Epi-no Delphine Plus - välilihan venytystreeni - kokemuksianne pikaisesti!

Aloitin tänään treenaamisen. Viikkoja reilut 37.

Aluksi oli hankalaa saada pallo paikoilleen, mutta vihdoin kylkiasennossa onnistui.
Pumppailin palloa varovasti ja hitaasti, pumppausten väleillä rentouduin ja
hengittelin syvään.
Kun tuli "raja vastaan", rentouduin ja hengittelin n. 5min.
Sitten työnsin pallon kevyesti ulos - onnistui hyvin kun pallo oli aika pieni,
ympärykseltään 15,5cm, eli halkaisija vajaa 5cm.

Oletteko te muut saaneet millaisia lukemia ekalla kerralla?
Oletteko mitanneet pallon ympäryksen aina ihan mittanauhalla vai miten?
 
Tähän ei näköjään ole kommentteja tullut, mutta jatkan silti omaa
"treenauspäiväkirjaa"...:)

Tänä aamuna huomasin, että AIKA ja RENTOUTUMINEN on tämän jutun A ja O.
Samoin tein havainnon, että ne painelukemat ei tosiaan merkkaa mitään, vaan
oma rentoutuminen ja rauhallinen tahti.

Tänään pallon ympärysmitta oli jo 19,5cm! Ehkä en ollut niin malttamaton
näkemään tuloksia kuin eilen ja tosiaan lepäilin ne venymisajat rauhallisesti
hengitellen silmät kiinni.

Ponnistaessani palloa ulos kyljelläni, tuntui ettei se hievahda mihinkään.
Kokeilin nelisen kertaa ihan kunnolla työntää, mutta ei niin ei.
Nousin sitten lattialle kyykkyasentoon ja heti tuli tunne, että nyt se
lähti liikkeelle. Mutta... tuntui aika isolta, enkä uskaltanut heti sitä työntää
ulos.
Muistelin siinä ohjeita synnytykseen "anna paikkojen aueta rauhassa,
rentouta alapää ja hengittele." Varmaan n. 2-4 min hengittelin siinä kyykyllään
ja taas ponnistin. Tuntui, että nyt se pallo kyllä tulee ulos, mutta kiristi aikalailla.
Mielessä kävi tyhjentää pallo ja luovuttaa, mutta tsemppasin itseäni, että
pystyn kyllä ja tästä tulee olemaan hyötyä.
Kun pallo sitten tuli ulos, kyllä kirpaisi (voihkaisin ihan ääneen), mutta sen kesti oikein hyvin.

Ja olin tosi tyytyväinen tuosta edistymisestä!

Synnytyspelkoisena sain kyllä itsevarmuutta siitä, että kyllä se alatiesynnytys
multakin onnistuu.
Mua on koko ajan eniten pelottanut se vauvan pään ulostuleminen,
joten tämä on ihan täsmäharjoitusta siihen.

Ilolla odottelen teidän muiden kokemuksia tai tämäntyyppinen edistymispäiväkirja
olisi tosi mielenkiintoinen lukea.
 
Jos joku haluaa ostaa yhtä synnytystä ennen käytetyn Epi no:n niin multa joutais. Treenasin ennen synnytystä,
mutta lantionpohjatreenit ei tarpeen ja lapsiluku täys. Myyn hintaan 60 eur + postikulut/nouto Kuopion seudulta. Tänne vaan yhteystietoja, niin otan yhteyttä!
 
Tänään oli pallon ympärys sama kuin eilen, tasan sen 19,5cm, eli halkaisija vähän
reilut 6cm.

Pallon ulosponnistaminen sujui ehkä ihan vähän helpommin kuin eilen, mutta
tuntui kyllä vielä sellainen aikamoinen kiristäminen kun se ulos plumpsahti.:)
Kyljellään sängyllä taas eka yritin, mutta ei onnistunut.
Kyykyllään siten, että nojasin toisella polvella lattiaan sain taas heti tuntuman,
että nyt se alkaa liikkua.

Mua kyllä jännittää pääsenkö tuonne halkaisijaltaan 10cm saakka.
No, täytyy vaan jatkaa harjoittelua.
 
Minäpä nyt jatkan tätä treenipäiväkirjaa, jos vaikka myöhemmin olisi jollekin
hyötyä.:)

Päätin alkaa treenaamaan 2 kertaa päivässä, kun LA:han enää parisen viikkoa.

Tänään illalla pääsin 20cm ympärysmittaan asti.
Ponnistin palloa tällä kertaa 4 tai 5 kertaa ulos ja vikalla kerralla
ympärysmitta oli sen 20cm.
Kylkiasento tuntui nyt parhaalta tavalta ponnistaa pallo ulos ja tajusin
miten tärkeää on työntää se ulos HI-TAAS-TI. Huomasin, että paikat antoi
paljon paremmin periksi kun pidin siinä ponnistaessa vähän väliä.
Ja se ulosponnistaminenkaan ei sattunut yhtään niin paljon kuin tänä
aamuna.

Olen ihan innoissani tuosta keksinnöstä, mähän en kohta malta odottaa
että pääsen tositoimiin! :D
 
Kiva, että Neiti Peikonlehti pidät treenipäiväkirjaa, mielenkiintoista kuulla kokemuksia hieman laajemmin, miten niitä aiemmin tässä ketjussa on ollut. Voisin itsekin tehdä saman, jos siitä, vaikka jollekin olisi hyötyä. Aloitan itse treenit parin viikon päästä, kun jään äitiyslomalle. Esikoinen tulossa ja ajattelin varmistella, että saa kaiken mahdollisen hyödyn tästä :) - treenaa sitten synnytyksen jälkeen paikat takaisin kuntoon.
 
Ihanaa että joku lukee tätä! On taas motivaatiota kirjoittaa.:)

Itse olisin kaivannut aloittaessani nimenomaan jonkun omia kokemuksia.

Mulla on LA:han kaksi viikkoa aikaa ja siksi oon aloittanut tällaisen
"intensiiviharjoittelun" aamuin illoin, että ehtisin saada tuloksia kans aikaan.

Mulla tosiaan paras asento on tuo oikealla kyljellään, ylempi jalka koukussa.
Liukasteena oon käyttänyt pientä määrää ruokaöljyä.
Mulla ei kädet riitä hieromaan / venyttelemään välilihaa, mutta oon ajatellut,
että ehkä se vähäinenkin määrä öljyä sinne "hieroutuu" tuon pallon kanssa ja
auttaa jotain?
En tiedä.

Tänään uskalsin pumpata palloa vähän nopeammin, kun on oppinut paljonko
sinne suunnilleen aina yhdellä pumppauksella menee.
Ja tein toistoja taas niin, että ensin annoin pallon olla n. 5min paikallaan sisällä
ja sitten ponnistin sen viisi kertaa ulos.
Kahdella ekalla kerralla pallon ympärysmitta oli 19,5cm, sitten 20cm ja
2 viimeistä kertaa 20,5cm.
Tuo puoli senttiä tuntui kyllä selvästi kun se tuli lisää. Tiesin heti pallon
tultua ulos, että edistystä oli tapahtunut.:)

Sen huomaa, miten kudokset hiljaa joustavat ja antavat periksi kun niille
antaa aikaa.
Mä ponnistan aina palloa niin, että ensinnäkin saan sen liikkeelle. Heti kun
alkaa tuntua pistelyä / polttelua, niin lopetan ja annan sen olla siinä paikallaan
minuutin, kaksi.
Sitten taas ponnistan hiljaa sitä vähän eteenpäin ja taas minuutin, parin tauko kun
alkaa tuntua.
Kun pallo on jo "melkein ulkona" lopetan ponnistamisen kokonaan ja se
pysähtyy hetkeksi ja liukuu sitten jotenkin omalla tahdillaan hitaasti ulos.

Onkohan se sellaista oikeassa synnytyksessä?
Liukuukohan vauva ihan sen loppumatkan kuin itsekseen vai ponnistetaanko siinä
loppuvaiheessa hiljaa?

Mä huomaan, että tein tuossa alussa virheen, kun ponnistin pallon liian nopeasti
pois ja se kiputuntemus oli nopea ja kovempi. Ja siinähän ei tätä luonnollista
joustamista ehtinyt tapahtua.

No, olen tyytyväinen tähän päivään, tuohon pieneen edistysaskeleeseen
0,5cm muodossa.:)
 
  • Tykkää
Reactions: Fiinaliina
neiti peikonlehti minäkin luen kyllä tätä ketjua ihan aktiivisesti :) Kiva kuulla kokemuksia! Olen itsekin miettinyt ihan tosissani tuon hankintaa, mutta näin alkuraskaudessa en ole vielä kehdannut hankkia.
Tuntuu vaan hurjalta, että jos sulla nyt toi tuntuu jo sillai kiristävältä (ja siis tottakai tuntuu) ja siihen ympärykseen pitäis kuitenki saada vielä se 10 senttiä lisää, että se olis sen 30 senttiä, niin miten ihmeessä ne paikat siihen venyy...?! Toisaalta tietysti halkaisijaahan tässä ajatellaan, että jos sulla se on nyt sen 6 senttiä, niin sehän ois siinä enää se 4 senttiä lisää...Eli mielenkiinnolla tosiaan odotan, pääsetkö loppuun asti tuolla asteikolla!

Jäi kiinnostamaan vielä se, että kun se pallo-osa laitetaan sisuksiin ja pumpataan, niin jääkö siitä siis osa niinku ulos...? Eli se koko pallo ei ole missään vaiheessa sisällä, vai onko...? Tuota en ihan ole tuossa ymmärtänyt...kun mietin vaan, että jos se on kokonaan sisällä ja sitten tuntuu, ettei sitä saakaan pihalle. Mutta sillonhan sitä voi kai tyhjentää?
On se kyllä varmaan hurjaa touhua se pään syntyminen, tekisi tosiaan mieli vähän saada jotain tuntumaa etukäteen, että vähän ees ois jotain hajua miltä se mahtaa tuntua kun paikat venyy äärimmilleen..
 
  • Tykkää
Reactions: neiti peikonlehti
Hei Syrän, kiva kun luet tätä!

Siinä ohjeessa sanotaan, että palloa kuuluu työntää 3/4 osaa sisään, eli että
pallosta jää vähän ulos.
Tuo on aika harhaanjohtava nimitys toisaalta tuo pallo, kun se sisäänlaitettava
osa on "ylhäältä pallo ja kapenee alaspäin" joten ihan pelkästä pallosta ei ole siis
kysymys.:)
Joo ja palloa saat tyhjennettyä milloin tahansa paineilmaventtiilistä, eli ei ole
pelkoa että jäisi sisuksiin.:)

Joo, mietin itse kanssa tuota halkaisijaa, että mitenkähän lähelle sitä
kymmentä senttiä pääsen, mutta toisaalta kun lukee kokemuksia, niin en ole
yhtään sellaista kokemusta löytänyt, että olisi päässyt ihan siihen 10cm
halkaisijaan.
Moni on kertonut päässeensä 8,5cm-9cm halkaisijaan saakka ja säilyneet
ilman repeämiä tai pienillä nirhaumilla synnytyksestä.

Näköjään kudokset joustavat yllättävän nopeasti, kun joka päivä
on tullut vähän edistystä.
Laitteen ohjeissa sanotaankin, että jokainen harjoittelukerta vähentää
repeämisriskiä ja ponnistusvaihe lyhenee.

Tänään vielä iltatreenit edessä, kirjoittelen sitten taas.:wave:
 
Noniin, iltatreenit pulkassa.

Ja jee! taas pieni 0,5cm edistysaskel. Eli pallon ympärysmitta illalla 21cm.

Ongelmaksi muodostui se, että kun pumppasin palloa, tuli sellanen tosi kovan
kakkahädän tunne joka oli todella epämiellyttävä. Musta tuntuu että toi itse
pimppa olis kyllä kestänyt isommankin pallon, mutta ton kakkahätä-tunteen
takia en kertakaikkiaan pystynyt pumppaamaan lisää.

Voi kurjuus jos tää siihen nyt kaatuu!

No, toivottavasti niin ei käy.

Huomenna jatketaan...:)
 
Niinhän se on synnytyksessäkin, että se tuntuu kuulemma siltä kuin pitäs "kakkosasialle" mennä, koska se painaa just peräsuoleen, eli kuuluu varmastikin asiaan, vaikka tuntuu kyl varmaan inhalta...:S Pitää ainaki pitää huoli siitä, että suoli on tyhjä, tai saattaa tulla siinä sitten muutakin ulos kuin se pallo. Synnytyksessä otan ainakin peräruiskeen, koska muutenhan se pää kyllä tyhjentää suolen.
Enpä tullu ajatelleeks, että ton pallon kanssa on sitten varmaankin tosiaan sama juttu, eli sinne suoleen päinhän se alkaa painaa...yöh...:(
 
No enhän minä malttanut koko päivää olla harjoittelematta laitteella.
Illasta alkoi tulla mieleen, että entä jos meenkin takapakkia ja synnytys
käynnistyy pian jne. ja niinhän se piti illalla kokeilla.:)

No, kokeilu kannatti, pääsin viimeiset 2 kertaa 22cm:n ympärysmittaan, eli
7cm halkaisijaan.
Aika ihanaa kun tuloksia tulee näinkin nopsasti, melkein päivittäin.

Nyt olen aika rauhallisella mielellä, olen päättänyt olla itseeni tyytyväinen,
jos pääsen siihen 8,5cm halkaisijaan saakka ja erittäin tyytyväinen jos
pääsen 9cm halkaisijaan. Siitä eteenpäin onkin sit jo huippua.:D

Mietin tänään alkaessani harjoitusta (joka pitää aina aloittaa HITAASTI), että
mitenkähän sitten itse synnytyksessä se menee. Että tuleekohan se vauva
tarpeeksi hitaasti sieltä alaspäin, että ehtii kudokset joustaa.
Nämä mietteet varmaan tuntuu jo synnyttäneistä hassuilta, mutta....
eihän näitä voi tietää kokematta.:ashamed:

Jaan vielä kanssanne omat voimalauseeni, joita toistelen mielessäni usein:

Synnytys on luonnollinen tapahtuma.

Kehoni tietää miten synnyttää.

Synnytys tulee menemään hyvin ja turvallisesti.

Olen rauhallinen, levollinen ja turvassa.

:heart:
 
Noniin, aamuharjoituksista lyhyesti.:)

Mulla on ihan kamala yskä, joka on omiaan hankaloittamaan tätä hommaa.
Sain 3 kertaa hirveän yskänpuuskan, joiden seurauksena pallo tuli kesken ulos.:(
Ja se muuten sattui.

Ei edistystä eikä takapakkia tänään. Pallon halkaisija max. 7cm.
En edes uskaltanut yrittää pumpata isommaksi, kun koko ajan yskitti.

Nyt kuumaa teetä ja peiton alle.:wave:
 
Hauska kuulla, että etenemistä on tapahtunut sairastelusta huolimatta. Toivottavasti paranet pian! Mun niin tekee mieli itsekin aloittaa treenit, mutta ehkäpä odottelen vielä viikon verran, niin ei tule liian ajoissa aloitettua...
 
Mun on pakko kommentoida, mulla ei ole ko.pallosta kokemuksia. Multa leikattiin välilihaa ekassa synnytykses ja se parani tosi nopeasti, ei jääny mitään "kiinnikkeitä" tai kipuja tai muita ongelmia ja sitä toimenpidettä ei synnytyksen siinä vaiheessa tunne eikä huomaa. Ei sitä tarvitse pelätä. On varmasti negatiivisiakin kokemuksia, mutta jos ko.leikkaukseen päädytään niin ei se välttämättä ole kamala asia.

Sitten vielä tyhmänä kyselen, että miten ko.laitetta saa raskaana käyttää, kun esim.lantionpohjajumpparia ei suositella käytettävän raskaana? Eikö noin suuret ponnistelut aiheuta vaaraa, vatsalihastreeniäkään ei suositella raskaana (ihan fysioterapeutin ohje on tämä). Tarkoituksenani ei ole kritisoida ketään, ajattelen vain "ääneen".
 
Viimeksi muokattu:
Hei Lilyanna!

Tuossa Epi-non ohjeessa sanotaan, että harjoitukset saa aloittaa vasta
n. 3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Varmaan juuri tuon ponnistamisen takia.
Lisäksi ohjeessa on mainittu käyttöä rajoittavia tekijöitä, esim. sikiön lisääntynyt
infektioriski tai sikiön poikkeuksellinen asento joka tekee alakautta synnyttämisen
mahdottomaksi.

Vielä tuosta repeämisestä tai välilihanleikkauksesta, tosi on ettei sitä
tämäkään laite varmista etteikö niin kävisi,
mutta mulla kova synnytyspelko tekee sen että
olen valmis tekemään melkeen mitä vaan että kaikki sujuisi mahd. hyvin.:)
 
Kiitos selventävästä vastauksesta. Hyvä jos laitteesta on apua. Sanoin hölmösti, että ei tarvitse pelätä epparia, jokainen kokee asiat omalla tavallaan ja jos pelottaa niin silloin pelottaa, ei siinä ulkopuolisten hokemat auta. Minuakin pelotti synnytys kovastikin ja siitä kertoo se etten lukenut yhtään synnytyskertomusta etukäteen ja vasta nyt uskaltauduin palstailemaan pikkukakkosta odottaessani, koska esikon synnytys meni tosi hyvin. Mut se auttoi kyllä kun ei lukenut liikaa juttuja mistään, toisillehan se on just toisinpäin, että kokemusten lukeminen auttaa. Tsemppiä!
 
Neiti peikonlehti, piti tulla oikein kommentoimaan, et onpa kiva kun oot jo saanut hyviä tuloksia :)

Mulla synnytyksessä nimenomaan oli hieno tunne, kun tuns lapsen pään synnytyskanavassa, ja tajusi että minähän osaan säädellä miten se etenee! Ponnistin rauhassa ja puhalsin ulos joka ponnistuksella. Supistusten välissä osasin sitten pitää vauvaa paikallaan ettei liukunut takaisinpäin. Se oli tavallaan aika uskomaton tunne.

Mä pääsin harjoituksissa 9,5 senttiin, ja vauva syntyi sitten vielä jotenkin kasvot edellä vähän huonossa asennossa. Siitä huolimatta ei tullut edes nirhaumia ja kokemus oli tosi hyvä. Eli uskoisin että tosi paikan tullen oma kroppa auttaa vielä aika paljon! :)
 
Lilyanna, koin kommenttisi siitä, ettei epparia tarvitse pelätä pelkästään
rohkaisevaksi.:)
Mutta ihana kuulla, että synnytyksesi meni hyvin ja niin tulee menemään
se toinenkin, luotetaan siihen.:heart:

Mehukatti,
ihana kuulla että laitteesta oli apua sulle!
Kuulostaa tosi hyvältä tuo, että ponnistamisvaiheessa pystyit itse
säätelemään vauvan tuloa. Kumpa itsekin saisin kokea sen!
Muistatko vielä miten nopeasti pääsit tuohon 9,5 senttiin?
Tai mikä oli sinulla se lähtömitta?
 
Tämänpäivän harjoituksista vähän päiväkirjaa.:)

Pieni edistysaskel tänäänkin, pallon ympärysmitta oli max. 23cm.
Tarkoitukseni oli saada edes muutama milli yli 22, mutta oli kiva yllätys
tuo 23cm.

Olen nyttemmin ponnistanut sen pallon aina ulos kylkiasennossa ja ajatellut
sitä mahdolliseksi synnytysasennoksikin.
Luin kuitenkin (olisiko ollut helistimen sivuilta...?) löytämästäni
valmispohjaisesta synnytystoivelistasta, että siinä toivottiin lähtökohtaisesti
välttämään kyljellään synnyttämistä. Täytyypäs googlailla synnytysasentoja.:)

Huomiseen.:wave:
 
Kolme-neljä viikkoa meni siihen että pääsin 9,5 senttiin, mutta mä en ihan joka päivä treenannut. Lähtömittaa en muista tarkkaan, olisiko ollut ehkä 7 cm?

Mä muuten treenasin aina kyljellään kun en pitkään aikaan pystynyt enää selällään makaamaan, ja ponnistinkin lopulta kyljeltään! Mulle kätilöt suosittelikin sitä, kun pelkäsin että lapsena murtunut häntäluuni olisi tiellä.
 
Illan treenit takana.

Pysyin samassa kuin eilen, ympärysmitta max. 23cm.
Kyllä muuten mulla tuntuu ihan tujakasti tuo mitta jo.
Ja nimenomaan sen takia kun se painaa suolta, muuten sen kestäisi
paremmin.
Tässä loppuraskauden ongelmana on muutenkin hidastunut suolen toiminta
joka varmasti vaikuttaa asiaan.

Jännittää miten tästä eteenpäin, onkohan mahdollista enää kasvattaa palloa...

No, periksi ei anneta!:)
 
Myöhäistä päiväkirjaa tästä päivästä...

Iltasella harjoittelin taas laitteen kanssa, tänään pallon ympärysmitta paria milliä
vajaa 24cm eli halkaisija vajaa 7,5cm.

Pallo tuntui tässä vaiheessa jo sen verran kookkaalta, että se teki mieli
ponnistaa melkein heti ulos. Ei taaskaan muuten, mutta hitsi kun tekee
häijyä kun se painaa suolta.:kieh:

Huomenna jatketaan taas, mietin pitäisikö treeniä taas lisätä kahteen kertaan
päivässä...

Hyvää yötä.=)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä