G: Anopin pahimmat tölväisyt / vihjailut

Mistä tällaisia kauhuanoppeja sikiää? Kytkeytyykö meillekin joku anoppigeeni päälle kun 40 vuotta tulee mittariin? Kaikki aina sanoo mun olevan yliherkkä, mutta anopin solvaukset ovat olleet vailla vertaansa. Ja kyseessä on nainen jolla yleensä on todella hyvät käytöstavat, laaja ystäväpiiri ja on hyvin pidetty ihminen.

 

Miksi sinä pidät lastasi nälässä. Läskisoossia ja perunamuussia voilla sille pitäs syöttää. (Poika tuolloin viikon vajaa 6kk) Kuuntele vaan niitä neuvolan ja äitis ohjeita. minä olen viisi pentua kasvattanut, niin minä tiedän.

 

Ensimmäisestä raskaudestani; Tiedätkö mitä olet tekemässä?
Toisesta raskaudesta ; Hyvä että meni kesken, ei lapsia kannata pienellä ikäerolla tehdä (ikäeroa olis esikoiselle ja kakkoselle tullut 1v7kk)
Kolmannesta raskaudesta ; ai sekin meni kesken, sussa on varmaan jotain vikaa. Unohtakaa se lapsentekeminen, kyllä teille yksikin piisaa.

 

Kutsuu ITSEÄÄN sun lapsen äidiksi?! Millaisissa tilanteissa?? Tuohan on aivan sairasta - ja hämmentää myös lasta! Mitä sun mies sanoo tollaseen?

Otti vauvan syliin ja sanoi "Tule tänne äidin syliin". Mies ei ollut paikalla, mutta raivostui kun kerroin. Mies pisti äitinsä myös "jäähylle" puoleksi vuodeksi. Se kyllä auttoi. Neljä vuotta se ehti kuitenkin aukoa päätään. Nyt on huomattavasti paremmat välit. Tosin aina kun anopin päästää lähemmäs ja se rentoutuu, niin noita kauheuksia alkaa vaan soljua sen suusta.
Anoppi on kova painostamaan ja vetää mielellään kuolemakortinkin hihastaan... Kun eihän sitä tosiaan tiedä... 60-vuotias hyväkuntoinen nainenhan voi kuolla milloin vain =)

 

Ai kamala millasia asioita on sanottu.. :/

Mulla on onneks mukava anoppi. Ex:n eno kyllä sano pahasti kun tyttöä odotin, tuumas että pilaan ex:n elämän ja mun pitäis tehdä abortti. Sain myös porttikiellon hänen omistamaansa ravintolaan.

 

"Ootas kun tuo xxxx (mieheni, siis hänen poikansa) sua pettää...".

 

''no milloin meinaat ilmoittaa töihin, ettet tule vielä takaisin?'' kysyi anoppi, kun ilmoitimme odottavamme toista lasta. no eihän tää ollut edes paha, mutta ois nyt edes voinut ensin onnitella...

 

Kaikista pahinta oli se imetyksen vierestä kyttääminen ja arvostelu, ja kuinka hänen mielestään joka toinen ateria tulee olla vettä(jota sitten mun selän takana annettiinkin), kuin hän "imetti" vauvan vaunuissa jne...hoidossa oli paljon eräänä keväänä tuolla kyseisellä ex-anoppiehdokkaalla kun hoitokuviot olivat eron jäljiltä aivan sekaisin ja sehän oli käännetty sitten niin että lapsi on asunut vuoden(!!!) mummolassa, jota on lapsellekin sittemmin puhuttu. Ja lapsi kun on ensimmäinen lapsenlapsi niin on kuulemma "erityisasemassa" muihin verrattuna - no, helppohan se on kävellä vieraan naisen äitiyden yli kuin oman tyttären.

 

Suurin osa näistä on huonon itsetunnon omaavan miniän suurentelua ja omaa tulkintaa.

 

Kutsuu ITSEÄÄN sun lapsen äidiksi?! Millaisissa tilanteissa?? Tuohan on aivan sairasta - ja hämmentää myös lasta! Mitä sun mies sanoo tollaseen?

Mun on ihan pakko kertoa tähän väliin että mun äiti kutsui itseään mun lapsen äidiksi, on myös sanonut mun siskoa mun lapseksi....

Ja kyllä niin, ei oo kaikki lepakot vintillä.

muoks. ...Paljon kaikkea muutakin sairasta on tuo oma äiti tehnyt ja sanonut, sen takia anopin "normaalit" loukkaukset ei varmaan tunnukkaan niin kauhean kovasti...

 

Mielenkiintoista. Mä en oman anoppini (ollut anoppini 13 v) ole kuullut mitään tuollaista. Kuitenkin siitä päätellen, mitä anoppi puhuu tyttärestään ja tämän miehestä, voisin päätellä, että meistä puhutaan myös "pahaa" selän takana (juuri tuolle tyttärelle ja tämän miehelle). Anoppi on kuitenkin luonteeltaan vähän sellainen hössöttäjä ja kertoo kaikki kummastelemansa asiat isoon ääneen, niin tuo selän takana puhuminen on mun mielestä enemmänkin sellaista ihmettelyä kuin pahan puhumista. Ei mulla siis anoppia vastaan mitään ole. Appiukko on kuitenkin keskustelukumppanina enemmän mun makuuni, on aika samantyylinen kuin poikansa. Hänen kanssaan on kiva parantaa maailmaa.

Mieheni on kuitenkin usein sanonut, että viihtyy paljon paremmin minun vanhempieni luona kuin omiensa. Mun porukoille hän voi mielellään mennä lastemme kanssa keskenäänkin, omien porukoittensa luokse ei haluaisi koskaan mennä ilman minua. Lapsuudenperheemme eroavat toisistaan siinä, että minun perheeni on hyvin avoin, asioista puhutaan paljon ja tunteet näytetään. Miehen lapsuudenperhe taas on toisenlainen. Siellä ikävät asiat lakaistaan maton alle tai vaietaan kuoliaiksi, eikä tunteita juuri näytetä.

 

Tytön 1v juhlien kahvipöytä keskustelu oli anopin jankkaamista ja kinaamista siitä, että tytön pitää saada muutakin kuin maissinaksuja (joita rakastaa ylikaiken) ja maitoa. Minä olin hiljaa, mies sanoi äidilleen todella montaa kertaa ettei meidän tyttö vielä saa eikä edes osaa kaivata muuta kuin niitä maissinaksuja, ja pöydässä ollut miehen veli vaimoineen olivat tosi kiusautuneita. Sanoi jopa antavansa pöydän alta kakkua kuten koirille annetaan. Ei se mitään jos olisi kerran kysynyt saako tyttö ja ollut hiljaa kuultuaan ettei saa, mutta jankata nyt samaa asiaa puoli tuntia!

Tästä reilu viikko ja anoppi "jäähyllä" varmaan jonkin aikaa....

 

Anoppi oli yrittänyt soittaa enkä ollut vastannut niin vastaajassa oli sitten viesti että perkeleen huora...

 

Kumpikaan anoppi ei ole tölväissyt tai sanonut rumasti,ei nykyinenkään vaikkei selvästikkään minusta pidä,aina on ihan asiallinen,mutta viileä.

 

Ennen häitä olin esitellyt hääpukuni anopille suurena luottamuksen eleenä. Se sitten vitsaili siitä useampaan otteeseen mun äidille ja sisaruksille, että "mahtuukohan se päälle". Heh, onpa hauskaa.

Mun tissien pienuutta se on taivastellut kovaan ääneen monta kertaa.

 

No mun anopilla on näitä paljon. Tässä muutama:

--"kai tämä nyt on sitten viimeinen" se kysyi kun toinen lapsemme syntyi. Myöhemmin vielä varmisteli "ettekai te enempää lapsi enää tee" (juu, nyt on 3 lasta ihan anopin kiusaksi )

--"on se kumma ettei nykyään jakseta yhden lapsen kanssa kun minäkin jaksoin neljän kanssa" (ihan kuin kaikki lapset ja äidit ois samasta puusta veistettyjä)

--"vauvaa ei saa ensimmäisen 3 kuukauden aikana viedä kotoa mihinkään muualle kuin neuvolaan ettei siitä tuu levoton niinkuin mustalaisten lapset."

--"on tyhmää ostaa kallista apteekin maitoa maitoallergiselle lapselle kun saman asian ajaa se, että kotona laittaa puolet kaupan maitoa ja puolet vettä ja sen keittää, tulee paljon halvemmaksi."

--"ei se vauva tarvi kun kaks vaatekertaa, toinen päällä ja toinen pesussa."

--"kyllä tyttö voi käyttää poikien vaatteita, ei sille tarvi omia ostaa."

Tässä vain muutama.

 

Ex anoppi osasi nälvimisen taidon ja yleensä leikinkin kuuroa ja en vaivautunut siihen leikkiin lähteä
Mutta silloin kun esikoista loppuvaiheilla odotin en meinannut uskoa korviani ah niin rakkaan anoppini ehdotusta.
"Minä otan sitten sen vauvan heti meille kun sairaalasta vaan pääsee, sovitaan niin että asuu minun luona ainakin ensimmäisen vuoden ja te saatte kyllä tavata lasta"
Siis hetken katsoin suu auki anoppiani ja kysyin että olihan tämä "hauska" vitsi?
Vaan ei kun anopin mielestä se olisi ihan oikeus ja kohtuus sillä aikoinaan kun hän sai oman lapsen (anoppi oli alaikäinen) niin hänen oma äitinsä oli kasvattanut hänet ja hän sai siis minun mieheni sitten vasta luokseen kun hänellä oli enemmän ikää joten anoppini ei ole koskaan saanut vauva aikaa hoitaa lastaan ja siksi minun olsi kuulunut antaa lapsi hänelle :O
Silloin kyllä suutuin ja kysyin että pitääkö hän pientä vauvaa kuin nukkea jonka voi noin vain heitellä perheestä perheeseen

 

"Kenen tämä on?" Kysyy anoppi, kun poikansa esitteli tulevan esikoisensa ultrakuvaa.

 

Kerroimme miehen kanssa yhdessä anopille, että meille on tulossa kolmas lapsi. Totes seuraavaa: "Ette oo tosissanne. Voidaanhan se vielä toisessa ultrassa todeta vammaiseksi niin päästään siitä eroon.."

Ja kaksi ekaa lasta on ottanut pelkällä ilolla ja riemulla vastaan, niin tällainen kommentti tuli ihan puun takaa..

 

olet ylipainoinen, kattosit itteäs(vaikee arvata kuka olis oikeesti se ylipainoinen...)

ollaan niin järkyttyneitä kun ette koskaan kutsu meitä kylään mutta töissä on kuitenkin aikaa käydä.

ei susta oo äidiksi kun oot niin kovaääninen ja temperamenttinen

olet liian perfektionisti( kun opiskelin ja tein töitä samaan aikaan). lopettasit toisen noista.

 

[QUOTE="noh";23032385]Anoppi oli yrittänyt soittaa enkä ollut vastannut niin vastaajassa oli sitten viesti että perkeleen huora...[/QUOTE]

Tässä kohtaa repesin

 

Multa anoppi kysyy joka kerta, kun nähdään, että onko paino noussut tai laskenut. Kauhean tarkkaa, on etten vaan "päästä itseäni lihomaan". Kerran kun mainitsin, että olin laihtunut 5 kg, niin sen jälkeen kysytään joka kerta, että onko nyt pysynyt kilot pois. Ei suinkaan painostavaa..

 

[QUOTE="Glenn";23032611]"Kenen tämä on?" Kysyy anoppi, kun poikansa esitteli tulevan esikoisensa ultrakuvaa.[/QUOTE]

miksei sanonut sulle suoraan, että "haista ämmä vittu"...

 

Mun anoppi sano pojallensa (mun miehelle),kun ilmotettiin että odotetaan ekaa vauvaamme,että "onko susta mukamas isäksi?"

 

"Minulle ei olisi tullut koliikkilasta."