enkä nyt tarkoita että oliko huuto tarpeeksi kovaa :)
Vakavasti puhuttuna; aloin miettimän tuota kun olin esikoistani synnyttämässä, ja tottakai kaikki oli uutta,outoa jne...
Yleensä (kai) ensimmäisen lapsen kohdalla synnytys kestää melko pitkään. Itse en koe että tulin kuulluksi.
Supistusten alkaessavain vähäteltiin että ei sinullavielä mitään hätää ole vaikka olin TODELLA kipeä, ja kun viimein joku viitsi haaroväliin vilkaista totesi kätilö että ja nyt saliin saman tien.
Salissa sitten koetin ja koetin sanoa että tarttis puudutusta pikkuhiljaa kun kalvot oli puhkaistu, niin kätilö vain tassutteli edestakaisin ja toimitteli niitä näitä, tuumasi vain että "jos olisit nopea synnyttäjä, laitettaisiin puudutus saman tien", samaan hengen vetoon karjuin että "että nyt täytyy ponnistaa!". Sitten tultiin katsomaan ja todettiin "ai, täällä päälaki näkyy jo"... Synnytys kesti 5h 45min ja ponnistusvaihe vähän reilu 4min. Se siis siitä ekasta "pitkästä"synnytyksestä.Siinä mentiin sitten ilman mitään. ei edes tippaa ehditty laittaa.

Tuli olo ettei kuunneltu kun olin ensikertalainen, aivan kuin en omaa kroppaani tuntisi kun se on räjähtämäisillään.=) nyt kun yritämme toista, jännitän että kuunnellaankohanminuqa nytkään??!!

kuinkas teillä muilla?
 
No ei kuunneltu. Monesti sanoin, että pelkään aivan mielettömästi epiduraalin laittoa (tai piikkejä ylipäätään) mutta siitä huolimatta mieheni ei saanut olla vieressäni juuri silloin kun tuo epiduraali laitettiin.

Siitä jäi sen verran huono kokemus, että en enää ikinä moista puudutetta halua. Kaikin puolin tuo puudute siis silti toimi todella hyvin.

Vähän ohi aiheen, mutta mulla kesti eka synnytys 6 tuntia. Ehdin hyvin saada tuon epiduraalin ja kaikenlaista muutakin ehdottelivat. Melkein väkisin meinasivat aquarakkuloitakin ruveta laittamaan.. |O
 
No en kokenut minäkään tulleeni kuulluksi. Lähes kaikki toiveeni tyrmättiin ja näin myöhemmin olen miettinyt, että aivan turhan takia. Nyt toista odottaessani olenkin kovasti miettinyt sitä miten saan tehtyä selväksi, että en esimerkiksi halua missään nimessä synnyttää selälläni.
 
Ekan synnytyksessä mua vietiin kun pässiä narussa. Vaikka se siinä tuntukin ihan hirveältä, niin ymmärrän kyllä, et se oli vain vauvan parhaaksi. Toisessa no, ihan joo. Kolmannessa tosi hyvin. Jopa liiankin hyvin :D 2 viimestä on ollut tyttöjä, en tiedä liittyykö mitenkään, mut kummastakin on pitäny puhkasta kalvot. Kakkosen kohdalla varrottiin yli 10h niiden puhkeemista, ei puhjennu. Kolmosen kohdalla kirjoitin siihen sairaalan lappuun, et ei odotella ihan niin kauaa. Oltiin 4h oltu sairaalassa kun nää olis jo tullu puhkottimien kanssa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tullut kuulluksi muuta kuin naapurisaleihin. Kätilö oli perseestä ja vähätteli ja ajoi miestä pois huoneesta tämän tästä.

Miksi ajoi miestä huoneesta pois? Alkasi ärsyttämään puolestasi....mrrrrr
 
Minulla on kaikki synnytyksen olleet ap:n kuvauksen kaltaisia. Eli ei vaan uskota että olen tosi kipeä ja että se vauva syntyy samantien kun ne kalvot puhkaistaan. Ekalla kerralla sain kohdunkaulanpuudutuksen, tokalla ilokaasua, samoin kolmannella ja neljännellä.

Nyt ihan jännittää että saisko jo vaikka sen spinaalin kun syksyllä viidettä kertaa menossa vauvan hakuun.
 
Tulin kuulluksi siinä mielessä että epparia ei tehty, vaikka jo ehti kätilö puuduttaakin. Mutta jotenkin tuntui että olisi pitänyt osata ponnistaa :( Aluksi kätilö piti minua kyljelleen vaikka yritin sanoa että asento ei tunnu yhtään hyvältä. Sain sitten kääntyä selälleen ja se auttoi vähän. Ja harmittaa että kätilö ei mitään sanonut synnytyksen jälkeen, ei että "hyvin meni" tai mitään muuta.
 
No empä tullu kuulluksi.Saliin päästyäni kysyin kätilöltä ponnistusvaiheesta,kun ei itselläni siitä mitään kokemusta vielä ollut,niin se vaan sano,että "sä et oo kuule vielä lähelläkää ponnistusvaihetta". No kyllähän mä sen tiesin,ettei se vielä ihan heti ollu alkamas,mut oisin halunnu etukäteen tietää siitä kaikkee.Ja sit se sama kätilö sano mulle joka supistuksen aikana,että "hengitä ny kunnolla,hengitä ny kunnolla!"Ilokaasua se mulle tyrkytti ja ku sitä hetken kokeilin,sain hirveen pahoinvoinnin,se mulle sit sano ettei se kyllä siitä johdu,ota vaan sitä.Ja lopulta mä sitten oksensin.Jopa verenpaine mittarin se oli laittanu liian kireelle mun käteen,käsi kramppas aivan hitosti aina,ku se alko mittaamaan.Sanoin siitäki kätilölle,että on liian kireellä,väitti vaan
aluks,että sen takia mun käsi kramppaa,ku hengitän väärin supistusten aikana.Lopulta myönsi,että liian kireellähän se oli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tullut kuulluksi muuta kuin naapurisaleihin. Kätilö oli perseestä ja vähätteli ja ajoi miestä pois huoneesta tämän tästä.

Miksi ajoi miestä huoneesta pois? Alkasi ärsyttämään puolestasi....mrrrrr

Kun halusin jotakin helpotusta tilanteeseen, niin mies tietenkin piti mun puolia että antakaa nyt jotain, siinä vaiheessa mies ajettiin ulos. (Ei saanu epiduraalia kun ei ollut kuin 1 anestesialääkäri talossa. Ei saanu aquarakkuloita kun oli niin kiire, ei spinaalia...)

Sain kuitenkin sen epiduraalin kun se lääkäri ehtikin paikalle--> mies ulos

Kun mua pissatti--> mies ulos (ihan niinku ei olis koskaan nähny mun pissaavan)

Kun kokeiltiin kohdunkaulan tilannetta--> mies ulos
 
Ensimmäisen synnytyksen saneli vanha kätilö, kun tilanne oli uusi minä vain mukauduin. Toinen ja kolmas synnytys olleet ihan toisenlaisia kiitos nuorempien kätilöiden.
 
Minä väitän vieläkin että en kiroillut/huutanut synnyttäessä esikoista MUTTA, mies kertoi että oli kyllä kuulunut tutut ja itse tilanteessa keksityt kirosanatkin :ashamed:
Itse en siis ko tilanteesta mitään :o
Ja kun esikoista menin synnyttämään, kuului naapuri huoneesta sellainen mekkala että ensikertalaisella meinas pahemman kerran tulla kakat housuun :ashamed: :ashamed:
 
Esikoista synnyttäessä tulin kuulluksi.
Kuopusta vääntäessä taas en, tai lähinnä mies kuuli - kätilö oli vähän evvk. Mm.lähti muutamaan otteeseen hakemaan puuduketta ja unohti (!). Eikä ollu edes kovin kiire yö.
 
kahdesti olen käynyt synnyttämässä TAYSissa ja kummallakin kerralla on kuunneltu.

Ekalla kerralla kirjotin ylös toiveita kivunlievityksestä ja niiden pohjalta mentiin pitkälti. ammeeseen en päässyt vaikka olisin halunnut, mutta se nyt ei ollut kätilön vika vaan joku ehti sinne ennen mua :D Yksi toiveeni oli että epiduraalia käytettäisi vasta viimeisenä vaihtoehtona ja mieluiten koettaisin ensin kohdunkaulapuudutetta jos tarvitsen puudutetta ja saisin olla ilamn mitään niin pitkään kun mahdollista. Aloin höpisemään jossain vaiheessa että ihan sama, tuokaa vaikka sitä epiduraalia, mutta kätilö oli jämptinä ja sanoi että koitetaan nyt vaan ensin sitä kohdunkaulapuudutetta.
ja mä olen kyllä niin tyytyväinen että kätilö toimi toiveideni pohjalta, kohdunkaulapuudute tehosi hyvin eikä muuta tarvittu.
Ainoa mikä jäi vähän kaivelemaan oli lääkäri joka kävi tuikkaamassa kohdunkaulapuudutteen, puhutteli mua hieman alentavasti menneisyyteni takia.

Toisen kerran toive oli taas että niin kauan ilman mitään lääkkeitä kun hyvälle tuntuu ja näin menikin. Kohdunkaulapuudutteen pyysin taas ja lääkäri oli tälläkertaa aivan mahtava. Tällä kertaa ehdin myöskin jakkaralle (oli toive jo esikoisesta mutta en sitten halunnut enää liikkua mihinkää'n kun alkoi ponnistuttamaan). ja oikeastaan oli tosi mukava kun synnytyksen hoiti pääasiassa melkein valmis kätilöopiskelia, itse sai huomiota opiskelijalta ja vauva sitten itse kätilöltä.
 
Ekassa meni vähän niin, että kätilö saneli ja minä, nuori ensisynnyttäjä en oikein osannut sanoa vastaan. (SKS)

Tokassa todellakin kuunneltiin ja kätilö sanoi vielä erikseen, että jos tuntuu, että kemiat eivät synkkaa, voi hyvin pyytää toista kätilöä, sillä juuri silloin ei ollut kiireistä ja heitä oli useampia työvuorossa. No, ei käynyt mielessäkään pyytää vaihtoa. (SKS tämäkin)

Kolmas synnytys oli niinikään mahtava kokemus, tulin kuulluksi ja kätilö kysyi aina esim ennen sisätutkimusta tai ctg-käyrää, että miltä tuntuu, kestäisinkö, jos katsotaan tilanne nyt. Ei siis "määrännyt". (LAS)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miä:
Tulin kuulluksi, sen vähän mitä sanoin :D Olin kuulemma hyvin hiljaa, ite en jostain syystä muista kun ne muutamat pyynnöt jotka esitin, ne toteutettiin..

mä kans olin ihan hiljaa, en huutanut kertsaakaan koko synnytyksen aikana, ennen saliin menoa hiukan puuskutin ja puhisin kun supistukset oli niin kivuliaita, mutta saliin mennessä sainkin jo puudutteet ja kaikki kipu lähes hävsi, ponnistusvaihe kesti 2min ja synnytys kokonaisuudessaan 6h.7min, kätilöt olivat myös ihan mukavia, tosin kun lapsi oli jo saatu maailmaan ja tuotiin sitä kahvia ja leipaa yms. enkä pystynyt syömään kun olin huonovointinen niin vuoro sattui vaihtumaan kätilöillä ja huoneeseen tuli toella lihava nyrpeä kätilö joka paheksui sitä, kuinka heitän ruokaa roskiin kun kerran ilmaiseksi tarjotaan :O
yritin siinä sitten oksentaessani selitellä, että eipä tee mieli, olisi varmaan pitänyt tarjota ne sämpyläkahvit sille kätilölle niin olisi ollut tyytyväinen
 
Ei kuunneltu ensimmäisessä synnytyksessä ollenkaan. Edes epiduraalia en saanut, kun en kyennyt enää kivuiltani sitä sanaa sanomaan. Huusin vaan "antakaa jotain" ni sain sitten ilokaasua, joka ei auttanut. Kätilö tokaisi pinnostuksestani, että "tuosta ei ole kyllä mitään hyötyä" mutta eipä neuvonutkaan mitenkään.

Toisessa synnytyksessä pidin huolen siitä, että mua kuunneltiin jo ennen synnytystä.
 
Esikoisen kohdalla säännölliset supistuksen alkoivat illalla 9 aikaan, sairaalaan lähdettiin 3 aikaan yöllä. Synnärin kelloa soiteltaessa meni piiiitkä tovi ennenkuin kukaan tuli ovelle. kivut oli jo aika kovat ja kelloa taisin soitella aika monta kertaa. Vanhempi kätilö tuli ovelle kailottaen ärhäkästi että tullaan tullaan!

Katseli päästä varpaisiin ja huomasi kortista että olen ensikertalainen, sanoi sitten oikein nyrpeästi että "noh, katsotaan mikä se on tilanne". Teki sisätutkimuksen "Oh hoh sehän on jo 4,5 sm auki" sitten muuttui ääni kellossa ja oli loppu synnytyksen oikein mukava (siis sen mitä siitä muistan eli en paljon :)

Toisen kohdalla menin yliaikaiskontrolliin ja synnytys käynnistettiin. Sen mitä muistan: keskityin supistuksiin "itseeni keskittyen" sain puudutuksen kun sitä olin vailla. Kätilö oli mukava, koetti helpottaa oloani monin keinoin ja neuvoi miehellekin akupisteen mistä painamalla kivut hävisivät.
 

Yhteistyössä