G:Tuijottiko miehesi jalkoväliin ponnistusvaiheessa? Miksi? Miksi ei?

[QUOTE="vieras";22489279]Aika kauheeta.[/QUOTE]

No mitä tuossa nyt niin kauheaa on. Kyllä varmasti moni mies haluaa nähdä sen synnytyksen, useimmat liene itsekin sieltä yläpään näkövinkkelistä tosin, mutta tuskin tuo nyt mitään henkisiä traumoja miehelle aiheuttaa, vaikkei tuota sinäsnä varsin järkyttävää toimitusta nyt pääse lähikontaktista katsomaan... ja lapsi nyt TUSKIN laittaa asiaa merkille.

 

No mitä tuossa nyt niin kauheaa on. Kyllä varmasti moni mies haluaa nähdä sen synnytyksen, useimmat liene itsekin sieltä yläpään näkövinkkelistä tosin, mutta tuskin tuo nyt mitään henkisiä traumoja miehelle aiheuttaa, vaikkei tuota sinäsnä varsin järkyttävää toimitusta nyt pääse lähikontaktista katsomaan... ja lapsi nyt TUSKIN laittaa asiaa merkille.

mä ymmärsin että tässä kauhistellaan sitä kun tämä joulumami ei anna miehen tulla synnytykseen vaan totesi että no saahan se siellä käytävällä odotella jos haluaa...

 

Kyllä.

Tahtoi nähdä kun vauva syntyy.

Hirviä suolistava mies ei ollut moksiskaan 'pimpin' rajusta ulkonäöllisestä muutoksesta vaaleanpunaisesta unelmasta sinertäväksi kokonsa viisinkertaistaneeksi veriseksi synnytyskanavaksi.

 

ei kattonu.sanoin ku ponnistusvaihe alko ettei tarvi kattoa, ei varmaan ois kattonu muutenkaan. eikä ponnistusvaihe kestäny montaa minuuttia.

 

Ponnistaessani en tiennyt, mitä mies katsoo, eikä kyllä kiinnostanutkaan. Siinä vaiheessa oli vähän muutakin mietittävää. Jälkikäteen, kun puhuttiin meidän elämän ihanimmasta päivästä, niin mies kertoi, että oli katsonut, kun kätilö sanoi, että nyt näkyy hiukset, ja kuulemma se vauvan pää oli näyttänyt joltain karvaiselta ja siniseltä suolelta. Eli ei mitenkään kaunis ensikohtaaminen... Mutta kun vauva pääsi kokonaan ulos, niin oli kyllä vaikea tajuta, miten ne ihanat pikkuhiukset on muka voinut näyttää karvaiselta suolelta. Mies kertoi myös, että siinä vaiheessa, kun kätilö oli ottanut veitsen käteen, että jos tarvii tehdä epistomia, niin mies oli sitten perääntynyt kauemmas ja istunut alas, mutta siinä mielessä ihan turhaan, että epistomiaa ei tarvittu. Eli ei sekään ihan kaikkee olis halunnut katsoa.

 

Kyllä katsoi koko ajan, vaikka tehtiin eppari ja autettiin imukupilla, siinä kohtaa mä käskin sen katsomaan muualle kun mua kursittiin kasaan, onneks oli jo sit muuta ihmeteltävää... Syytä pitäis kysyä mieheltä, kai se vaan halus nähdä kun lapsi syntyy..

 

Eipä tullut katsottua

 

mä ymmärsin että tässä kauhistellaan sitä kun tämä joulumami ei anna miehen tulla synnytykseen vaan totesi että no saahan se siellä käytävällä odotella jos haluaa...

Juu ja minun käsitykseni mukaan tuon kommentti pointti oli juurikin siinä, että kumpikaan ei kärsi (siis ei mies eikä lapsi), jos mies ei sitä tapahtumaa näe.

Ei se nyt mikään yliluonnollinen kokemus ole, siirtymätila lähinnä. En voi käsittää miksi siellä pitäisi olla miehen (tai muiden ylimääräisten) tuijottelemassa (tai edes läsnä).

 

Kyllä katsoin ponnistusvaiheessa vaimon jalkoväliin, mutta en koko ajan. Olihan se aika..hmm... erikoisen näköistä. Mutta ei mulle mitään traumoja jäänyt vaikka näin aukon venyvän hämmästyttävällä tavalla... ennen varsinaista ponnistusvaihetta oli hetken itse asiassa kivatkin näkymät kun vaimo oli kontillaan eikä vielä ollut pahoja kipuja.

 

Ei se halunnut. Tsemppasi vieressä yläpään puolella.

 

[QUOTE="mies";22489732]Kyllä katsoin ponnistusvaiheessa vaimon jalkoväliin, mutta en koko ajan. Olihan se aika..hmm... erikoisen näköistä. Mutta ei mulle mitään traumoja jäänyt vaikka näin aukon venyvän hämmästyttävällä tavalla... ennen varsinaista ponnistusvaihetta oli hetken itse asiassa kivatkin näkymät kun vaimo oli kontillaan eikä vielä ollut pahoja kipuja.[/QUOTE]

 

Ekalla kerralla katsoi ja kun jälkeenpäin asiasta juteltiin, niin oli se kuulemma jonkinasteinen järkytys ollut. En mä toisaalta ihmettele, sillä sain isot repeämät ja lisäksi vielä epparikin tehtiin. Ilmeisesti mitään pysyvää traumaa ei kuitenkaan jäänyt, koska vajaat pari vuotta myöhemmin oltiin taas synnärillä. Tokalla kerralla ei kerennyt katsoa, siinä vaiheessa kun lapsi oli jo pihalla raahasi vasta jakkaraa siihen sängyn viereen ja ihmetteli että tässäkö tää nyt oli.

 

Mies halusi katsoa kun lapsi konkreettisesti syntyy x 4, mikäpä minä olen sitä estelemään. Onhan se mun alapään kanssa ollut ennenkin tekemisissä Ymmärrän kyllä, jos jollekin katsominen tekee pahaa.

 

Meillä kätitlö komenti miehen pääpuoleen ja vielä peitti kädellään hieman kriittisimpitä kohtia kun pyysi miestä katsomaan pään tultua ulos. Mies oli ihan tyytyväinen ettei tarvinnut kaikkea nähdä.

 

kyllä kai se mies sitten kattoi ku muisti mulle ilmottaa jälkikäteen että olin kakannu synnytyspöydälle,hän myös yritti yllyttää kätilöä kursimaan pari ylimäärästä ommelta alapäähän et sais taas tiukan muijan :x onneks tuo moukka ei ole enään meidän elämässä...

 

meillä mies on ollut mukana kaikissa 3 synnytyksessä -hyvä niin- ja on kyllä katsonutkin, se on ihan ok, esikoisen kanssa mies ja kätilö pitivät jaloista kiinni joten siinä näki kyllä vaikka ei olisi halunnutkaan, kakkosen kanssa jännättiin kuinka synnytys onnistuu kun vauva käänsi päätä ponnistuksen aikana ja kolmannen kanssa vilahteli kuulemma hiukset jo jonkin aikaa ennen ponnistusta joten mies tarkkaili tilannetta

 

No meille se kätilö sanoi ihan turhaan että miehen ei sitten kannata vilkuilla alapäähän. En tiedä vilkuiliko, varmaan viimeistään siinä vaiheessa kun katkaisi napanuoran. Täytyy sanoa, että mua ei ihan hirveästi kyllä kiinnostanut seurata, minne mies katseensa suuntasi, oli siinä tilanteessa aivan yksi lysti.

 

no ei tietenkä,kun ei ollut edes mukana synnytyksissä

 

Oli pääpuolessa mun tukena. Ei katsonut enkä olisi halunnut että katsoo, onneksi toiveet meni yhteen. Katsoi kyllä heti sitten vauvaa kun oli syntynyt.

 

[QUOTE="minä";22489062]ei sillä istui takanani tukena kun ponnistin jakkaralla... näin kolmessa synnytyksessä[/QUOTE]

Peesi. Paitsi synnytyksiä vain yksi.

 

Ei katsonut.
Ei tarvinnu kieltää kurkkimasta,ku tajus itsekin et ehkei se ole ihan järkevää..?

 

Eipä ollut mies synnytyksessä edes mukana joten eipä katsellut...

 

Neljässä synnytyksessä istui pääpuolessa tukena. Viidennessä synnytyksessä hänen oli pakko mennä sinne jalkoväliin ottamaan vauva vastaan. Kätilö oli poistunut kahville, kun ei uskonut, kun sanoin, että vauva syntyy nyt.

Kahdessa synnytyksessä ei ole ollut mukana, mutta ei johtunut siitä, että olisi järkyttynyt aikaisemman synnytyksen näkymistä.

 

Tuijotti kyllä . Seurasi tarkasti, kuinka synnytys meni, ilakoi lapsen pään näkymisestä ja tuki jalkojani. Tuo oli eka synnytys. Näki, kuinka olin vuotaa kuiviin, kuinka käsin gynekologi yritti tyrehdyttää vuotoa, näki pyörtymiseni, jälkeiset ihan kaikki. Hän sai kertoa kaiken sitten mulle jälkeenpäin. Olin melko huonona siinä lopussa, vaikka vauvan muistan nostettaneen rinnalleni. Mun ympärillä hääräsi 7 ihmistä miehen lisäksi. Oli kai aika hätä tilanne.

 

[QUOTE="tina";22489793]Mies halusi katsoa kun lapsi konkreettisesti syntyy x 4, mikäpä minä olen sitä estelemään. Onhan se mun alapään kanssa ollut ennenkin tekemisissä Ymmärrän kyllä, jos jollekin katsominen tekee pahaa.[/QUOTE]

Mulle ainakin tekisi pahaa, jos mies siellä tuijottaisi tapahtumaa. Mielestäni tämä on niitä samoja asioita, kun että en halua miestäni katsomaan, kun vaihdan tamppoonia.