On minustakin kauheaa ajatella, että ihminen pitäisi tappaa, jos hän kärsii, mutta ajattelen kuitenkin, että ihmisellä pitäisi olla oikeus kuolla. Vielä kauheampaa on mielestäni ajatus, että ihmisen on pakko kärsiä vaikka hän haluaisi mielummin kuolla.Alkuperäinen kirjoittaja Keijupölly;25080839:
Viimeksi muokattu:
Mä en suoraan sanottuna ymmärrä miten kukaan voi vastustaa eutanasiaa. Jos ihminen kärsii ja haluaa kuolla, mikä oikeus meillä muilla on pakottaa hänet elämään?
En mä sitä vastusta. Ei mulla ole mitään selkeää mielipidettä asiaan. Käytännön ongelmat ja väärinkäytökset lähinnä mietityttää.
Millaisin ehdoin muuten hyväksyisit sen?
Eutanasian? No ensinnäkin ihmisen pitäisi itse pyytää sitä, pitäisi olla jonkin vakava sairaus tai vamma joka heikentäisi elämän laatua, eiköhän siihen voisi jotkut psykologiset tutkimukset ja harkinta-ajan lisätä.
Ahaa, minä en ole ymmärtänyt kuinka vammaisista puhutaan
Tiedätkö, että juuri niille niiiin vammaisille annetaan nykyään oikeus todella moneen asiaan. Omaan asuntoon ja elämään, äärimmäisen pitkälle tuettuna ja autettuna. Edelleen kysyn; oletko sinä katsonut sellaisen ihmisen silmiin, jonka älykkyysosamäärä on määritelty alimmaksi mahdolliseksi? Ei ne ole elottomat silmät, vaikka sinä niin haluat ajatella.Hyvinkin heille voidaan antaa oikeus asuntoon ja elämään ja ei siinä ole mitään väärää. Mutta minkälaista heidän elämän laatunsa silti on? Tai miten he voivat määrätä omasta elämästään niin kuin sanoit? Joissain tapauksissa heillä voikin olla hyvä elämä. Mutta sitten jos siirrytään vaikeasti kehitysvammaisista vielä pidemmälle, kuten tähän poikaan, jolta puuttuu käytännössä aivot, ne silmät ovat kyllä täysin elottomat. Onko sellaisella elämällä enää minkäänlaista arvoa?Ahaa, minä en ole ymmärtänyt kuinka vammaisista puhutaan
Mun mielestä elämä itsessään on arvokas.
En tiedä sitten, kuinka mielekästä tuollainen elämä on..ja tajuaako ihminen itse tilaansa? Useinhan ne vammaset joita me terveet säälimme, ovat kaikessa viattomuudessaan onnellisempia kuin suuri osa meistä terveistä.
Tuon yhdysvaltalaisen pojan tapauksessa ei kyllä näin voi olla.
Totta, että näillä vammaisilla varmasti voi olla arvokas ja onnellinen elämä. Ikävä kyllä se riippuu varmasti paljon muista ihmisistä, jos heidät jätetään vain makamaan sänkyyn ilman minkäänlaisia virikkeitä ja ihmiskontaktia niin ei se elämä varmaan kovin elämisen arvoinen voi olla.
Minä tosiaan vetäisin rajan tuohon onko ihmisellä minkäänlaista älykästä toimintaa. Jos ihminen kuitenkin jotenkin reagoi tai jotain ajattelee, me emme voi tietää kuinka arvokasta hänen elämänsä on. Mutta jos ihmiseltä puuttuu täysin kaikki älyllinen toiminta ei sitä voi mielestäni enää edes sanoa elämäksi. Se on vain elävä ruumis. En kuitenkaan suosisi eutanasiaa tälläisissä tapauksissa, yleensä nämä lapset abortoidaan tai he kuolevat pian syntymään jälkeen, mutta elvytyskieltoa pitäisin kyllä ihan järkevänä valintana.
"Mina"
On se ihmisarvoista elämää. Ei kaikilla voi olla samat lähtökohdat elämään, eikä ihmisarvoista elämää voi määritellä sen mukaan, mitä enemmistö ajattelee elämästä. Luuletko, että joku vaikeasti vammainen oikeasti kärsii siitä, että ei pääse perustamaan omaa perhettä? Siis jos puhuit sellaisesta yksilöstä, joka ei pysty puhumaan tai edes ymmärtämään puhetta?
Mielestäni vaikeavammaisella tulisi olla esim. oikeus riittävään kipulääkitykseen, säännölliseen hygienian hoitoon ja mahdollisuus jonkinlaisiin pieniin elämyksiin (hyvä ja monipuolinen ruoka, kylvyssä käynti jne.)
No sanotaanko näin, että en ymmärrä sitäkään miten kukaan voi olla kannattamatta eutanasiaa
Hyvällä, tiukalla ja tarkasti valvotulla lainsäädännöllä vältytään väärinkäytöksiltä.
Viimeksi muokattu:
Eli kuka sen sitten käytännössä päättää, että sinä kuolet ja sinä jäät eloon? Millaiset lait otettaisiin käyttöön? Miten sinä mittaat sitä, mitä se puhumaton ja liikkumaton ihminen tuntee ja ajattelee? Ai niin, koskisiko tämä sitten vain niitä täysin aivokuolleita.... Elvytyskielto näillä nyt on ihan perusjuttu.
Kuten sanoin ihmisen pitää itse pystyä pyytämään eutanasiaa. Voitaisiin perustaa vaikka oma lautakunta, joka käsittelee jokaisen tapauksen erikseen. Ihmisellä pitäisi olla jokin vakava sairaus tai vamma joka heikentää merkittävästi elämän laatua. Siitä pitäisi olla monen lääkärin todistukset. Hänelle pitäisi tehdä haastateluja, psykologisia testejä, antaa jokinlainen harkinta-aika. Hänen pitäisi pystyä pyytämään eutanasiaa varmasti ja selkeästi toistuvasti ja syyt selittäen.
Eli ei, en haluaisi, että puhumattomille ihmisille tehtäisiin eutanasiaa, jos he eivät pysty kommunikoimaan millään tavalla. Heidän pitäisi itse pystyä pyytämään eutanasiaa.
En ole kovinkaan paljon pohtinut asiaa tai kohdannut kärsiviä ihmisiä. Kyllä mä varmaankin hyväksyisin eutanasian tietyin ehdoin. Säästösyistä en todellakaan.No sanotaanko näin, että en ymmärrä sitäkään miten kukaan voi olla kannattamatta eutanasiaa
Hyvällä, tiukalla ja tarkasti valvotulla lainsäädännöllä vältytään väärinkäytöksiltä.
no jätä n vastaamatta, tähän tulis sellaista tekstiä, että varma banni nasahtaisi
Eutanasia olisi ok, kunhan se olisi turvattu niin että kyse on todellakin ihmisen omasta tahdosta. Nuo on kuitenkin aika hankalasti määriteltäviä juttuja.
Säästösyitä en ymmärrä, kamalaa sekin jos joku kokee painostusta pyytää eutanasiaa siksi että elämänsä tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi. : /
Mitä taas syvästi kehitysvammaisiin tulee niin siinä nyt ei ole kysymys mistään eutanasiasta. Elämänlaatu kaikkineen on sekin vaikeasti määriteltävissä. Kumman kohdalla "eutanasia" sitten loppupelissä olisi se inhimillisempi vaihtoehto: sen kehitysvammaisen ja paljon apua tarvitsevan ihmisen kohdalla joka kuitenkin on iloinen luonne ja nauttii elämästään, vai keski-ikäisen täysin terveen naisen jolla on perhe, ammatti, työ jne mutta jolla koskaan mikään ei ole hyvin ja koko elämä on yhtä valitusta ja kärsimystä? Jos nyt puhutaan ihan vain siitä millaisena ihminen itse kokee sen elämänsä.
Itselläni on 6v lapsi joka ei puhu, ei tällä hetkellä edes kävele, on yhä vaipoissa ja tarvitsee apua tai tukea yhä lähes kaikissa arjen asioissa. Silti hän on uskomattoman iloinen ja aurinkoinen tyyppi, silloinkin kun on kovasti kipeä. En osaa ajatella että hänen elämänsä pitäisi lopettaa noin "inhimillisyyssyistä". Jos joku taas haluaa tappaa hänet noin rahan vuoksi niin se on taas jo kokonaan eri asia.
Säästösyitä en ymmärrä, kamalaa sekin jos joku kokee painostusta pyytää eutanasiaa siksi että elämänsä tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi. : /
Mitä taas syvästi kehitysvammaisiin tulee niin siinä nyt ei ole kysymys mistään eutanasiasta. Elämänlaatu kaikkineen on sekin vaikeasti määriteltävissä. Kumman kohdalla "eutanasia" sitten loppupelissä olisi se inhimillisempi vaihtoehto: sen kehitysvammaisen ja paljon apua tarvitsevan ihmisen kohdalla joka kuitenkin on iloinen luonne ja nauttii elämästään, vai keski-ikäisen täysin terveen naisen jolla on perhe, ammatti, työ jne mutta jolla koskaan mikään ei ole hyvin ja koko elämä on yhtä valitusta ja kärsimystä? Jos nyt puhutaan ihan vain siitä millaisena ihminen itse kokee sen elämänsä.
Itselläni on 6v lapsi joka ei puhu, ei tällä hetkellä edes kävele, on yhä vaipoissa ja tarvitsee apua tai tukea yhä lähes kaikissa arjen asioissa. Silti hän on uskomattoman iloinen ja aurinkoinen tyyppi, silloinkin kun on kovasti kipeä. En osaa ajatella että hänen elämänsä pitäisi lopettaa noin "inhimillisyyssyistä". Jos joku taas haluaa tappaa hänet noin rahan vuoksi niin se on taas jo kokonaan eri asia.
"anni"
Se tapa, millä heikompia yhteiskunnassa kohdellaan, kertoo millainen se on. Opetan vaikeavammaisia lapsia, he eivät puhu, kävele tai syö itse, mutta en käsitä miten se vaikuttaa ihmisarvoon alentavasti. Onneksi sellaiset ihmiset, jotka vammaisia ihmisiä syrjivät, ovat yleensä muutenkin niin sivistymättömiä, etteivät pääse tässä yhteiskunnassa päättämään asioista.
Sun poika on tosi aurinkoinen.
"vieras"
Mä toivon että armomurha olisi sallittua siten että nyt kun vielä olen järjissäni saisin antaa ohjeet tilanteisiin jossa tämä olisi kohdallani sallittua.
Mä en missään nimessä hyväksy sitä että joku toinen tekee päätöksen tietämättä sen toisen henkilön oikeata mielipidettä. Kehitysvammaisen kohdalla sitä tietoa ei välttämättä ole saatavilla, joten siihen ei ole oikeutta.
Mutta jos minä itse joutuisin esim. tilaan jossa minulla toimii vain ja ainoastaan pää, mutta kroppa on täysin halvaantunut niin en mä katso sitä kohdallani ihmisarvoiseksi elämäksi ja toivoisin että armomurha sallitaan silloin. Taikka niin että tiedetään aivotoiminnan lakanneen ja kone pitää minut hengissä. Siitäkin huolimatta että näitä ihmeparantumisia on tapahtunut niin sitä ei kohdallani tarvitse jäädä odottamaan.
Mä en missään nimessä hyväksy sitä että joku toinen tekee päätöksen tietämättä sen toisen henkilön oikeata mielipidettä. Kehitysvammaisen kohdalla sitä tietoa ei välttämättä ole saatavilla, joten siihen ei ole oikeutta.
Mutta jos minä itse joutuisin esim. tilaan jossa minulla toimii vain ja ainoastaan pää, mutta kroppa on täysin halvaantunut niin en mä katso sitä kohdallani ihmisarvoiseksi elämäksi ja toivoisin että armomurha sallitaan silloin. Taikka niin että tiedetään aivotoiminnan lakanneen ja kone pitää minut hengissä. Siitäkin huolimatta että näitä ihmeparantumisia on tapahtunut niin sitä ei kohdallani tarvitse jäädä odottamaan.