Mä olen tasan samaa mieltä Karuskin kanssa, kuten myös tuon Rollon kertoman perhekodin työntekijän kanssa.
Aina ollaan rutisemassa että liian kova rangasitus ja lässyti lää.
15 vuotias on kakara, ja jos tahallaan valehtelee (ei siis vahingossa myöhästy bussista) ja 'hiukan' lipsuu kotiintuloajoistaan niin appajee, ei muka mitään sais äiteemuori ja isäpappa asian eteen tehdä.
Syy ja seuraus, ei sitä ole koskaan liian myöhäistä oppia.
Mä olin myös 17 vee kun ekan kerran kihloihin menin, silkasta kapinasta. Oli elämäni pahin virhe.
Siitä päivästä lähtien mua lakattiin kohtelemasta lapsena, mutta sainkin havaita että ei tää 'aikuisena' olo aina niin herkkua olekaan.
Ei siihen tosiaan mitään lupia kyselty, vaikka vanhempani aika selväksi asian tekivät, että ei nyt aivan noin varhain pitäisi, eikä välttämättä juuri hänenlaisensa kanssa...
Sain silti tuen ja varauksettoman rakkauden heiltä edelleen, mutta kuten jo sanoin, käytöksen piti ikäänkuin muuttua aikuismaisemmaksi.
Ei vanhemmat tokikaan voi kaikkea estää tai pyörtää, mutta säännöistä pidetään kiinni.
Eikä se viikko ole riittävä aika, varsinkin jos taustalla on jo varoituksen sanoja käytöksestä.