Heipparallaa ! Nyt tarvis ”järjen ääntä” mitä hemmettiä minä teen! Tilanne siis ollaan oltu melkein 10 vuotta yhdessä, reilu 4 vuotias lapsi... ongelmia on ollut jo aikaa ennen lasta vaan vuosien mittaa homma on riistäytynyt ihan käsistä. Mies on suorana sanottuna saamaton laiskimus jota ei kotityöt eikä nämä ”ukkojen hommat” maistu, toisin sanoen hän vain pelaa tietokoneella aina kun ei ole töissä, joten lapsen kans vetovastuu on ollut aina minulla. Omat vanhemmat asuvat n.100km päässä joten heistä ei ole juurikaan lapsenhoitoon apua, anoppiin taas luottamus mennyt ihan täysin. Pari vuotta sitten lapsen ollessa 2 vuotias oli lapsi hoidossa mummulla kun olin töissä. Myöhemmin illalla sain anopin naapurilta viestin että lapsi oli haahuillut yksin rivitalojen takapihalla ja mummua ei näkynyt missään, oli naapuri onneksi vienyt lapsen takaisin ja ilmoitti asiasta minulle. Olin kaverini kans ajelulla ja päätin soittaa anopille tapahtuneesta, kaiutin oli päällä ja ystäväni kuuli kun kysyin häneltä että miten meni päivä lapsen kans, mitään ei myöntänyt että olisi ollut lapsi yksin takapihalla ja aivan jäätävät raivatut sai... eipä ollut lapsi vähään aikaan mummulla ennen kuin taas töiden vuoksi jouduin hänet sinne viemään. Tällä kertaa hoidossa oli myös serkku 5vuotias. Tämä anoppiin tulee siis kauppaan yksin, kysyn siis että jäikö lapsen isä sinne, vastasi että eikä kun kahdestaan ovat, ei ennenkään ole sattunut mitään... itku tuli... illalla hain pojan ja tein selväksi että minun lasta ei jätetä yksin! Kauhea syyttely alkoi minua kohtaan ja hullu olen kun en luota 4 ja 5 vuotiaita kauppareissun ajaksi keskenään... no enpä ole nyt ollut anoppiin kanssa missään tekemisissä joten ei ole lapsenvahtia, ei omaa elämää. Lapsi on rakas mutta olisi välillä mukava käydä vaikka kahvilla kaverilla ihan yksin. Parina kertana kaveri on pyytänyt mukaan isoille kaupoille, olen siis kysynyt mieheltäni että voisiko olla lapsen kans sen aikaa että pääsen käymään; vastaus on joka kerta että ”vie mun äitille”. Siis miten se voi edelleen kuvitella että hänelle voi antaa lapsen hoitoon kun ei näköjään jaksa sitten edes huolehtia heistä.... No enpä ole yksin päässyt muuta kuin töihin.. ja vielä lapsen isästä, hänellä on kerran kuussa töistä vapaa vklp joillain on katsonut lasta, muuten lapsi on minun vuorojen mukaan päiväkodissa oli ilta tai viikonloppu. Olen ihan loppu suhteeseen ja hänen sukuun! Ajatus erosta on käynyt monesti mielessä mutta pelottaa jos lapsen isä vie lapsen mummulle hoitoon tietämättäni ja saan joka kerta pelätä mitä tapahtuu