Tuosta ravintoaineanalyysistä: Jos on erikoisruokavalio/paljon allergioita, voi päästä ravitsemusterapeutille (riippuu kunnasta,onko sellaista) ainakin kannattaa kysyä. Myös kaikkein isoimmissa neuvoloissa ja työterveysyksiköissä voi hyvinkin olla Nutrica, mutta tarkan analyysin tekeminen on aikaavievää, eikä niitä siksi tehdä rutiinisti. Mutta minun neuvoni on, että kannattaa kysyä tutuilta terveys- tai liikunta-alan opiskelijoilta, heillä opintoihin kuuluu yleensä ruokapäiväkirja-analyysin tekoa.
Vielä noista ravintoaineista: foolihapon saantisuosituksiin päästäkseen täytyy todella syödä paljon niitä sisältäviä tuotteita, onnistuu kyllä jos esim. leseitä laittaa sämpylöihin, jogurttiin ja kaikkeen mihin muuten tulisi korppujauhoja. MUTTA foolihapon saantisuositusten turvaraja on aika suuri, muistaakseni keskimääräinen saanti on 250-280µg ja syntyneet lapset on olleet terveitä. Lähinnä tuo suositus foolihappolisästä on paikallaan manner-Euroopassa, meillä täysjyväviljatuotteiden ja erilaisten kasvisten käyttö on yleensä riittävää.
D-vitamiinia suosittelisin kyllä kaikille, yleensä ihmiset yliarvioivat kala-annostensa koon ja tiheyden. Kalalajit pitäisi tosiaan valita niinkuin Hippula ylempänä kertoi.
Keskikokoinen, kevysti liikkuva raskaana oleva tarvitsee 2. ja 3. kolmanneksella energiaa n. 1800-2100 kcal, jos tällä energiamäärällä haluaa täyttää suositukset, tulee käytännössä kaikki sokerinen (mehut, limsat, keksit, sokerijogurtit jne.) jättää pois sekä rasvaiset juustot jne. Innostuin vähän suoltamaan tekstiä, mutta toivottavasti oli jollekin apua.
