eskarilainen ei halua ajaa pyörällä enää ollenkaan, kun on vielä apparit.

[Senni Tonnika]

Itse opin ajamaan ilman apupyöriä, kun enoni opetti silleen, et tuuppas miut vauhtiin tosi loivan mäen päältä ja juos itse vieressä ja sai kiinni aina jos meinasin kaatua. Kun eno sit lähti armeijaan, ni en suostunu ajamaan koko pyörällä ollenkaan. Kun eno tuli lomille, ni opeteltiin aina ahkerasti samalla tavalla ja yks loma sitten se onnistuikin ja poljin hirmu pitkän matkan tietä pitkin mäen jälkeen ja eno juos perässä

 

[täällä toinen epätoivoinen äiti]

meillä täällä kans 6v tyttö eskarin aloittaa syksyllä. ei vain onnistu ajaminen, ei kertakaikkiaan PYSY PYSTYSSÄ ilman apupyöriä. apupyöriä ei kumminkaan enää laiteta takasi. mut kun yrittää juosta sen kans et saa vauhtia ja yrittää vähänkin päästää irti niin alkaa huojuu ja kaatuu tai laittaa jalat maahan, tuntuu tosi epätpoivoiselle !!!!!!!!!!

 

[Williviini]

[

Huoh.

Edelleen miten olette auttaneet muksuanne oppimaan pyöräilemään ilman appareita.

Kannustettu polkemaan enempi vauhtia, ettei pyörä retkota toisen apparin varassa, pidetty pyörää suorassa. Miten sitä sitten opetetaan? Kerran ne on otettu pois, mutta silloin ei ajamisesta tullut mitään, kun voimia tosiaan ollut tarpeeksi (eikä taitoa). [/quote]

Esim.
sopivan kokoinen pyörä. Apparit pois ja toinen vanhempi juoksemaan pyörän rinnalla ja pitämän pyörä pystyssä. Tai sitten ekaks toinen appari pois ja toinen vanhempi juoksemaan pyörän rinnalla pitämään pyörä pystyssä.
[/quote]

Mä kun luulin, että ne apparit on sitä varten että ensin pitäisi oppia hallitsemaan pyörä niiden appareiden varassa.[/quote]

Mitä ihmeen hallitsemista siinä on? Apparit tukee, ei pyörää silloin tartte kummemmin hallita!

 

[manna]

meillä täällä kans 6v tyttö eskarin aloittaa syksyllä. ei vain onnistu ajaminen, ei kertakaikkiaan PYSY PYSTYSSÄ ilman apupyöriä. apupyöriä ei kumminkaan enää laiteta takasi. mut kun yrittää juosta sen kans et saa vauhtia ja yrittää vähänkin päästää irti niin alkaa huojuu ja kaatuu tai laittaa jalat maahan, tuntuu tosi epätpoivoiselle !!!!!!!!!!

juu, meillä oikeasti näyttää siltä ettei ole toivoakaan ilman appareita pitää pyörää pystyssä. keikahtaa heti. (tai siis viime syksynä, tälle keväälle ei halua ollenkaan pyöräillä)

 

[manna]

Mitä ihmeen hallitsemista siinä on? Apparit tukee, ei pyörää silloin tartte kummemmin hallita!

no vaikka että menis jossain kohtaa niin vauhdikkaasti, että painopiste olisi pyörän päällä, eikä kekoittais kyljellään toisen apparin varassa. Silloin olisi jotain edellytyksiä sille, että apparit vois ottaa pois. Mutta lähden nyt etsimään jakoavainta.

 

[manna]

mun lainauksetkin näyttää kekottavan miten sattuu. jepjep.

 

[Åsa]

meillä täällä kans 6v tyttö eskarin aloittaa syksyllä. ei vain onnistu ajaminen, ei kertakaikkiaan PYSY PYSTYSSÄ ilman apupyöriä. apupyöriä ei kumminkaan enää laiteta takasi. mut kun yrittää juosta sen kans et saa vauhtia ja yrittää vähänkin päästää irti niin alkaa huojuu ja kaatuu tai laittaa jalat maahan, tuntuu tosi epätpoivoiselle !!!!!!!!!!

juu, meillä oikeasti näyttää siltä ettei ole toivoakaan ilman appareita pitää pyörää pystyssä. keikahtaa heti. (tai siis viime syksynä, tälle keväälle ei halua ollenkaan pyöräillä)

Meidän isommat pojat harjoittelivat omalla pihalla, siis nurmikolla. Oli pehmeät kaatumiset

 

[vieras]

Meillä poika kieltäytyi myös viime kesänä ajamasta pyörällä ollenkaan, kun otettiin apupyörät pois ja harjoiteltiin ilman, pelkää kaatumista.
Nyt ois tarkotus aloittaa harjoittelu uudestaan, mut eihän siihen nyt oikein pakottaakaan voi!? Ja meillä siis poika nyt 6-vuotias.

 

[vanha]

Mitä jos sanoisit, että okei, unohdetaan pyörä. Ja sitten unohtaisitten sen ainakin kuukaudeksi tai vaikka kesäksi. Kesän lopulla voisit ruveta puuhaamaan pyöräretkeä sit katselette miten muut pyöräilee eskariin/kouluun. Jos sit löytyis innostusta uudestaan

Olet toivottavasti sanonut jo, ettei apupyörien käytössä ole mitään hävettävää. Neuvoja täältä satelee, mutta kukaan meistä ei tiedä miten juuri teiän tyttö pyöräilyn oppii. Itse olen aikoinani ollut jo 5 ja puol-vuotias ennen kuin sain EKAN pyöräni ikinä. Apupyörillä siinä oli opeteltava ajamaan ja pyörä oli tyhmä monta kertaa kun vei aina kukkapenkkiin ja ojaa ja ties minne. Opin lopulta kuitenkin

 

[xx]

Jos lapsella on joku pienempi pyörä, niin opetelkaa sillä ajamaan ilman apurattaita. Ne on yleensä kevyempiä ja helpommin hallittavia kuin isommat pyörät. Pienellä pyörällä meilläkin poika oppi ajamaan hienosti. Jalat ylsi maahan eikä kaatunut niin korkealta.

 

[tupu]

Meilläkin tyttö sai viime kesänä uuden pyörän (ja täytti muuten loppukesästä jo 7) mutta ei osannut ajaa ilman appareita. Ei halunnut ajaa uudella pyörällä ollenkaan, vain pikkuruisella (12 tuumainen?) Otettiin sitten apurenkaat pois pienestä pyörästä, ja parin viikon pyöräilytauon jälkeen tuli tyttö yhtenä iltana innoissaan sisälle selittämään että osaa ajaa! Eli siis sillä pikkupyörällä oli ite opetellut, ja samantien otettiin isostakin pyörästä apparit pois, muutaman keikahduksen jälkeen sujui upeasti!

 

[vieras]

Mitä jos sanoisit, että okei, unohdetaan pyörä. Ja sitten unohtaisitten sen ainakin kuukaudeksi tai vaikka kesäksi. Kesän lopulla voisit ruveta puuhaamaan pyöräretkeä sit katselette miten muut pyöräilee eskariin/kouluun. Jos sit löytyis innostusta uudestaan

Olet toivottavasti sanonut jo, ettei apupyörien käytössä ole mitään hävettävää. Neuvoja täältä satelee, mutta kukaan meistä ei tiedä miten juuri teiän tyttö pyöräilyn oppii. Itse olen aikoinani ollut jo 5 ja puol-vuotias ennen kuin sain EKAN pyöräni ikinä. Apupyörillä siinä oli opeteltava ajamaan ja pyörä oli tyhmä monta kertaa kun vei aina kukkapenkkiin ja ojaa ja ties minne. Opin lopulta kuitenkin

Niinpä, mutta täällä tuntuu lapset osanneen ajaa pyörällä jo syntymästään asti.

 

[vieras]

Meille on vinkattu, että 12" pyörällä on helpompi oppia ajamaan ilman apupyöriä kun jalat ylettyvät kunnolla maahan (turvallisempi olo kun tietää että jalat saa koska tahansa maahan, eikä niin suurta pelkoa kaatumisesta).

Oletteko kokeilleet nostaa apupyöriä hiukan korkeammalle jolloin pyörä pääsee hiukan kallistumaan muttei kuitenkaan kaatumaan?

 

[+]

hei muistakaa kaikki et pikkupyörällä eli 12 tuumainen on helpompi opetella tasapainoa..eli ei isolla pyörällä kannata harjoitella.näin on meidän pojat opetelleet ajamaan ilman appareita..ja sitten vasta isompi pyörä käyttöön kun tasapaino on hallinnassa.tavallista potkuttelua aluksi tasapainon löytämiseksi.

 

[meillä]

Meillä aivan samanlainen tilanne viime keväänä. keksittiin sitten että mennään nurmikentälle harjoittelee. Ei tyttö pelännyt siellä niin sitä kaatumista kun nurmikko on pehmeämpää kuin esim. asfaltti. Ja oppihan toi ajamaan melkein heti. Meillä siis auttoi se että jos kaatuu niin on pehmeä kaatumisalusta.

 

[pelottava pontso]

Mein esikko oli 6v kun oppi ajamaan ilman apupyöriä. Kyllä sitä piti kauan harjotellakin mutta aina vaan yritti uudelleen ja uudelleen.

Mein keskimmäinen just täytti 7v. Viimesyksynä kokeiltiin taas ilman appareita mut ei siit mitään tullu. Tää tapaus on niin tempperamenttinen jääräpää, että kun ei onnistunut heti ekalla kerralla, ei halunnu enää ajaa ollenkaan. Ja useana vuotena ollaan sitä yritetty. Nyt oon koko talven puhunut että kun kevät tulee, niin alkaa pyöräilykausi ja että keskimmäisen pyörään ei enää appareita laiteta. On tuo nyt ainakin ollut sitä mieltä että joo apparit pois, mut saa nähä ekan kaatumisen jälkeen
Mut en niit appareit enää kuitekaa pyörään laita!!
Pienimmältäkin otetaan apparit pois ja aloitetaan harjoittelu. Saa nähä kuin käy tuolle -kaikki mulle nyt ja heti- tyypille

(kerran lastenlääkäri sanoi että dysfasiakin voi vaikuttaa mm. pyörällä ajon oppimiseen, motorisiin taitoihin, keskimmäisellä tarkkaillaan dyspraksiaa, siks meillä noin myöhään oppineita, niille ihmettelijöille vaan )
Mutta on kyllä mein tuttavaperheellä 9v. lapsi joka ei osaa ollenkaan ajaa pyörällä, ei vaikka ois apupyörät, eikä hällä oo mitään "vikaa" <- kauheen epäsopiva sana :ashamed:

 

[manna]

se pienempi pyörä on jo nuoremman käytössä, mutta täytyy kattoa saako sen suosiolla lainaan. Pitääkin ottaa pyörä takapihalle, ehkä siellä uskaltais helpommin. Nyt ollaan tosiaan vaan ehdoteltu lenkille lähtöä ja lapsi haluaa vaan olla pihalla. Meillä on pieni ja kuoppainen piha, mutta eiköhän siinä jotain tuntumaa asiaan saa.

 

[toinen epätoivoinen äiti]

Tulkaa kertomaan, miten teillä harjoittelut sujuvat. Meillä kanssa 6-v tyttö, joka on harjoitellut ilman appareita jo viime syksystä lähtien, mutta ei vaan millään opi. On pieni pyörä 12", satula ihan alhaalla, on juostu ja pidetty kiinni, tyttö on itse potkutellut jaloilla... mutta tasapainoa vain ei löydy, ei sitten millään. Heti jos aikuinen irroittaa otteensa, pyörä kaatuu saman tien. Ei pysy pystyssä sekunttiakaan. Alan olla epätoivoinen. Muuten tyttö on ihan "normaalisti" kehittynyt, osaa hiihtää ja luistella ym.

 

[tinni]

meillä poika halusi viime kesänä kokailla ilman apu pyöriä ei edes yhdellä pysysnyt pystyssä. nyt tänä vuonna sama homma ja nyt pysyy jo yhdellä apupyörällä pystyssä. ja ikää 5v 4kk nyt.

muutenkin ollut arka ja hitaampi uskaltamaan uusia asioita joten en viitsi kauheesti painostaa. oppii varmasti aikanaan kun jo kerran yhdellä pysyy pystyssä.
kaverin poika kieltäytyi koko pyörästä viimekesänä kun ottivat vaan apparit pois. jatkoi kun laitettiin pyörät takaisin. nyt polkee ilmanmutta ei osaa liikkeelle lähtöjä vielä. ja tänä kevöäänä lähti laakista polkemaan. eli lapsille taitaa tulla kausittain tuo mitä eivät haluu tehä/nähä.

no auttasko jos hetkeksi roudaisitte pyörän kokonaan pois näkyvistä ja asiasta ei keskusteltaisi. meillä auttaa aika nopeeta hankaliin asioihin. jos laitatte vaikka varastoon pariksi viikoksi niin ettei poika nää pyörää toviin.

 

[vieras]

Me harjoiteltiin myös nurmikolla ajamista ekaksi, oli pehmeämmät kaatumiset. Meillä tyttö oli myös aika varovainen harjoittelemaan ajamista. Naapurin samanikäinen oppi sitten ajamaan, niin johan kiinnosti miedänkin tyttöä. Meni viikon pari niin meilläkin osattiin jo. HArjoiteltiin 16" pyörällä. 12" olisi ollut ihan liian pieni harjoitukseen, koska meillä pitkä tyttö.

Kaatumisia tuli, mutta aina piti muistaa kehua, että sillä sitä oppii! Oppi siis alle 5v.

Tänä kesänä pitää alkaa pikkusiskoa 4v. opetteleen ..saa nähdä miten menee..

 

[Kirsikka]

Ota apparit pois vähin äänin ja jätä pyörä odottamaan. Niin me tehtiin viime kesänä 6veelle joka ei millään olis halunnu opetella. Pyörän penkki vaan tarpeeksi matalalle että jalat ylettyy kunnolla maahan niin saa jalalla ottaa vastaan kun harjottelee. Paljon kannustusta kun itse innostuu.

 

[Muori]

En ole lukenut koko ketjua, mutta meillä poika harjoitteli ilman appareita välillä jo ihan sujuvasti juuri 4 vuotta täytettyään syksyllä. Seuraavana keväänä ei kuitenkaan millään suostunut ajamaan ilman appareita. Me emme saaneet opastaa/neuvoa/auttaa ollenkaan ja pyörä olikin puoli kesää varastossa. Sitten keksin kysyä, josko pojan ikäinen kummipoikamme, joka ajoi jo ilman appareita saisi tuota opettaa ja poika suostui siihen. No pyörä pakattiin autoon ja hurautettiin noin sata kilometriä kummipojalle. Kummipojan isän kanssa tuo harjoitteli noin vartin ja kotiin tultuamme sustui ajamaan ilman appareita ja hienosti sujui. Ikää pojalla oli tuolloin vajaa 5 vuotta. Nyt eskarilaisemme ajelee ilman appareita sujuvasti. =)

 

[Muori]

Totaalikieltäytyjä sanoi, että uuden pyörän saa myydä pois, hän ei enää ikinä sillä aja. just.

Kuuluiskohan tuollainen ikään. Meidän eskarilainen totaalikieltäytyjä tempas eilen pyöräilykypäränsä pois päästään niin, että remmi taisi raapaista kasvoja. Ei kuulemma enää ikinä käytä tuota kypärää. No en mä kyllä uuttakaan osta.

 

[Muori]

ei ota mikään tuulta, ei siis halua nähdäkkään koko pyörää. Ei auta lahjonta. Pitäiskö vaan unohtaa ja ostaa mönkijä.

No meidän eskarilaisella on kyllä mönkijäkin, mutta se on mökillä, kun eihän sillä täällä yleisillä teillä saa ajaa. Voisi opet koulussa olla vähän ihmeissään, kun toi hurauttais syksyllä kouluun mönkijällä ja kysyis, missä täällä on mopoparkki.

 

[niin]

Meillä ei auttanu ku lahjonta, ja pari kesää siinä meni!! Täällä on sellanen kauhee jääräpää joka heitti pyörän mettään ku ei onnistunu ja ite loju tiellä ja karju et mää en pole enää ikinä!!!!!!!!! Luovutin, mutta kyselin aina välillä että mitä pitää tehdä että haluat edes harjoitella. Meinaa neiti oli täysin ilman pyörää! Apparipyörä oli liian pieni, ja uutta ei enää apupöyrin edes valmisteta sitä kokoa. Eli vaihtoehtoja ei ollut muita kuin että harjoittele uudella tai et polje ollenkaan, ei sillä pikkusellakaan voinu polkea.
Kerran neiti sit päätti, suihkussa, että jos hän saa sit järkätä grillijuhlat ni hän kokeilee. Sanoin, että selvä!! Neiti odotti että hiukset kuivais ja lähti harjoittelemaan, isi piti kiinni täysin tukien, ettei pääse kaatumaan. Sit neiti ilmoitti et hän kokeilee itse. Ajattelimme, että jahas, kohta taas lentää pyörä metttään, mutta kohta neiti tuli polkien muutaman polkasun, ja voi sitä riemua. Ja juhlat pidettiin! TAKUULLA!=)