Ester

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ämmä miehenä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
""älytöntä"",

No, voi itku sentään! Katsoiko joku kelloa, koska aloitin tämän ketjun? Kauanko olen nyt pyörinyt tällä palstalla?

Se, että olen johtaja, EI olen tämän keskustelun aihe.

Minua vituttaa nyt niin paljon eilinen, että käytän sen asian murehtimiseen tehokkaasti aikaani nyt. Sen sijaan joudun/saan tehdä - ajattelematta mitään muuta - työtäni taas kello 12:sta eteenpäin ainakin seitsemän tuntia; todennäköisimmin työaikani jatkuu myöhempään.

Mitä hittoa sinä täällä muuten teet, jos joku maksaa sulle korvauksen aikaperusteisesti tekemästäsi ""työstä""?
 
Kyllä yksityisyrittäjä hyvinkin. Yrittäjän vapaus on sitä , että saa itse päättää mihin aikaan vuorokaudesta tekee 24h töitä!

Toisaalta 8-16 työaikoihin tottuneet pitävät sitäkin liikana. Minun mielestäni sinun miehelläsi oli sinua ikävä. Niin ikävä, että se purkaantui kiukutteluna.

Puhukaa asiasta ja ymmärtäkää toisianne. Miehen pitäisi ymmärtää hetkittäiset ylityöt ja sinun pitäisi ymmärtää miestäsi.

Voimia sinulle. nim. yrittäjä.
 
Kuka sanoi, että olen töissä juuri nyt???? Ehei, mä olen lomalla :) Mä teen työaikana ainoastaan ja vain töitä enkä murehdi parisuhdeasioita ja lähden sitten ajoissa kotiin. Lomalla teen mitä haluan.
 
""mies"",

Minä tiedän, että hänellä oli ikävä; ja sitä paitsi hän hoisi koko kuvion kotona - kaikki minun lapseni.

Kiukuttelu ja lapsellinen käytös tuntuu vaan niin turhalta.
 
Minusta sinun kannattaa katsoa isompaa kuvaruutua.
Mikä saa miehesi tuntemaan itsensä laiminlyödyksi? Siis mitkä pienet asiat viikon varrella, olisiko siellä jotain mitä hänen kanssaan voisi tehdä jotta tilanne helpottuisi? Entä onko hän laiminlyönyt sinua, onko hänellä joku oma morkkis jota hän purkaa ja jolle etsii oikeutusta?

minusta nimittäin tuo, että nainen puhuu sisään tullessa työkaverin kanssa puhelimessa ja mies menee sen takia sohvalle nukkumaan kuulostaa siltä, kuin se olisi jonkin pitemmän kahnauksen huipentuma.

Älä tee asiasta liian suurta numeroa, vaikka olet vihainen niin ei kannata juuttua vatvomaan miksi toinen teki mitä teki, samalla tavalla kuin sitäkään on turha vatvoa minkä takia sinä olit juuri sinä iltana töissä.

Olen nähnyt kun monet taisteluparit tekevät sen virheen, että sensijaan, että puhuisivat siitä mistä on OIKEASTI kyse, he alkavatkin tapella pikkuasioista kuten ""Monelta tulit eilen kotiin"" ""kymmeneltä"" ""VÄÄRIN se oli MINUUTTIA YLI"" ""No eikä ollut"" Olipas"" jne..jolloin molemmat ovat yhtä kusipäitä eikä varsinainen asia ratkea koskaan.

Eli älä juutu niihin pikkuseikkoihin- kumpi teki mitä- vaan katso tosiaan sitä teidän taideteostanne kokonaisuutena.

Minä tiedän, olenhan itse ämmä, että miehet ovat jotenkin kömpelöitä tuossa ämmäilyssä. Niinkauan kuin se on minulta onnistunut joten kuten, jos mies yrittää ""kostaa"" niin se on kuin kala ajaisi polkupyörällä.

Siksi mies osaa vaikuttaa kohtuuttomalta, eikä tajua että nainen huomaa kaikki nuo ristiriidat.

Tietenkään en sulje pois mahdollisuutta, että miehesi on psykopaatti, kuten täällä palstalla lopuksi aina paljastuu, varsinkin jos miehiä yrittää ymmärtää vähänkin. :)

 
""hei Ester"",

Olet enemmän kuin oikeassa. Miehen ""ämmämäinen"" käytös on läpinäkyvää eikä ""kolahda"".

Oma ämmämäinen käytös sen sijaan on oikeutettua ja jopa ihailtavaa miehen ""kuljettamista"" ja manipuolintia.

Äh - olinpas mä typerä - ja sitten vielä suutuinkin ihan silmittömästi. No, antaa ajan taas kulua; eiköhän tääkin tästä..

Jos joku vaan jaksaa ja viitsii pohtia ja kommentoida, luen mielelläni, mutta vasta huomenna.

Kiitos kaikille!
 
Ole kiitollinen, jos mies oli kotona ja hoisi lapsesi.

Minusta te olette nyt väsyneitä ja tilanne purkaantuu molemminpuoleisena kiukutteluna.

Teidän pitäisi pysähtyä ja puhua. Sopikaa asiasta ja kuunnelkaa toisianne. Tilanne vain pahenee ja hyvä suhde menee hukkaan aivan muista syistä.

Tiedän, että olisi sinulle voimavara, jos mies tukisi sinua. Se on kuitenkin mahdollista, jos hän saa tehdä sen omasta tahdostaan. Ja sinä tulet vastaan.
 
Sama tilanne meillä. Minun on pakko tehdä pitkää päivää noin vuoden ajan. Mies kiukuttelee kotona. En jaksa rankan työn lisäksi riidellä miehen kanssa. En tiedä mitä tehdä.
 
Olisko niin että sinä Vastuuntuntoinen Johtaja vähän alenkatsot miestäsi ""Metallialan Duunaria kahdeksasta neljään""....? Eihän hän voi mitenkään ymmärtää sinun vastuuntuntoista ja raskasta työtäsi? Arvostatko miestäsi? Äläkä vedä hernettä nenään, koska oikeesti mitään muuta et voi oikeesti tietää kuin se mitä sinä ajattelen, toisen ajatuksia, fiiliksiä, tunteita voi vaan arvailla...En tiedä, tämä mielikuva mulle jäi tästä ketjusta. Ar
 
""Olemme olleet naimisissa vasta kuukauden ja minusta tuntuu, että verkko kiristyy vaan (luulin sen helpottavan naimisiin menomme jälkeen).""

""Tunnen itseni tyhmäksi, kun menin naimisiin hänen kanssaan. Vaikka tietenkin hänessä on hyviäkin puolia paljon. Miksi kaikki pitää käydä läpi vaikeimman kautta? Miksen voinut naida aikuista miestä? Miksi pitää sietää näitä lapsellisuuksia? Tärkeä ohje minulle: Miten pystyy sietämään aikuismaisesti ja fiksusti lapsellista käyttäytymistä?? Ettei itse ala syyttelemään ja oma pinna pala totaalisesti?""

Ihanko tuntemattoman miehen kanssa avioiduit? Yllä olevan tekstisi perusteella, väittäisin ettei sinulla ole ihmissuhdetaitoja. Luulisi yritysjohtajan joka rekrytoi henkilökuntaa, näkevän tulevaisuuden vision silmissään. Miksi ett pystynyt sitä näkemään omassa elmässäsi?

Naisia jotka kuvittelevat avioliiton muuttavan kaiken, pidetään yleensä hiemän tyhminä.


 
Samaa mieltä ed. kanssa.

ap:lle:
Elämässä on kuule muutakin kuin työ, et näytä kunnioittavan miestäsi tippaakaan. Ja hän hoitaa lapsesi, kun sinä teet tulosta?
Ymmärrän miestäsi vallan hyvin, entäpäs jos hän kyllästyy ""uraputkeesi"" ja häipyy kuvioista?
Rakastuu vaikkapas siellä duunarin hommissaan siivoojaan, joka tekee töitä 8-16, niin että pääsevät illemmalla yhdessä harrastamaan ja touhuamaan.
Kukas sitten lapset hoitaa, kun äiti on vuorokauden ympäri töissä?
 
Miten itse käyttäytyisit, jos miehesi tekisi töitä aamusta iltaan ja puhuisi puhelimessa työasioita vielä kotonakin? Onko tuo sinun työtahtisi kestänyt kauan? Ja tuleeko se kestämään? Ehditekö te miehesi kanssa viettämään yhteistä aikaa? Olet selvästi valinnut työn joka vie lähes kaiken hereilläoloaikasi, onko siis todellakaan ihme, että miehesi pahastuu?
 
Taitaa tämä Esteri ollakin Erkki. Kun naisia ämmiksi ja pahaisiksi akoiksi tituleeraa. Eihän tuollaista kieltä naisista käytä kuin miehet.

Provoskeidaa koko juttu.
 
Sinun on sanottava miehellesi, ettet aio jatkossa hyväksyä hänen kiukutteluaan ja mikäli hän ei osaa olla kiukuttelematta, on parasta että hän jatkaa elämäänsä ilman sinua. On laitettava kova kovaa vasten ja oltava jämerä. Tietysti olisi tärkeää, että miehesi ymmärtäisi omien vanhempiensa vaikutuksen hänen käyttäytymiseensä. Siis sen, miten lapsuuskodissa on asioita selvitelty ja minkälaiset suhteet hänellä on vanhempiinsa. Sieltä ne kaikki syyt kummallisiin käyttäytymisiin löytyvät.
 
Huomaan, että monet täällä eivät todella tajua mitä johtotason työnteko merkitsee. Ensinnäkin johtajilla ei ole mitään 8-16 työaikaa, vaan he ovat töissä käytännössä jatkuvasti. Heille ei myöskään makseta mitään ylityökorvauksia, koska he tavallisesti nauttivat sellaista palkkaa, joka kyllä sisältää velvollisuuden tehdä työtä silloin kuin tarve vaatii. Yleensä tämä kaikki on sallittua miehille, mutta kun nainen tekee saman, niin johan saa kunnon haukut!

En toki tiedä suhteenne historiaa, mutta tämän yksittäisen tapauksen perusteella olen sitä mieltä, että miehesi käyttäytyi typerästi ja lapsellisesti. Varmana olisin itsekin vetänyt ns. herneen nenään. Teen itsekin pitkää päivää ja tulen monesti kotiin vasta kahdeksan maissa, eikä minun mieheni koskaan ole alkanut kitistä moisesta. Yleensä on vielä iltapalatkin laittanut meille valmiiksi. Samoin toimin itsekin, jos miehellä on ollut pitkä päivä.
 
Kuulehan Esteri: Elämässä on aika paljon tärkeämpiäkin asioita kuin työ, ihan sama mikä pomo olet. Saatat vielä joskus tarvita niitä ihmisiä joita saatat nyt laiminlyödä töitesi takia.

Älä polta ittees ja miestäs loppuun.
 
Heh heh. Heittelin kolme provoa samaan aikaan ja katsoin mikä uppoaa parhaiten.

Ylivoimainen ykkönen oli tämä jossa menestyvä nainen vähän tölväisi pikkukakaramaista miestään.

Mitä tämä kertoo teistä Ellit???
 
Voi sinua sairas mieli. Minä kommentoin yrittäjänä ihan tosissani ja luulen, että moni muukin yrittäjä tunnisti liian suuren työtaakkansa.

Minusta aihe oli hyvä ja varmasti moni sai kestelun aihetta, kiitos siitä.

Minusta nämä provojen kirjoittajat ovat aina hieman ihmismieltä jäljessä; he kuvittelevat kirjoittavansa jotakin mahdotonta ja ainutlaatuista ja kuitenkin sekin asia koskettaa montaa ihmistä ihan todellisuudessa.


 
En usko, että oli provo. metallilla on kunniantuntoa. He eivät tee työtä, jos siitä ei makseta, toisin kuin sinunlaisesi manipulatiiviset ämmäparat, jotka hoidattavat kallispalkkaisilla metallimiehillä lapsensa päästäkseen itseään kehumaan.
Prognoosi liitollennen. Ilmainen. Ero näköpiirissä, ette usko sitä kuin menemällä naimisiin.
 
Tuo, joka väitti olevansa ""AP"", en ole minä Ester, joka olen siis aloittanut tämän ketjun.

En tajua tuollaista. Sairas mieli oli hyvä ilmaisu.

Koko kirjoitukseni oli niin totta kuin olla voi; juttu meni lähes pilkulleen juuri niin kuin sen kerroin.

Oli mukavaa saada palautetta monelta eri kantilta, sillä se auttoi minua asettumaan myös mieheni asemaan. Eilen olin vielä varma, että vain minua oli kohdeltu väärin. Tänään jo tiedän, että en minä voi kaataa pahasta olostani vastuuta mieheni niskaan. En saanut olettaa, että hän tekee elämästäni paremman, vaan minun on itse kannettava vastuu olotiloistani (tämä tietenkin hiukan karrikoiden, sillä kyllähän puolisoiden pitää auttaa toisiaan). Kuten joku kirjoittikin, sen halun pitää lähteä itsestä eikä toisen käskystä tai odotuksesta.

Keskustelussa tuli myös hyvin esiin tämä työntekijöiden ja johtajien vastakkainasettelu ja toistemme paremman ymmärtämisen tarve. Mieheni ilmaisi sen juuri niin kuin ajattelee: ""Miksi helvetissä teet ilmaista työtä?"". Ja minä suutuin siitä, sillä ilmainenkin työni on tuloksen kannalta tärkeää. Onko edes ""ilmaista"" työtä??
 
""Totuus"",

Mieheni nai minut ja sai (nimen omaan kuulemma SAI) myös lapseni samassa paketissa.

Hän rakastaa lapsiani ja käytämme molemmat kaikki rahamme yhteiseen tarpeeseen ja iloon. Meille molemmille on tärkeintä meidän kaikkien hyvin vointi; mihin muualle sitä rahaa pitäisi laittaa kuin kaikista tärkeimpiin asioihin elämässä?
 
Ester, en nyt tiedä onko tämä hyvä, kun sinun kirjoituksesi ei ollutkaan provo. Sinä varmasti toivoisit, että se olisi ollut uni:)

Mutta uskon, että sinä olet jo nyt selvittänyt ison osan ongelmastasi. Ja rakkaus kantaa. Minulla on sinulle vielä yksi isällinen neuvo: pidä huoli, että nukut pikät ja laadukkaat yöunet vähennettynä rakastelulla:))


Jossakin ketjussa epäiltiin minun olevan nainen, pikainen tarkastus osoittaa, että olen edelleen mies:) Mutta miksi mies ei saisi tuntea ja ottaa osaa karikoihin?

Edelleen ester voimia!!!
 

Yhteistyössä