Esikoista yrittämään 2012!

Kiitos osanotoista! :heart: Kieltämättä en kyllä itse oikein tiedä, mitä ajatella. En ole oikeastaan edes itkenytkään. Tänään istuttiin 4 tuntia äippäpolilla.. Hieman ehkä sydämestä pisti istuskella samassa odotustilassa pallomahaisten äitien seassa. Mutta mikä ei tapa, vahvistaa! hCG oli karvan alle 950 eli laskussa, jos löytämäni tieto noista CB:n digitaalisista pitää paikkansa (näyttää 3+, jos hormonia on yli 2000). Nyt vaan seurataan, lähteekö kokonaan kuivumaan vai mitä tehdään. Nyt oon niin kipeänä kahdesta sisätutkimuksesta, ettei pysty kävelemäänkään. Mieli on kuitenkin yllättävän hyvä! Ainakin tullaan raskaaksi. Nyt kun vaan sitten seuraavalla kerralla osaisi tarrata oikeaan paikkaan kiinni.

Piikikkäälle piti sanomani, että tiedän sen stressin. Mutta jos ei ole mitään kipuja ja raskausoireita löytyy, niin tuskin on syytä huoleen. Koita nyt vaan nauttia raskaudesta!

Lumihiutale, nuo klamydiatestit on vissiin aika yleisiä. Multa otettu kans monesti, vaikka ei ole mitään syytä ollutkaan. Hauskinta oli kerran, kun mulla oli pissatulehdusoireet ja lääkäri kyseli, olenko ollut ulkomailla. Vastasin, että en minä, mutta mies oli. Se lääkäri alkoi melkein syyttämään mun silloista poikaystävää pettämisestä ja klamydian tartuttamisesta muhun. Ja ne testit olivat sit lopulta puhtaat. Hienoa, että asia on kuitenkin edennyt ja pääset gynelle. Saat ainakin mielenrauhan sitten sen jälkeen.

Onnea nallukan menkoista!

Aunilotta, harmillista.. Ehkäpä miehesi tarvitsee vain pienen lisäharkinta-ajan. Kyseessä on niin iso mullistus, että väkisinkin alkaa pelottamaan ja kaikkea. Varmaan kannattaa antaa asian olla vähän aikaa ja keskustella sitten uudestaan. Mä jouduin hieman väsyttämään tuota avokkiani aikoinaan. Kerroin juurikin siitä, että ei se yrittämisen aloittaminen tarkoita sitä, että vauva saa alkunsa heti ja sittenkin on aikaa valmistautua. Keskustelussa selvisi paljon sellaista, mitä en edes ajatellut. Jätin asian hautumaan, kunnes mies oli sitten itse innokas aloittamaan. Vaikeasti selitetty ja en tiedä onko apua. Kovasti tsemppiä!

I´m back in the game! Tai siis sitten, kun tuosta mun möykystä, jota Pikkaseksi kutsuttiin, päästään eroon. Ja todellakin aion mennä vastaisuudessakin alkuraskauden ultraan yksityiselle. Jostain vaan luin, että meille kohdun ulkopuolisille se tarjotaan seuraavan raskauden alkaessa toistumisen poissulkemiseksi. En vaan muista enää mistä luin.

 

Karolelle pahoittelut
Onnittelut Piikikäs =) Materiaalia saat neuvolasta raskauden suhteen itse sain aikoinani paljon erilaisia lehtisiä ja kirjan josta pystyi seuraamaan sikiön kehitystä. Ekalla neuvolakäynnillä saatetaan yrittää kuunnella sydänääniä, mutta harvoin vielä kuuluvat, ehdottomasti kannattaisin yksityiselle menoa ultraan. Np on niskapoimu tehdään yleensä kun on 11rv.

Itse olen keskenmenon jälkeen hieman todennäköisesti tarkkailtavana useammin ja itse tarkempi kaiken suhteen kun siihen raskausvaiheeseen pääsisisi.

Vähän on kiireisenä vuosi alkanut joten ei ole paljoa ehtinyt vauvantekoa harrastamaan mutta molemmat ollaan innoissaan aiheesta.

 

Voi aunilotta. Tiedän tuon tunteen.

Meillähän käytiin ihan kauheita vääntöjä lapsiasiasta vielä viime kesänä. Mies ei osannut kuvitella itseään vielä isäksi ja ajatus pelotti kovasti. Käytiin paljon keskusteluja aiheesta ja pistin siinä sitten peliin myös kaikki "faktat" ja faktat siitä että mitä vanhemmaksi tulee, sitä todennäköisempää on saada vammainen lapsi, keskenmeno tms. Ja pyysin myös ajattelemaan asiaa eteenpäin. Odotusaika on kuitenkin eniten äidiltä "pois" omasta normaalista elämästä, samoin ensimmäinen vauvan vuosi. Ja käytiin myös se keskustelu, että pillereiden syönnin jälkeen ei ehkä heti luomumenkat tulekaan ja voi tulla vaikka mitä ongelmia lapsen saamisessa.
Lopulta kun lopetin pillerit, sovittiin että katsotaan miten kroppa toimii ja sitten aletaan tammikuussa yrittämään rennosti. Ajatuksena oli että varmaan realistinen arvio hedelmöittymisen onnistumiselle on jostain maaliskuusta eteenpäin, ettei ekalla kuitekaan tärppää. Ja yritettiin myös siihen varautua, että yritykseen voi mennä jopa vuosia (vaikka minä täällä palstalla toki pilvilinnani rakensin heti, niin en siitä miehelle mitään hiiskunut )

No lopputulos on nyt sitten se, että joulukuun "varaslähdössä" nappasi heti ekalta yrityskierrokselta, ja mies on ihan onnesta soikeena ja sanoikin että onneksi patistelin silloin aikanaa.


Koita jaksaa ja sopivassa suhteessa ymmärtää/ kuunnella/ painostaa/ ja kiristää miestäsi. Toivottavasti miehesi pääsee pian yli peloistaan ja uskaltaa hypätä tuntemattomaan kanssasi.

Ja nallukkan: Onnea luomumenkoista. Toivotaan että seuraavia ei enää tulekaan ja jos tulee niin toivotaan ettei noin kivuliaana. Minäkin olin ekojen luomumenkkojen aikaan (kuten myös ekan luomumenkkoja edeltävän oviksen) ihan tosi kipeänä. Kaksin kerroin kippurassa kulkeminen ei ole kivaa...


Sitten vähän omaa horinaa taas: Mielialat vaihtelee päivästä toiseen, mutta tänään tuntuu jotenkin paljon varmemmalle ja seesteisemmälle kuin aikaisempina päivinä. Muutamalle työkaverille oli pakko kertoa, kun koko ajan olen jotain syömässä ja vähän väliä ravaan vessassa... arvasivat että nyt on jotain tapahtunut, kun tiesivät meidän aloittavan yrityksen.

Joskus tämän ketjun alkuvaiheessa kerroin kahdesta ystävästäni, joiden kanssa oltiin kuumeiltu aiemmin yhdessä ja mietitty puolileikillään että olisi kiva olla samoihin aikoihin raskaana. Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Yksi on menossa jo jossain rv17, toinen rv8, ja minä tulen muutaman viikon siitä perässä.

Täysin varauksettomasti en kuitenkaan tästä vielä uskalla iloita. Odotellaan vielä jonkin aikaa.

Sen varhaisultran varmaan kyllä haluan. Muutaman viikon jos malttaisi odottaa vielä...

 

Pahoittelut Karole.. : / Todistetusti kumminkin voit raskautua, joten ei muuta kuin tsemppiä jatkoon. Päivittelen sinun ja muidenkin tietoja tässä, kunhan saan tämän viestin kirjoitettua.

Soittelin tänään (perhesuunnittelusta vastaavalle) terveydenhoitajalleni ja lupa yrityksen aloittamiseen, painostani ja kilpirauhasen vajaatoiminnasta huolimatta on nyt saatu. :heart: Lisäksi hän lupasi konsultoida lääkäriä, että määrätäänkö minulle kuukautisten tasoittamiseen Terolut-lääkitys vai ei. Jos ei syksyyn mennessä tärppää, niin sitten viimeistään täytyy soitella uudestaan. Tietysti myös sitten, kun tärppää. Pohdin myös tuota alkuraskauden ultraa yksityisellä, koska jotenkin pelottaa tuo kohdunulkoinen ja myös hieman monikkoraskauskin. Itselläni kun on identtinen kaksoissisar ja molempien suvustakin vielä löytyy kaksosia. Tiedän, että aivan turha vielä miettiä tällaisia asioita, mutta stressaan asian nyt, niin ei tarvitse sitten stressata.

 

Tänään kävin viemässä toisen pissanäytteen ja samalla kyselin vastauksia verikokeisiin. Keltarauhasarvot ok samoin kilpirauhas, raskaana en ole ja klamydiatesteistä ei vielä tuloksia.

Toivo meinaa mennä, kun ei menkkoja näy :/ Toivottavasti jotain selviää viikon päästä.

Mies tulee ilmeisesti tänään takaisin armeijasta, pois kokonaan. Sillä on skolioosi ja oli loukannut selkänsä siellä nyt. Muahan ei haittaa ollenkaan, kun se pääsee pois, jee ! Mutta inhottavaa, kun se sen selkänsä loukkas!

 

Kurjaa Aunilotta että mies alkaa peruuttamaan. Ehkä se vaan tarvii vähän miettimisaikaa. :hug:

Itellä otti oman aikansa miettiä päätöstä. Mies oli jo "päättänyt" koska alotetaan, mulla vaan kesti hetki kauemmin olla asiasta samaa mieltä. Olis tuo alottanu aikasemminkin jos en olis jarrutellu. Mutta kun sai rauhassa pohtia asiaa ja sulatella sitä, syntyi se päätös loppujen lopuksi aika helposti.

Mä sorruin tilaamaan mammaksilta testejä. Kuitenkin loppukuusta alkaa se pakonomanen testaaminen. Tulee hiukan halvemmaks kun toi apteekissa ravaaminen. Mutta nyt eletään vasta kp:tä 11, ja mitään ovisoireita ei ainakaan vielä ole. Ovistestejä en kuitenkaan tilannut. Oon päättäny olla tilaamatta. Jotenkin se asiasta hermoilu on laantunu, eikä sitä vauvakuumetta/raskautta tuu enää ihan joka hetki mietittyä. Ihan helpottavaa.

 

Heispan kaikille,

Täällä uus kuumeilija. Oon kirjotellu tonne toiseen keskusteluun viime kesänä jo, mutta sillon päätettiin miehen kanssa kuitenkin vielä odotella hieman, että saisin työjutut kuntoon ja muut.
Nyt sitten tarkotus ois alotella tässä alku vuodesta yritys ja huomenna soittelenkin perhesuunnitteluneuvolaan, kun pitää kierukka poistaa ja marevania kun syön ni lääkitys pitää miettiä kanssa siellä.

 

lumihiutale: Minun silmissäni tuo sun lääkärireissu meni tosi hyvin. Sait otatettua labroja ja gynellekin pääsit. Klamydia tarkistetaan herkästi siksi, että se saattaa olla yllättävän monen lapsettomuudenkin taustalla. Saattaa mennä lievänä ja vähäoireisena ohi, mutta pitkässä juoksussa arpeuttaa munatorvet tukkoon. Myös kilpirauhasongelmat on yksi lapsettomuudenkin syy, niin hyvähän nekin on samalla jo tsekata että ovat kunnossa. Näyttäis siltä, että kuukautisasian lisäksi tsekkaavat, että muutkin raskautumisedellytykset on kunnossa.

 

Teretulemas mirkkunen_!

Piikikäs, kertaatko vielä oireitasi ennen plussaa? Tuliko sulla kiinnittymisvuotoa, ja jos tuli niin miten runsasta ja kauanko? Itse epäilen edelleen vähän, että onko tämä nyt menkkoja vai mitä.. Ihan tavallista vuotoa on, mutta ei tule niin runsaasti kuin pillereiden aikaan. Veri on koko ajan ollut täysin kirkasta, pillereiden aikaan tuli aluksi rusehtavaakin. Kivut on kyllä menkkamaiset. Mutta mitä se närästys ja hajuherkkyys on? Tänään meinas tulla yrjö kylään kun isäntä oli hakenut grillievästä ja sekös tuoksui vahvasti! Työkavereille tekis mieli sanoa että vähemmän parfyymia kiitos, vaikka eivät käytä sen enempää kuin aiemminkaan. :x Kyllä minäkin varmasti möläytän parille työkaverille ainakin sitten kun tuuri käy.. Ja pitänee esimiehenkin kans neuvotella, voinko jatkaa tässä työpaikassa raskauduttuani..

lumihiutale92 kiva että saat ukkosi kotio Pääsette sitten toden teolla keskittymään projektiin, vai miten pahana se selkä on? On meilläkin jo päästy pupuilun makuun, vaikkakin isäntä edelleen jalkapuolena on

Laskin tuossa, että ovis oli just silloin kun mies oli kotipaikkakunnallaan ja loukkasi itsensä pari vko sitten. Silloin joulun aikaan mietinkin, että varmasti h-hetki on kun jään itsekseni kotiin. Piti tarkistaa vanhoista viesteistäni, että valitinko jotain tiettyä oiretta silloin. Tissikipu ja mahajuilinta näytti mielessä olevan, ens kerralla osaa ehkä tunnistaa Ja laadukkaampia ovistestejä on tilattava, mietin noita mammaksi:n testejä.. Ei Sofin one stepit näyttäneet plussaa vaikka selvästi ovis on tapahtunut..

 

nallukkan: Mulla ei tullut minkäänlaista kiinnittymisvuotoa. Oireet oli hyvin samanlaiset kuin mulla yleensä menkkoja edeltävät olotilat (alavatsan "juilimista" ja paineen tuntua). Jälkikäteen sitten tajusin että hajuille olin selkeästi ollut herkkänä jo jonkin aikaa ennen plussaa (tosin joskus myös menkkoja edeltänyt vastaava), olin jatkuvasti väsynyt vaikka nukuin pitkät yöunet, ja ravasin vessassa usein. Niin ja valkovuotoa on ollut runsaasti. Ja ehkä omasta mielestä selkein oire, jonka jälkikäteen plussattuani tajusin, oli (ja on edelleen) se tajuton meetvurstin syöminen

Tänään oli karmea päivä. Hajut tuntui erityisen vahvasti, ja koko ajan oli nenässä sellainen tosi pistävä virtsan haju.
Olen huomannut että huonoon oloon auttaa raitis ilma ja liikkuminen. Appelsiinit, joita yleensä syön aika paljon, alkoi tänään kuvottamaan ihan järjettömästi.

Tee nallukan testi, jos tuntuu siltä että raskaus voisi olla mahdollinen. Eihän tuo vuoto vielä tosiaan mitään pois sulje. Mä vähän täällä jännäilen jo sun puolestasi.


Verna, ootko töissäsi jotenkin tekemisissä näiden raskausasioiden ym. kanssa, kun tuntuu että sulla on tietoa ihan hurjasti?

Ja tervetuloa mukaan mirkkunen_ , kuten kaikille muillekin, toivon taipaleesi tällä palstalla olevan lyhyt ja toivotaan sinulle pikaista siirtymistä odotuspuolen ketjuun

 

Piikikäs: Pitänee myöntää. Olen tuore kätilö, joten sen verran on tietoa, mitä 4,5v opiskeluissa on päähän ehtinyt tarttua.

 

Hei kaikille,
olen 23 vuotias ja vauvaa kuumeiltu jo useampi vuosi, mutta järkisyistä päätetty lykätä tuonnemmaksi, viimeksi talonrakennusprojektin vuoksi, jonka on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Mieheni 26v olisi ollut jo valmis vauvaan aika kauan , joten minä olen ollut se toppuutteleva osapuoli. Kuitenkin nyt ollaan päätetty, että toukokuussa voi yritys alkaa kun talokin loppuvuonna kuitenkin valmistuu.

Pitkään olen seuraillut eri keskustelupalstoja, mutta aikaisemmin en niihin ole itse kirjoittanut, koska olen yrittänyt pitää vauva-asian poissa mielestä ettei kuume pääse yltymään ihan mahdottomaksu. Nyt kuitenkin en voinut enää vastustaa kiusausta liittyä keskusteluun, koska mielessä siintää jo toukokuinen yrityksen aloitus, odotus ja vauva.

 

Kiitos tuestanne. Oli helpottavaa kuulla, että muillakin on pehmitystyötä tehty niin itseä kuin miestäkin kohtaan, ja kuitenkin yhteinen innostus on löytynyt.

Toivon tosiaan, että kyse on vain pienestä viivytyksestä. En ole osannut olla kovin viilipyttymäinen asian suhteen kotona(kaan), kun iltaisin rupeaa aina niin harmittamaan ja päivisin harrastan loppumatonta jossittelua. Itsekseni sitten voivottelen puoliääneen ja mieskin varmaan ahdistuu entisestään.

Koitan olla optimistinen, ollaanhan tässä kuitenkin vielä aika nuoria, ja uskon että se mieli muuttuu vielä tämän vuoden puolella. Eihän se niin pitkä aika kai ole.. Kuitenkin jo suunnilleen koko elämä tätä odotettu, mitä muutama kuukausi siinä enää tuntuu

Tervetuloa mirkkunen ja Supa mukaan jännittämään.

 

Non niin, nyt on varattu aika lääkärille. Maanantai aamuna ollaan taas selvempiä lääkityksen suhteen ja sitten voi varata ajan keirukan poistoon. Jännittää jo kovin mitä lääkärissä sanotaan ja ei millään malttaisi odotella.

 

Tervetuloa Supa ja mirkkunen_ mukaan kuumeilemaan. Kirjaan teidän tiedot ylös, joten mirkkunen_, jos haluat listaukseen mukaan, päivitä minulle tähän punaisella ikäsi ja yrityksen aloituskuukausi. Emme tässä ketjussa pidä kirjaa kiertopäivistä tai yrityskerroista, mutta jokainen aina välillä ne kiertopäivänsä kertoo jossain yhteydessä. Emme myöskään toivottele "plussatuulia", "vauvaliimaa", "tarrasukkia" tai mitään muutakaan kliseisiä toivotuksia, koska ollaan todettu, että suurinta osaa meistä ne ärsyttää. Jos kumminkin vahingossa joku moisia toivotuksia tekee, ei siitä rankaista. Kovasti tsemppiä teille molemmille yrittämiseen ja tervetuloa vielä kerran mukaan porukkaan.

 

Verna- Ihan tyytyväinen itsekin olen tuohon reissuun. Toivotaan vaan, että kaikki on kunnossa gynen tarkastuksessa. Sitten kyllä varaan toisen ajan lääkärille, että saisin jotain lääkitystä, jotta menkat alkais.

Nallukkan Onhan se ihanaa, kun sai sen kotiin. Ei se selkä niin pahana oo, että ei voisi peittoa heilutella Mutta menkat stressaa (eli ne ei tuu ikinä, koska stressaan vaan), kun ei oo mitään toivoa tulla raskaaksi, jos ei ne ala..

 

Sennay, juu voi minut laittaa listaan. Eli olen 23v. ja todennäkösesti yritysten alottaminen alkaa helmikuussa.

 

Aunilotta jospa se isäntä lämpeis. Meilläkin tilanne oli se, että minä olisin voinut alkaa lasta yrittämään aiemminkin mutta odotin isännän siunausta. Marraskuussa näytti vihreää valoa, nyt onkin sitten ihanaa kun molemmat ollaan hommassa kiinni

lumihiutale92 on se pirullista tuo menkkojen outtelu.. :| Hankala olla stressaamatta, kun kuitenkin päivittäin mielessä on. Mulla ne alko heti, kun sanoin ääneen kuvitelluista raskausoireistani Kokeiles samaa tekniikkaa! Heh. Varmaan testaan viimestään lauantai-aamuna, ehkä jo huomenna päivällä kun herään yötyön jäljiltä. Sitten uutta putkeen, jos ei oo tärpännyt!

Keskustellaas muustakin.. Missä te ootte kultanne kanssa tavanneet? Me alettiin tutustella netissä, vastasin miehen "mesekaveri" -viestiin. Joskus kesällä alettiin kirjoitella ja lokakuussa tavattiin Alusta saakka in love :heart:

 

Täällähän on tapahtunut paljon niin iloisia kuin surullisiakin asioita. Haleja Karole!
Olen käynnyt lukemassa miten täällä menee,mutta en ole jaksanut kirjoitella. On kyllä ollut aika kiirettäkin, ettei ole ehtinyt ajatuksella kirjoitella. Ja aika usein mies on samassa huoneessa, niin sitä varmaan kiinnostaisi liikaa että mitä kirjoittelen ja mihin. Ja en kehtaa sanoa mille palstalle kirjoittelen, vaikka tietää kyllä että luen kaiken maailman vauva- ja odotusblogit ja niille naureskeleekin. Itsellä opinnäytetyön teoria osuus saatu hoidettua ni jos tää kiire pikkuhiljaa vähän laantuisi...

Aloitin Multivitan raskaus ja imetysvitamiinit, koska mulla on enää 2 liuskaa pillereitä jäljellä! Ainut vaan,että kun miehelle sanoin että se päättää lopetanko niitten jälkeen vai ostanko lisää, niin se ei oikein sanonut mitään. Eli voipi olla että käy samat kuin Aunilotalle. Mutta on ne miehet niin ristiriitaisia. Mun mies sanoo että haluaa sen lapsen vaikka heti,mutta joskus tuntuu ettei sitä kauheasti kiinnostaiskaan. Toisaalta voi olla että oon puhunut ihan liikaa vauva-asioita ja sitä alkaa stressaamaan. Ja ei tainnu oikein ymmärtää, että miksi aloitin jo ne raskausvitamiinit kun en edes ole raskaana Ehkä me naiset vaan hössötetään liikaa ja miehet haluaa ottaa rennommin.
Mutta aion nyt olla niin hiljaa kun pystyn niistä vauvoista. Viimeisen e-pilleri liuskan loppupuolella kysyn mieheltä, että aletaanko yrittämään vai siirretäänkö vielä. Jos mies myöntyy niin huhtikuussa alkais yrittäminen!!!

Me tavattiin miehen kanssa paikallisessa kuppilassa. En oikein lämmennyt ensin,mutta onneksi päätinkin lähteä treffeille. Muutaman kuukauden päästä onkin 4.vuosipäivä. :heart:

 

Minäkin palstailen mieheltä "salaa"
Vaikka uskon sen kyllä arvaavan mitä koneellani illat luen ja kirjoittelen. Se tietää että olen jo pitkään lukenut kaksplussan keskustelupalstaa, joten ei tarvitse olla mikään Einstein laskeakseen 1+1 ja tajuta että tännehän minä kirjottelen, ja täältä "kuulemani" jutut on tulleet.

Me ollaan miehen kanssa kotoisin samasta suht pienestä kaupungista, ollaan pyöritty samoissa harrastusporukoissa ja meillä on paljon yhteisiä ystäviä. Ollaan tiedetty toisemme ala-asteelta asti ja tunnettu yläasteelta lähtien. Silti vasta sitten kun molemmat oltiin täysi-ikäisiä ja minä jo muuttanut pois muualle opiskelemaan, alkoi meidän välillä olla kipinää. Me meni ihan tosi kauan (noin vuosi) ennen kuin sitten alettiin virallisesti seurustelemaan, vaikka tiivisti oltiin yhteydessä ja tapailtiin ym. Toi pitkä aika varmaan jotui pitkälti siitä kun niin paljon yhteisiä "piirejä" on ja oli, että ei ihan heppoisin perustein haluttu lähteä kaikille sitä meidän juttua kuuluttamaan. Lisäksi mun mies on mua n. 3 vuotta nuorempi, joten sekin vähän vaikutti. Siinä vaiheessa kun sitten alettiin seurustelemaan, oltiinkin jo aika varmalla pohjalla ja hyvin pian oli selvää että tämä juttu vie pitkälle.
Vuosi seurusteltiin etäsuhteessa, molemmat omilla opiskelupaikkakunnilla ja sitten muutettiin yhteen. Viisi vuotta yhdessä oloa kohta takana .

 

Meillä tuo isäntä tietää tästä palstasta Viime viikolla hehkutin "meille tuli eka plussa" ja osoittelin ruutua, onneksi tajusi mitä tarkoitin

Minä täällä testailin ja negaa näytti, eli voin ostaa sipukkaa kaupasta ja naatiskella.. Sitten vaan uutta matosta koukkuun ja tilaamaan uusia, kenties parempia, ovistestejä mammaksilta! Tänään on hyvä päivä =)

 

Nallukkan: Hyvä että tuli nyt sitten testin myötä varmuus tilanteesta. Epätietoisuus on inhottavaa. Nuo kuvotukset ym. oireet voi kyllä varmaan johtua myös siitä että kroppa vetää sykkyrää ekojen luomumenkkojen takia.
Toivotaan, että ensi kierrossa tärppää, ovistikkujen avulla tai ilman


Mitenkäs tammikuussa yrityksen aloittaneet (ja tietenkin myös joulukuun varaslähtijät). Koska teillä on mahdollisesti raskaustestin tekeminen edessä?
Olisi kiva tietää, että koska täällä aletaan jännäilemään seuraavaa plussaa

Yritin tänään etsiä vauvakirjoja (siis tällä kertaa niitä, mihin täytetään itse vauvan kehitystä ym). Enkä löytänyt kuin yhden, ja sekin oli Citymarketissa (ja kirja oli ihan kökkö). Suomalaisesta kirjakaupasta en löytänyt yhtäkään... en varmaan vaan löytänyt sitä oikeaa hyllyä koska luulisi siellä olevan. Enkä kehdannut kysyäkään. Tiedä mikä muhun meni, eihän se ole noloa edes tollasta etsiä. tuli vähän sama efekti kuin sen ekan vauvalehden oston kanssa

Olen tässä nyt sitten kirjoitellun itselleni päiväkirjaa tuntemuksista, ajatuksista, tapahtumista ym. Jotta saan talletettua mahdollisimman paljon tästä odotuksesta. Blogiakin ajattelin perustaa, mutta en ehkä kuitenkaan vielä... ehkä sitten ekan neuvolan jälkeen.

Kirjoittaako kukaan täällä omaa blogia? tai onko suunnitteilla?

 

Ai niin. Tuli mieleen, että olisiko tuo etusivun listaus selkeämpi, jos meidät olisi listattu aloituskuukausien mukaan. Sitten helposti näkisi kenellä yritys jo alkanut ja ketkä aloittavat pian.

Mitä mieltä olette? Sennay?

 

Hei liityn joukkoonne. Eli ensimmäostä yritän ja yrityskerta 1. Olen 21 vuotias ja ensimmäinen luomukiertomeneillään. Uskoisin oviksen olleen 1. Päivä, varmuutta en osaa sanoa mutta nyt eletään 25/?. Olisin niin halunnut raskautua ensimäisestä kierrosta, mutta minkäänlaisia oireita ei ole. Ongelma on se, etten jaksa odottaa ensi viikkoon jolloi menkat pitäisi alkaa, mutta jotenkin onko turhaa tehdä testiä kun ei edes oireita. Heh

 

Tervetuloa mukaan New.

Usein oireet kai tuleekin vasta sitten kun kuukautisten olisi jo pitänyt alkaa (eli kun alkio on kiinnittynyt). Mullakin oireet alkoivat vasta niihin aikoihin.
Tokihan voit testin tehdä jo nyt, mutta sen tulos ei ole kovin luotettava vielä noilla kiertopäivillä. Koita jaksaa odottaa vielä ainakin jokunen päivä.