Esikoista yrittämään-pinosta plussanneet keväällä ja kesällä 2011

Puuh! Tänään on ollut ekaa kertaa melkein koko päivän paha olo. En ole oksentanut mut semmonen puuskutusolo on kuitenkin koko ajan :x Ja parina viime päivänä on paha olo alkanut aina noin kahden-kolmen aikaan päivällä ja jatkunut iltaan asti. Koko ajan tekee mieli syödä mut en tiedä oikein mitä laittaisin suuhun, kun ei pysty syömään mitään lämmintä. Oon vetänyt vesimelonia, nektariineja ja muroja maidolla. Mitä te syötte jos kärsitte pahoinvoinnista? Onko teillä jotain hyviä naposteluideoita? :)

Heddy 6+2
 
Heddy, mulla näyttää tällä hetkellä auttavan ihan vaan kunnon ruoka. Viikolla ei pystynyt syömään mitään, kun oksetti koko ajan. Sit sain himoitsemiani sipsejä ja suklaata :D ja heti helpotti. No sittenhän taas alkoi pelottaa enkä onko jotain pielessä, kun huono olo katosi. Kahteen päivään en oksentanut. Eilen aamulla sit taas oksensin. Ja tänään. Nyt näyttää muuttuvan siis kokopäiväisestä kuvotuksesta ja oksentelusta vain aamupahoinvointiin. Eilen käytiin ihan ravintolassa syömässä ja jestas että teki hyvää saada kunnon energiaa. :) Mutta leipää en oo edelleenkään syönyt. Sitä kohtaan tunnen suurensuurta inhoa, jo se hajukin pistää yökkäämään. Kunnon ruuan lisäksi auttaa kaikki raikas: rypäleet, vesimeloni, satsumat, raikas jugurtti, kylmä rahka, mehujäät jne.

Kerrottiin eilen lähimmille kavereille! :D Oli pakko kertoa, kun seuraavana neljänä viikonloppuna on monenmoisia juhlia ja olisin jäänyt kiinni kuitenkin. (Ensi viikonloppuna esim. ystävän polttarit ja minä tietty vielä kaasona. Musta ei olis ollut oikein kertoa sitä siellä, koska morsiamen on tarkoitus olla huomion keskipisteenä sinä viikonloppuna eikä mun.) Kaverit oli aivan innoissaan. Pojat (positiivisesti) hämillään ja tytöt aivan onnessaan. Sanottiin kyllä, ettei tämä nyt sitten ole mikään yleinen puheenaihe, vaan halutaan itse kertoa kaikille tutuille eikä niin että kuulevat asian muilta. Juttelut vauva-asiasta jäi tosin siltä illalta lyhyeksi, kun paikalle tuli myös sellainen henkilö, jolle ei vielä haluttu kertoa, kun halutaan ensin kertoa läheisemmille. Kavereilla kuulemma on vielä paljon kysymyksiä meille. :D

Mies kertoi tänään myös vanhemmilleen sillä aikaa kun minä olin töissä. Olivat kuulemma sitä mieltä että "tosi hieno uutinen". :) Kuulemma miehen velikin vaimoineen suunnittelee (tai ehkä jo odottaa) toista lasta, joten meidän lapsi saa sitten tosi samanikäisen serkun. Tai no saa muutenkin, kun mun veljen lapsi syntyy tässä kesällä.

Susimieli, todellakin hieno asenne sulla! :) Me juuri miehen kanssa puhuttiin eräänä iltana, että me ei ehkä haluttaisi vaikeasti vammaista lasta. Enkä nyt todellakaan tarkoita että teille olisi sellainen tulossa, vaan toivon sydämeni pohjasta että teidän Pieni on terve! Mutta me siis varmaan haluttais kaikki tutkimukset.

Leena ja pikkuinen 7+4 (huomenna eka neuvola:))
 
  • Tykkää
Reactions: -Liv-
LeenaT Mutta kuvitteleppa tilanne että olet lähellä puoliväliä tätä kauan odotettua raskautta kun vammaisuus paljastuu, olisiko sinusta menemään raskauden keskeytykseen? Minusta ei olisi, ja siksi en näe tutkimuksia tarpeellisiksi. Meille riittää kun ultrassa kaikki näytti normaalilta, eli vauva voi nyt hyvin. Downin syndrooma on se johon meillä korkein riski on, eikä ainakaan sikiön sydämessä näkynyt häikkää (sydänviat yleisiä downeilla), joten terve lapsi olisi silti tulossa vaikka hänellä downin syndrooma olisikin. Ja sitä paitsi, ei se niskaturvotus tarkoita että lapsella jotain olisi, todennäköisempää on että kaikki on kunnossa ;)

Heddy Mulla kans oli murokausi alussa, sit söin raakoja kiivejä, sitruunaa ja muita hedelmiä. Edelleenkin raikas ruoka on parempaa kuin rasvassa käristetty. Suosittelen kuuntelemaan niitä mielitekoja, parhaiten pahaa oloa pystyi välttämään syömällä sitä mikä upposi. Ja syö usein, nälkä pahentaa etovaa oloa! Samoin mulla väsymys teki huonon olon, eli riittävä lepo on aika pop tossa alussa.

Omaa napaa: Nyt tiedän mitä ovat repäisykivut, luulin jo että mun kohtu ei kasva tai kohdun kannattimet ollenkaan löysty kun ei oo ollut mitään repäisyjä, toisillahan niitä on heti alussa. No nyt tiedän että jotain siellä tapahtuu! Aamulla en meinannut päästä sängystä ylös kun niin riuhtoi mahaa. Lopulta kierähdin mahalleni ja siitä kontilleni ja peruutin sängystä pois :D Ukkokin vähän säikähti kun kiljahdin kivusta kun yritin kääntää kylkeä.

Tuntuu hullulta että meillä alkoi juuri 15. raskausviikko, puolivälikin on ihan kohta! Masukin alkaa jo pyöristyä, kohta ei tarvi naapureidenkaan arvuutella, kireät kesätopi kyllä varmasti paljastavat raskauden jahka tuo pötsi tosta hiukan kasvaa vielä.

Susimieli ja Pieni 14+0
 
Susimieli, mä en edes haluaisi kuvitella, että tämä kolmaskin raskaus menisi pieleen. Enkä tarkoittanut kritisoida teidän päätöstä tai juuri teidän tapaustanne. Teillähän kuitenkin kaikki vaikuttaa loppujen lopuksi hyvältä. En todellakaan tiedä, mitä ihan oikeasti tekisin sellaisessa tilanteessa, että tietäisin, että olisi tulossa vammainen lapsi. Näin etukäteen ajateltuna vaan sellainen elämä tuntuu liian raskaalta. Että lapsi ei tulisi ikinä elämään normaalia elämää. Kuka olisi hänestä vastuussa, jos meille vanhemmille jotain kävisi. Mutta näähän on vain mielipiteitä, ei ole oikeaa tai väärää. :)
 
LeenaT En mä suuttunut tai loukkaantunut. Tarkoitinkin juuri sitä että kun ei asioita voi oikein valmiiksi suunnitella ja lapsen saaminen jos mikä on tuuripeliä. Alunperin minäkin joskus ajattelin että vammaista lasta en halua, ja tottakai tehtäisiin abortti jos sellainen olisi tulossa. Nyt en oikeastaan pidäkkään sitä niin vakavana asiana. Tietysti jos myöhemmin ultrassa paljastuu että lapsi ei ole elinkelpoinen, eikä tule selviämään kohdun ulkopuolella niin sitten asiaa harkitaan uudestaan. Mutta nyt kun kaikki näyttää olevan lapsella hyvin, olemme siitä kiitollisia ja koitamme nauttia tästä raskaudesta. Lapseen on jo niin kiintynyt että on vaikea kuvitella hänestä luopumista.
Tottakai toivomme koko sydämestämme tervettä lasta jolla on ihana elämä edessään.
 
Helteiset heipat!

Monta kertaa olen alkanut kirjoittaa, mutta niinhän se on vauvan kanssa, että aina hän onnistuu yllättämään äidin heräämällä kesken kaiken. :) Täällä voidaan hyvin ja kasvetaan kovaa vauhtia. Öisin ähistään ja huidotaan hermostumiseen asti, mutta äidinryökäle on opetellut kääräisemään kapalon, jolloin huitominen ei onnistu ja rauhoittuminen on helpompaa.

Jeenihän se taisi olla, joka vaunuista kyseli. Meille mummu antoi koko perheen yhteiseksi synttärilahjaksi vaunut. Meillä on Brion Happy-yhdistelmävaunut kovalla vaunukopalla. Ovat kuulemma kesävauvalle viileämmät kuin erillinen kantokassi. Nuo vaunut käyvät meille tänne maalle oikein mainiosti, ovat tukevat kaikin puolin. VW Boran takaluukkuun ne tosin eivät tahdo mahtua, mutta kopan voi laittaa takaistuimellekin, eikä me kyllä vaunuja juuri mihinkään autolla viedäkään... Myyjän suosittelemista esim. Gessleinit tuntuivat minusta aika huterilta, vaikka varmaan oli vaan kyse erinomaisesta jousituksesta. :)

Heddy, tervetuloa! Mä söin (sen aika lievän) pahoinvoinnin aikoihin aika paljon tomaatteja ja kylmiä nakkeja. :D Eipä oo tehnyt nakkeja kauheasti mieli nyt myöhemmin, mutta tomaatit kyllä menee.

Susimieli, ihanaa lukea positiivisesta asenteestasi ja asioiden selkiytymisestä vaikeassa tilanteessa. Itse en oikein olisi osannut kuvitella raskautta keskeyttäväni mistään syystä, eikä mieskään sen puoleen, joten me jätettiin veriseula ja niskapoimu-ultra kokonaan väliin. Kyllä mä sitä mietin muutaman kerran raskauden aikana, että olisko kumminkin pitänyt se turvotus mittauttaa ja että ehkä ensi kerralla sitten, mut mitäpä se olisi muuttanut. Ja sitten jos seuloissa olisikin narahtanut, niin en olisi halunnut lapsivesipunktiota, kun en olisi pystynyt elämään syyllisyyden kanssa, jos olisikin tullut keskenmeno sen seurauksena. Jos riskiluku on 1:5, niin onhan vielä tosi suuri todennäköisyys saada terve lapsi, eikä se Downkaan maata kaataisi (toki siihen liittyy sydänvian suurempi todennäköisyys ym.). Raskauden aikana mietin monesti esim. töissä down-lasten kanssa työskennellessä, että miksi heidän olisi pitänyt jäädä syntymättä. Niinpä mä sitten ajattelin, että onhan lapsia saatu maailmaan kautta aikojen ja sellainen lapsi meillekin tulee kuin on tullakseen.

Vielä tähän kliseisesti mutta totuudenmukaisesti lisään, että jokainen toki tuntee omat voimavaransa parhaiten itse ja osaa tehdä itselleen sopivimmat päätökset.

Joka tapauksessa paljon tsemppiä teille, Susimieli!

Uskomatonta, miten pitkällä teistä monen raskaus jo on. Pian saadaan Lillin kanssa seuraa, jee! :)


Tiipula ja "Lilli" 3 vko 1 pv
 
jeeni
Heddy mä soin alussa viilejä, totesin, että olivat mukavimpia toiseenkin suuntaan tullessaan :D lisäksi teki ruuaksi mieli perunamuusia ja lihaa. välillä teki mieli jotain mausteista, mutta niistä luovuin aika pian... sitten vaihteli kyllä paljon, välillä söin paljon banaania ja omenaa ja välillä suolakurkkuja ja välillä pätkis-patukoita. jostain syystä mustikat eivät ole tälle vauvalle sopineet, ne pistää mulla edelleenkin mahan sekaisin. mulla pahoinvointi tosin keskittyin aamun työmatkoihin, töihin päästyäni söin toisen aamupalan ja kaikki oli taas hyvin loppu päivän, vain parina päivänä taisi yököttää iltaisin.


Tiipula
juu meillä sama auto-ongelma, pitäisi saada mahtumaan syksyllä lapsi, koira ja vaunut...tai harvoin kai kaikkia yhtäaikaa kuljetetaan, mutta joskus voi olla sellaisia tilanteita. eli autojakin tässä katsellaan. vaunuista varmaankin päädytään siihin Hartanin yhdistelmiin pehmeällä kopalla, mutta mietitään vielä, että otetaanko niitä kääntyviä pyöriä vai ei. lapsen tuleva isoisoäiti lupasi maksaa vaunut :)

ja omasta olosta ja elosta: eilen nähtiin kun vauva oikein puski päätään mun mahasta "ulos". kai se pää oli, kun ei muukaan voinu olla. mahassa näkyi selvä, mun nyrkin kokonen kohouma ja sen vieressä vielä korostamassa kuoppa. mieskin ihan meni tolaltaan, mutta käskin sen vaan silittää vauvaa :D paras oli, kun mies oli juuri todennut, ettei lapsi oikein hänelle ole vielä niin todellinen xD väisti siitä hetken päästä, kun siliteltiin päätä. makoilin siis selälläni niin ehkä vielä näkyi paremmin, seistessä ei tollasia kumpareita ole tullut, joskus istuessa voi tuntea jalan tms. jossain sivulla.

3 työpäivää enää, ei oikein kiinnostaisi tämä toimistossa istuminen varsinkaan, kun ei ole töitä...

jeeni ja kaveri 27+6
 
Heippa !

Kiva kuulla Tiipulan kuulumisia !!! =)

Äitiyslomasta sen verran, että minähän hain sitä varhennettuna...mutta kelalta tuli päätös että vasta 9.7 alkas äitiysrahakausi ( eli 30 arkipv ennen laskettua aikaa). Neuvolassa oli tästä puhetta, että miksen saanut varhennettuna kun työsopimus mulla loppui jo 13.5 ja nyt ei oo töitä. No, en viitsinyt Kelaan soitella kun ärsyttää se jonotus aina... Neuvolatäti koitti asiaa selvitellä, mutta ei hänkään siihen saanut selvyyttä.
Epäili, että vaikka laitoin hakemukseen, että haen varhennettua äitiyslomaa eli 15.6 alkamaan niin siinä on vaan tullu joku sekaannus ja laitettu automaattisesti että alkas 9.7. Ei se mua oikeestaan haittaa, eipähän lyhene toisesta päästä tuo sitten.
On kyllä ihanaa kun saa nyt kotona tehdä kaikkia "rästihommia" ihan rauhassa... en muista kesää, jolloin olisin ollu lomalla! Aina oon ollu töissä, niin nyt täytyy nauttia !!! :)

Neuvolassa ei mitään ihmeellistä tänään. Kaikki on hienosti ! Vauva köllötteleee pää alaspäin, ja on aika alhaalla. Oikeen tuntee kun se painaa itseään tuonne alas. Sanoi, että kannattaa kotona olla välillä kontallaan peppu kohti kattoa, jotta vauva voisi tulla vähän ylemmäs :)
Sf- mitta oli 34cm, kasvaahan tuo ihan mukavasti.

Mukavaa viikkoa kaikille ! anteeksi, kun vain omanapailin :ashamed:

Sassy ja Santeri 31+2
 
Kiva tosiaan kuulla taas Tiipulasta:) Puhuit tuosta kapaloinnista, minkäkokoiset peitot tms. siihen on hyviä? Ostin Ikeasta ohuita huopia, joitten koko on 70*90, ja mietiskelin, saisiko vauvan niihin kapaloitua. (Meinaan tosi usein kirjoittaa vaiva eikä vauva. :D)

(.) Mullakin oli neuvola tänään. Oma terkkari oli lomalla ja tämä toinen sai sf-mitaksi vain 31 cm, eli kun se aiemmin kasvoi nätisti keskikäyrää, niin nyt se on kyllä sen alapuolella. No, voi johtua vain mittaajasta. Muuten kaikki oli ok. Vauvalla oli hikka ja sätkintä näkyi mahan päälle juuri kun alettiin kuunnella sydänääniä :heart: Ensi viikolla on sitten neuvolalääkäri, ja siellä saa sitten kuulla, onko kohdunsuulla tapahtunut vielä mitään.

Todellisuus iski taas eilen, kun kerroin yhdelle tutulle, että nyt on raskausviikkoja 35, ja hän sanoi, että nythän se voi syntyä milloin vain. Siis jos synnytys käynnistyisi, sitä ei enää yritettäisi viivyttää. Aika jännä ajatus:) Pitää tällä viikolla käydä vielä puutelista läpi, onko mitään sellaista, mitä olisi hyvä ostaa valmiiksi. Monia asioitahan ehtii sitten ostaa, jos tarvii. Vähän mietityttää nuo imetysliivit ja -paidat, ostanko etukäteen. Yhdet liivit ostin testimielessä Prisman alesta.

Jeenille tsemppiä viimeisiin työpäiviin ja Sassylle kivoja vapaapäiviä! Ja kaikille muillekin tasapuolisesti kivaa viikkoa:)

Liisakaisa 35+1
 
Huomenta! (meillä on aamu tähän aikaan, kun yöllä on valvottu mahavaivojen kanssa)

Liisakaisa, kapalointiin käy varmaan ihan mikä vaan kangas, kylmällä voi kääräistä vauvan peittoonsa ja lämpimämmällä sitten vaan siihen pussilakanaan. Noi vauvan pussilakanat taitaa olla kooltaan 120x80 ja se on aika hyvä, ehkä tuota leveyttä voisi vähän kasvattaa. Netistä katselin jotain Ruskovillan flanellista kapalovaatetta, joka taisi olla kooltaan 120x90. Varmaan niihin ostamiisi huopiin saa ihan pienenä laitettua (Lillihän on siis tosi iso jo...), etenkin jos niissä on vähän joustoa niin saa ehkä täpäkämmän paketin pienemmälläkin kankaalla.

Sf-mitta taisi käydä mulla korkeimmillaan 32,5 cm:ssä ja ihan normikokoinen vauveli sieltä syntyi. Ja sen kerran kun lääkäri mittasi, sai tulokseksi, ettei mitta olis kasvanut kuin 0,5 cm viidessä viikossa tai jotain. Kaikenlaista sitä...

Imetysliiveistä vielä sen verran, että itse ostin ennen synnytystä ja maidonnousua muutamat ja hyvin on pelanneet. Uskaltaudun suosittelemaan eteenpäin tätä nettikauppaa, tilasin sieltä kaverin suosituksesta kahdet Bravadon Body Silk Seamless -liivit. Hintaa jäi postikuluineen n. 60 e (Suomessa maksavat n. 50 e/kpl) ja toimitus kolahti postilaatikkoon vajaassa viikossa. Noissa liiveissä koot on niin joustavat, että on vaikea mennä ihan pieleen...

Kivaa viikkoa!


Tiipula ja "Lilli" 3 vko 2 pv
 
Tiipula Mekin ihan viime hetkeen asti jahkattiin sitä halutaanko että mitataan niskaturvotusta, ja vielä siellä vastaanotolla mietittiin ja sit sanottiin että no jos sit sanoo jos on jotain hälyttävää, ja aika pommihan se oli kun se sanoi että haluaisi mitata, että sen verran löytyy.. Noh, nyt jälkikäteen harmittaa että annettiin mitata, vähemmällä huolella olisi päässyt. Sanoinkin jo miehelle, että seuraavan(/seuraavien) lapsen kohdalla en halua enää koskaan mittauttaa.

jeeni Piti oikein miehelle lukea toi kuinka lapsi oli päätään puskenut näkyviin :)

Me lähdetään autoa ostamaan!

Susimieli ja Pieni 14+1
 
Kiva kuulla Tiipulastakin taas! :)

Täällähän on monella ollut tänään neuvola. Mullakin oli ja vielä ihan ensimmäinen sellainen. Eipä siellä hirveästi mitään uutta tullut, mutta kyllä on nyt kiva kun on ihan neuvolakorttikin. :) Nt-ultra pitäis varata huomenna, jos vaan saan töistä jotenkin salaa soitettua. Hölmöt soittoajat kaikissa paikoissa. Eka lääkärikäynti jää multa väliin, kun varhaisultran yhteydessä tehtiin normaali sisätutkimus, joka korvaa sen lääkärikäynnin. Neuvolantäti käski syödä nyt paljon mansikoita, kun hemoglobiini oli liian alhainen. Kyllä mulle mansikat kelpaa! :D Se oli muutenkin tosi ihana täti-ihminen! :)

Leena ja pikkuinen 7+5
 
Neuvolassa käyty tänään: Sydänäänet löytyi hienosti, 150 kieppeillä, 150-160 ne olivat välilä, epäili että liikkuvainen kaveri

Mä ihan yllätyin missä kohdin kohunpohja oli! Olen sitä tuolta häpyluun luota etsinyt, viikolla 12 se tuntuikin siellä mut nyt se oli puolivälissä navan ja häpyluun välissä! Kasvaa se

Unohdin ihan kysyä koko allergialääkitys asiaa, pitää huomenna soittaa ja kysyä. Muistin vasta oltuani neuvolan jälkeen monta tuntia kotona.

Paino ei oo noussut, 63 painoin ennen raskautta, eka neuvolassa 65 ja nyt 63. Ehkä tossa ekaneuvolassa oli osa sitä kun silloin söi pahoinvoinnintakia ihan koko ajan ja mitä sattuu. Tiesin kyllä ettei painoa oo kauheesti voinut tulla, mutta oli ihan positiivinen huomio ettei sitä oo vielä tullut yhtään

Täällä on mahdolisuus mennä johonkin perehevalmennukseen, mutta katsoo nyt mennäänkö, hankaliin kellon aikoihin ne on. Sairaalalle pääsee sit johkin tutustumiskierrokselle ja synnytysvalmennukseen 32. viikon jälkeen.

Soitin tänään peruakseni sen punktio ajan, ne kuitenkin ultraa silloin ens maanantaina, eli perui vaan sen punktion siitä ajasta. Sieltä saa sit samalla rakanneultran ajan jo selville! Meillä tuntuu nyt tässä olevan hirveesti ultria kesällä, neljä yhteensä tulee rakenneultra mukaan lukien. Sit en tie onko yhtään enää sen jälkeen, että miten ne seurailee ton turvotuksen takia. Saakohan maanantaina sukupuolesta havaintoo.. rv 15+1 silloin.. Täytyy tarkkaan katsoa jos sieltä jotain vilahtaisi.

Meillä on seuraava neuvola 18. heinäkuuta, eli sinne reilun kuukauden päähän, silloin oonkin sit jo viikolla 19.. Huh

Mutta kylläpä vaan olen rakastunut tuohon meidän ipanaiseen :heart:

Susimieli ja Pieni 14+2
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille hyvistä syömisideoista :) Maanantai oli mulla ihan hirveä päivä. Makasin koko päivän sohvalla, kun heikotti niin paljon. Huomaan nyt, kun asumme täällä Amerikassa, että tekisi niin paljon mieli kaikkea sellaista mitä Suomessa on kaupoissa, kuten viiliä, mehukeittoa, Saaroisten mikropizzaa, nakkeja, lihapullia, karjalanpiirakoita, lihapiirakoita jne. Mulla valuu kuola suusta, kun ajattelen kaikkea mitä tekisi nyt mieli. Täällä kun ei noita löydy. Nakkeja kyllä löytyy mutta niihinkin on tungettu sitä maissisiirappia, jota tungetaan ihan kaikkeen täällä niin, että kaikki maistuu makealta. Yök! Tein eilen itselleni perunamuussia, johon laitoin paljon voita ja maitoa, nam!

Eilen mulla oli myös tuo ensimmäinen hoitajakäynti. Mulla on oma synnytyslääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa ja me ollaan tiimi koko tämän raskauden ajan :) Synnytyslääkäri on itse viimeisillään raskaana ja tulee olemaan kuusi viikkoa äitiyslomalla. Kuusi viikkoa! Mä en ymmärrä!

Sitten kysymys: Tehdäänkö tuo niskaturvotusultra aina automaattisesti Suomessa? Sain sellaisen fiiliksen siltä mun hoitajalta, että mun ei kannata mennä siihen täällä, koska se maksaa paljon ja vakuutus ei välttämättä kata sitä ja tulokset voivat olla vääriä. Sain sellaisen lappusenkin kotiin missä selitetään mitkä prosenttimahdollisuudet on, että testi antaa vääriä tuloksia. Että en nyt sitten tiedä mennäkkö siihen vai ei... Ensi viikon torstaina on ensimmäinen ultra, jee!

Taas tuli vain omaanapaa, sori :ashamed:

Heddy 6+6
 
jeeni
Heddy Suomessa kaikki odottavat ovat oikeutettuja nt-ultraan, pelkkä ultrahan ei sinänsä kerro vielä juuri mitään. Samoihin aikoihin otetaan äidiltä verikoe ja näiden yhteistuloksesta + ikäriski voidaan laskea down-riskiluku. Lisäksi odottavat äidit ovat oikeuttettuja rakenneultraan. Pakollista ei ole kumpaankaan osallistua, tulevat vanhemmat saavat valita mihin osallistuvat. ja ultrassa voi käydä, vaikka ei turvotusta haluaisikaan mittauttaa. Nämä 2 ultraa siis periaatteessa on tarjolla, mutta jos jostain syystä tarvitaan lisää niin nekin kuuluvat. Sitten jos haluaa itse ylimääräisiä ultria yksityisellä niin se maksaa. Meille tulossa ensi viikolla jo 5.ultrakäynti ja ihan kuuluu tämän raskauden seurantaan :) Nt-ultrassa käytiin kahdesti, koska ekalla kerralla sikiö olikin pienempi kuin olin laskeskellut ja turvotusta ei saatu mitattua, rakenneultrassa kävin kahdesti, koska ekalla kerralla löytyi munuaisaltaan laajentuma hieman raja-arvon yli, ja tämä 5.kerta on vielä saman asian seurantaa...

Nyt alko loma! Ja töihin palaan sitten vasta joskus, kun on ihan ehdottoman pakko...mielellään olen kotiäitinä mahdollisimman pitkään.

Näitä palstoja lueskellessa tajusin juuri, että nyt ollaan jo niin pitkällä, että jos lapsi syntyisi niin se todennäköisesti jäisi henkiin. huh. eilen käytiin ostamassa vaunut, hoitopöytä, ja turvakaukalo. päädyttiin tollasiin vaunuihin Lastentarvike Muksutalli – Hartan Topline S ja X , s-pyöräisiin. onneksi tuleva isomummu maksaa :)

jeeni ja kaveri 28+2
 
Nyt kopsutan karusti tosta toisesta ketjusta, anteeksi siitä:

Moikkis! Ultrassa 13,3mm pitkä tyyppi ja sydän löi niin kuin pitääkin. :heart: Vastasi viikkoja 7+4 +/-2päivää niin kuin olin itsekin laskenut. Täytyy sanoa että olipas outoa nähdä se pieni öttiäinen. Miehelle realisoitui asia paljon. :)

Maanantaina sit neuvolaan. Täytyy varmaan kohta kertoa tuleville isovanhemmille... Anoppi riehaantuu kyl onnesta, se saa varmaan sydärin!

-Namppis ja nimetön 7+4
 
Namppis88 Meillä ainakin molempien meidän vanhemmat sekoisi ihan totaalisesti kun kuulivat vauvauutiset, sitä innostuksen määrää! Ovat edelleenkin kasvavissa määrin tohkeissaan, mun vanhemmat kävi tänään meillä ja silmät oikein kirkastui kun näkivät että maha on pyöristynyt :D Kovasti ovat kiinnostuneita raskaudesta ja joulukuuta odotetaan enemmän kuin lapset jouluaattoa.

Omaa napaa: Maanantaina on meillä siis taas ultra, silloin ois ollut se punktio jos oltaisiin haluttu mutta nyt ne ultraa sit vaan kun ei haluta sitä. Pakko sanoa että olen kateellinen teille muille, te kaikki odotatte ultria ja nautitte vauvan näkemisestä, niin mekin ekalla kerralla ennen kuin niskaturvotuksesta tuli puhetta. Nyt koko ultrauksen ajan on kauhusta jäykkänä ja koko ajan pelkää että sieltä löytyy jotain hämminkiä. Vasta aina ultran jälkeen uskaltaa hengittää normaalisti ja nauttii taas raskaana olosta. Melkein odotan että olisi jo kaikki ultrat käyty ja saisi vaan keskittyä mahan kasvatukseen! Nyt ei niin paljon kauhistuta toi ultra kun mitä jännitti sitä erikoislääkärin tekemä ultraa, siellä kun oli kaikki kunnossa niin en usko että mitään dramaattista nytkään löytyy, mutta sellainen pieni pelko on perseessä. Eli piiiitkä viikonloppu tulossa kun maanantai aamuna 9.45 on toi ultraus.. Onneksi ukolla on vapaa päivä maanantaina niin se pääsee mukaan. Yksin en halua mennä.

Kovasti malttamattomana odotan että alkaisi liikkeitä tuntumaan! Kohta alkaa 16. raskausviikko, ehkä niitä kohta alkaisi ensisynnyttäjäkin tuntemaan. Pari haamuliikettä olen ollut tuntevinani, mutta ei mitään selkeitä ja säännöllisiä. Ukkokin eilen hytkytti mun masua ja hyssyteli mua sen jälkeen olemaan hiljaa ja piti tiukasti kämmeniä vatsalla, sanoi että piti varmuuden vuoksi kokeilla jos jotain tuntuisi Taitaa siis hänkin odotella että tuntisi pikkukaverin potkuja

Susimieli ja Pieni 14+5
 
Moikka!
Hui kun aika on mennyt nopeesti. Kiirusta on edelleen ollut onneksi vähenemään päin jo. Ihan kaikkia teidän kuulumisia en ehtinyt nyt vielä lukea, mutta halusin tulla moikkaamaan, että kyllä täällä vielä ollaan mukana.

Meillä tuo eka varsinainen ultra nyt takana ja kaikki näytti olevan hyvin. Kuusi senttiä pitkä veijari siellä pötkötteli. Alkuun ie liikkunut paljoakaan vähän vain jalkoja ja käsiä ojenteli eikä ultraaja saanut oikein kaikkia mittoja otettua. Sitten mun piti hyvppiä ja pommppia ja käydä vessassa jne että saattiin pieneen toukkaan liikettä enemmän ja kyllähän se sieltä lopulta kääntyi ja kaikki mitat saatiin. Ihanalta se vaan näytti, kyyneleet valu silmistä ja sitä näkyä olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Ihanaa kun nyt kun ajattelee pikkuista, tulee jo joku mielikuva ulkonäöstä.

Pahasta olosta: Mullakin on lähes päivittäin semmosta yökötystä ja ällötystä, mutta onneksi se on vähän on vähenemään päin.

Paljon tsemppiä kaikille odotukseen ja voimia pahasta olosta kärsiville!

milizza ja Veijari 12+3 (työnimi vielä vaihtelee lähes päivittäin, mutta laitoin tänään tuollaisen ;) )
 
Oi vitsi, onnea Line :flower: ja samoiten Heddy81!

Ja muille onnea ultrauutisista :)

Vaikea kirjottaa mitään, kun tullut niin paljon asiaa..vaikka joka päivä olenkin lukenut.
Täällä vatsa sen kuin kasvaa ja vauva potkii jo kovasti, isommat potkut näkyy jo vatsan ulkopuolellekin :heart: Vaunuja ollaan nyt mietitty ja päädytään luultavasti näihin: Emmaljunga Meillä eniten rajoittaa se, että mahtuvat autoon, joka ei ole farmari ja nuo mahtui jopa ilman renkaiden irroitusta. Samoiten molemmat ollaan pitkiä ja joissain miehen jalat otti kiinni vaunuihin kävellessä. Lisäks haluttiin tavallisilla ilmakumeilla olevat ja plussaa tuossa oli myös metallinen tavarakori. Hintaa tulee vaan hurjasti; kaikenkaikkiaan ~800€. Porukat on kyllä onneks luvanneet auttaa.

Tässä masukuvaa 23+3
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Line
Susimielelle tsemppiä ultraan! Jospa se veisi viimeisetkin huolenaiheet! Toki en tiedä mitään siitä, miten noissa ultrissa näkyvät mahdolliset häiriöt, mutta toivotaan, että saatte edelleen varmistusta siihen suuntaan, että Pienellä on kaikki hyvin.

Milizzalle onnea ultrakuulumisista ja kiva kun kuulee sinustakin :)

Linelle lämpimästi tervetuloa! :flower:piti käydä tuolta kuumepuolelta lukemassa sun testailusta, ihanaa, että pettymys muuttuikin plussaksi :) Olipa siellä kyllä sivukaupalla hauskaa keskustelua :D

Omaa napaa: lapsen liikkeet ovat nyt sellaista möyrimistä, harvemmin selkeitä potkuja. Hikka tuntuu pari kolme kertaa päivässä säännöllisenä sätkähtelynä. Miehen mielestä maha on laskeutunut alemmas, vaikea arvioida itse. Ensi keskiviikkona on lääkärineuvola (muuten ihan samat jutut kuin peruskäynnillä, mutta lisäksi sisätutkimus). Lääkäri arvioi vauvan kokoa ja synnytystapaa, mutta kun tuolla meidän tk:ssa ei tosiaan ole ultraa, niin jotenkin epäilyttää, kun vain silmämääräisesti ja käsikopelolla tehdään tuo arvio.

Rintapumpuista puhuttiin muuten aiemmin; tilasin Pikkukoala-nimisestä verkkokaupasta sen Philips Avent -pumpun ja siihen sopivia pulloja. Tuo pumppu on muualla 49-60 e, mutta tuolla 39 e. Toivottavasti sitä maitoa sitten myös tulee, ettei ole turha hankinta...

Kaikki hankinnat ovat hyvällä mallilla nyt. Sänkyä ei ole vielä koottu, mutta kootaan viimeistään huomenna. Ommeltiin kaverin kanssa äitiyspakkauslaatikkoon reunakangas, ja se pitää vielä pestä ja silittää. Luultavasti pidetään tuota laatikkoa pinnasängyssä kuitenkin. Samoin harsot ja lakanat ovat vielä pesemättä, ja tavaroita pitää vielä järjestellä. Periaatteessa vauva saa tulla tämän viikonlopun jälkeen milloin vain:) Toki silti toivon, että kun miehellä alkaa loma 2.7., ettei nyt ainakaan ennen sitä syntyisi. Ja hyvinkinhän voi olla, että syntyy vasta heinäkuun lopussa eli meneekin vielä vaikka yli 6 viikkoa.

Pari synnytykseen valmistavaa asiaa, joita ajattelin kokeilla ja joiden toimivuudesta voin teille raportoida (voi olla, että pidätte ihan humpuukina): välilihan rasvaus ja vadelmanlehtitee. Tuon rasvauksen aloitin muutama päivä sitten ja teen juomisen eilen. Teetä ajattelin juoda pari kuppia päivässä ja lisään määrää sitten, jos mennään yliajalle... Tuskin noista ainakaan haittaa on.

Mukavaa viikonloppua!

Liisakaisa ja Möyrijä 35+6
 
Tervetuloa Line ! Ja onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille... :)
Eltsulla ihana masu !
Kirjoittelen paremmalla ajalla lisää, tulin nyt vaan pikasesti kuulumiset lukemaan...
Ja tulin poksumaan ;

Sassy ja Santeri 32+0 !
 
Mitens toi varhaisultra muuten? Milloin sinne vois mennä aikasintaan? Me kun ei haluttais kertoa ainakaan ennen ultraa vanhemmille ja muille, mutta kun on kaikkia sukujuhlia yms. tulossa niin olis hyvä ainakin varmistua, että pienokainen on elossa eikä heti mennyt kesken.

Line ja Nano 4+3
 

Yhteistyössä