G: Rehellisesti, mitä mieltä olet yh-äideistä?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"Jenny"
Yleisesti en ajattele mitään, paitsi jos on kovin nuori on minulla ennakoluuloja. Kaikki tuntemani nuoret yh-äidit ovat liian nopeasti aloitettuaan miehen kanssa yhteiselon hankkineet lapsia. Siinä saa sitten itseään syyttää, jos jää yh:ksi, kun on vuoden parin tuntemisen jälkeen hankkinut lapsia. Ei silloin voi vielä tuntea toista ihmistä täysin, onko isäksi tai äidiksi sopiva. Erityisesti kun on kyse nuorista ihmisistä, jotka eivät vielä tunne itseäänkään, ei pitäisi hätiköidä.
 
"yyhoo"
No, ylläri ylläri... Päivän "pakollinen" taas käynnissä... :D Enpä taida sanoa muuta, kun voi kiesus joidenkin järjenjuoksua (joka kyllä paremminkin tuntuu pysähtyneen)...

:popcorn:
 
anna mäki
[QUOTE="vieras";27882039]Nykyään kun melkein puolet avioliitoista päättyy eroon, yh-äitejä löytyy ihan jokaisesta yhteiskuntaluokasta. Puoliso voi kuollakin. Ei kai kukaan oikeasti ajattele noin yksinkertaisesti?[/QUOTE]

no niinpä, mutta ihmiset on kuule lopulta aika uskomattoman typeriä. vaikka jaksan minäkin sitä vielä välillä ihmetellä...
 
anna mäki
[QUOTE="vieras";27882664]Mua aina ihmetyttää, mikä saa naisen sikiämään kelvottoman miehen ja surkean isän kanssa.[/QUOTE]

no jaa, katsos kenenkään isyyttähän ei lopulta voi tietää ennenkuin ihmisestä tulee se isä. samoin kelvottomuuskin paljastuu usein pikku hiljaa tai jonkun isomman vastoinkäymisen myötä, kuten vaikka juuri esikoisen syntymän...
 
Näin se menee
siis mistä tiedät kuka äideistä on yksinhuoltaja? kun nykyselleen on tosi harvoin, miesten oikeudesta isyyteen johtuen. yleensä on yhteishuoltajuus. lapset fiftyfifty kummankin vanhemman luona taikka sitten jommalla kummalla enintään.
tosin monesti parisuhteessa tai avioliitossa se huoltajuus käytännössä on ja on ollut äidillä. Kuten tällä avaajallakin. Muuten hän ei olisi ottanut asiaa esille.
 
anna mäki
Alkuperäinen kirjoittaja anna mäki;27882711:
no jaa, katsos kenenkään isyyttähän ei lopulta voi tietää ennenkuin ihmisestä tulee se isä. samoin kelvottomuuskin paljastuu usein pikku hiljaa tai jonkun isomman vastoinkäymisen myötä, kuten vaikka juuri esikoisen syntymän...
tarkotin siis kriisejä ja isoja elämänmuutoksia.
 
"vieras"
Asumme kyllä kaupungin vuokratalossa, mutta näihin taloihin ei ole pesiytynyt ns. sosiaalitapauksia, kuten juoppoja, narkomaaneja tai muuten levotonta elämää viettäviä ihmisiä. Minulla on alempi korkeakoulututkinto, olen työelämässä. Lapset kulkee siisteissä vaatteissa, heillä on harrastuksia, ovat ihan kuin ketkä tahansa lapset. Matkustetaan kaksi kertaa vuodessa ns. pidemmälle, toinen loma tehdään etelään ja toinen Lappiin, lisäksi sitten pienempiä reissuja. En juo juuri ollenkaan, joka tarkoittaa sitä, että alkoholia ei tule maisteltua edes joka vuosi... :D Savutonkin olen. Irtosuhteita tai muuten alati vaihtuvia seuralaisia minulla ei ole, ihan normielämää siis mielestäni elän/eletään, vaikka yh olenkin. Aika ikäviä tällaiset yleistykset...
 
Ei kai niillä helppoa ole. Ainakin osaavat pitää ääntä itsestään ja hyvähän se.
Tuli vaan mieleen mikä valtaisa joukko sodan jälkeen oli yksinhuoltajaäitejä. Ei silloin kovasti napistu, vaan tyydyttiin elämään.
 
.....
Rehellisesti, en oikein osaa vastata tähän, kun olen ollut yhteishuoltaja jo viimeiset 10 vuotta, olen kolmen lapsen äiti, asumme kerrostalo-osakkeessa kaupungin keskustassa, autoa en omista,lapseni ovat kaikki saman isän lapsia, tämän hetkisessä työpaikassa tulee 15vuotta täyteen keväällä, asumis- tai toimeentulotukeen en ole ollut oikeutettu ikinä koska olen vakistuisesti töissä ollut aina, eikä kyllä ole ollut tarvettakaan. Lapseni harrastavat kuka mitäkin, mm. ratsastus( meillä on vuokrahevonen eräällä ratsastuskoululla) ja uinti. Kai meillä sitten jotenkin ankeaa on ollut, kun palsta kerta sen tietää.. ai niin, olen seurustellut vakituisesti nyt 4v, asumme erillään mutta paljon vietetään aikaa jommankumman luona.
 
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja anna mäki;27882711:
no jaa, katsos kenenkään isyyttähän ei lopulta voi tietää ennenkuin ihmisestä tulee se isä. samoin kelvottomuuskin paljastuu usein pikku hiljaa tai jonkun isomman vastoinkäymisen myötä, kuten vaikka juuri esikoisen syntymän...
Eli kaikki kelvottomat miehet on paljastuneet kelvottomiksi puolisoiksi ja surkeiksi isiksi vasta sen jälkeen, kun heille on tehty lapsia? Että sitä ennen ovat olleet ihan unelmakumppaneita? Ehhehehehehehehehheee, anna mun kaikki kestää! :D
 
yh
[QUOTE="vieras";27882983]valitettavasti pakko sanoa: huonoja työntekijöinä, koska a-i-n-a pois töistä milloin minkäkin asian takia...[/QUOTE]

Meillä taas on lähes vakio se, että minä tuuraan ( = teen tuplasti töitä) näitä nuoria sinkkuja "perjantaina yllättäneen ns. flunssan takia tai maanantain ns. vatsataudin takia". Lapset sairastivat yksin kotona jo alle 10v (hyi minua, huono äiti) ja minut on käsketty pois töistä kun olen yrittänyt kipeänä siellä olla...
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27881888]-kaupungin vuokratalot
-autottomuus
-lapsilla ei harrastuksia
-ei matkustella, pysytään vaan kotona rööki suussa
-korkeintaan pätkätöitä, eivät pysty työllistymään vakituisesti
-lapsista kasvaa omituisia[/QUOTE]

Voisin tähän sanoa, että ystäväni joka on yh
- omistaa auton
- lapsella useampi harrastus
- matkustelevat
- äiti ei polta
- korkeasti koulutettu, omaa muutaman ammatin
- lapsi fiksu, ei todellakaan omituinen
 
Tuo työstä pois olo on kyllä yksi huono puoli. On todella ikävää soittaa pomolle että lapsi on taas sairas.. Ja jos on jotakin tarttuvaa sorttia niin kohta olen minäkin. Varsinkin kun lapsi oli aloittanut pk:ssa niin sairasti kaiken mahdollisen :/
 

Yhteistyössä