Ensimmäistä lastaan yrittävät yli 35v VOL.2

Tähtitomu, mulle voi päivittää seuraavan rivin
Tiltu77 . . . . . . . . . . . . . . . . 3. IUI. . . . . . . . . . . . . . . . . . .09/13

Aifos, näiden hoitojen aikana on pakko olla itsekäs. On sen verran henkisesti raskaita nämä hoidot niin ei kyllä aina jaksaisi mitään äitien kokoontumisajoja, ristiäisiä yms. tähän vielä lisäksi. Aluksi koin itsekin siitä huonoa omaatuntoa mutta en enää. Me ollaan avomiehen kanssa kerrottu aika avoimesti näistä hoidoista. Itselle se on ainakin helpompaa, kun voi suoraan kertoa syyn miksei halua tulla kaverin lapsen synttäreille. Jopa tyokaverit on tsempanneet eikä kukaan ole hoitoja kommentoinut negatiivisesti vaan kaikki tukee ja toivoo, että nämä hoidot lopulta tuottaisivat tulosta. Minusta on helpompaa kun ei tarvi salailla esim. omaa pahaa oloa eikä keksiä valheita lääkärireissuista. Mutta kaikkien pitää näiden asioiden suhteen toimia niinkuin itse parhaaksi kokee ja täytyy muistaa, että tämä on sen verran iso kriisi, että pitää ennen kaikkea pitää huolta omasta jaksamisesta.

Toivottavasti pääsette vielä hoitoihin Hiskias.

 

Heh... meikäläinen odottaa menkkoja alkavaksi kuin kuuta nousevaa. Sitten pääsisin tekemään sen hoidon aloitussoiton.
Tosin viime kuukausien menkat ovat olleet hyvin tarkkoja siitä minä viikonpäivänä alkavat ja tietenkin se päivä on lauantai. : /
Niin ja mun kilpparilääkäri ei ole kyllä vieläkään soittanut ja antanut lupaa hoitoihin...

 

Pitkään sivuja seuranneena ajattelin liittyä joukkoon. 12 vuotta yritystä takana. Ensimmäinen ja ainoa raskaus päättyi keskenmenoon 16+6. Nyt odotellaan että päästäis hoidoissa eteenpäin.

 

Me saatiin kaksi alkiota pakkaseen. Munasoluja kerättiin 11, mutta vain kolme hedelmöittyi. Mulla on yhä rinnat tosi kipeät ja nyt on myös alavatsassa alkanut juilia. Nyt pelottaa, että jos on joku tulehdus, eikä siirtoa voikaan tehdä. Ensi viikolla olen menossa lääkäriin ja päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta. Jos tää mahakipu pahenee niin pitää mennä aikasemmin.

Tervetuloa Leenu-77. Voimia sinulle hoitoihin :hug:.

 

Kiitos Aifos, kyllähän tää sellaista vuoristorataa on ollut vuosien varrella. Kuten moni varmasti tietää. Nyt alkaa hiljalleen itku helpottaa ja pystyy ajattelee hoitoja eteenpäin. Pakkasessa on kaksi blastoa oottamassa, toiveissa olis päästä siirtoon marraskuun aikana. Neljäs ivf on menossa ja yksityisellä ollaan hoidoissa. Kunnallinen puoli on käyty läpi ja siitä ei oo oikein hyvää sanottavaa.

 

Negahan se meillä oli tämäkin PAS. Vielä yks PAS tulossa... eli 2.ICSI/3.PAS ... syys/lokakuu 2013.

 

Menkat päättivät alkaa etuajassa. Tosin en voinut soittaa hoitajalle sillä kilpparilääkäri ei ole vielä soittanut minulle ja sanonut viimeistä tuomiotaan. Viime viikon keskusteluissa antoi vihjettä että vielä pitäisi seurailla tilannetta.

 

Hautomo76, pahoittelut negasta!!!

Leenu77, tervetuloa tänne meidän vanhojen joukkoon ja voimia hoitoihin!! Hetkittäin jo tämän lyhyen hoitouran aikana on ollut melkosen synkkiä hetkiä, ettei voi kuin nostaa hattua teille, jotka olette yrittäneet paljon pidempään...

Aifos, miten siirto meni?

Minulla on inssin seurantaultra nyt maanantaina ja ensi viikolla toivottavasti päästään tekemään 3. inssi. Taidan olla ainoa yli 35 vuotias inssejä tahkoava täällä. Me avomiehen kanssa ollaan herätty vähän myöhään tähän lapsentekoon, kun ollaan aloitettu yritys v.2011 ja hoitoihin päätettiin lähteä vasta viime tammikuussa. Tutkimukset tehtiin kyllä jo aikaisemmin mutta jotenkin kuviteltiin aikaa olevan niin ei sitten aloitettu heti hoitoja, mikä kyllä näin jälkikäteen ajateltuna ei ollut yhtään viisas homma...

 

Meillä oli se tilanne et hoidettiin useampi vuosi turhaan ennen ku tutkittiin kunnolla et ivf ainoa onnistumiskeino. Ja siinäkin oli vielä omat hankaluudet ennenku alettiin saamaan edes alkioita kohtuun asti.(Siirrot oli todella vaikeita.) Meillä meni julkisen puolen hoidot kyllä ihan päin mäntyä, jäi aika huono fiilis. Olis pitäny vaatia tutkimuksia tiukemmin, mut jotenki sitä luotti et kyllä ne tietää mitä tekee. Pidettiinkin sit parin vuoden tauko hoidoissa ennenku siirryttiin yksityiselle. Lääkäri sano siellä luettuaan hoitohistorian et hän lähtee sillä perusteella et vaikka 3 ivf on jo käyty läpi, ni tää ois kuitenki vasta niinku ensimmäinen. Tulikohan mahdollisimman vaikee selkoisesti ilmaistua asia

 

Käyty klinikalla ultrassa ja huomenna alkaa pistokset. Eli pienemmällä määrällä mennään.. (mitähän tästäkin tulee..)

 

Kävin ultrassa tänään. Kp 12 ja folli oli vasta 13 millinen. Yleensä ollut jo jotain 15 millinen näillä päivillä. Lääkäri arpoi inssipäivää torstain ja perjantain välillä. Sitten laittoi kuitenkin perjantaille. Nyt pitää toivoa, ettei se folli ole perjantaihin mennessä sitten puhjennut jo...

Krish, Tsemppiä solujen kasvatteluun

 

Jei! Minä aloitan kuin aloitankin nuuskuttelun tämän kuun lopulla. =)

 

Siirto meni hyvin ja pieni toivonkipinä oli mielessä. Testi oli nega ja niukat kuukautisetkin oli, mutta rinnat oli ihan piukat ja tuntui vähän nipistelyä alavatsassa. Tätä kesti muutaman päivän, mutta sitten alkoi runsas verenvuoto ja alavatsa oli ihan eri tavalla kipeä. Siinä sitten tajusi, että vaikka jotain olisi ollut aluillaan niin ei ole enää . Kävin verikokeessaa ja raskaushormoni oli vähän koholla. Kätilö totesi, että oli biokemiallinen raskaus. Piti googlata ja selvisi, että se tarkoittaa sitä, ettei alkio ikinä kiinnity vaikka istukka alkaa vähän kasvaa.

Nyt on ollut vuotoa noin viikon ja kivut on onneksi hellittäny. Kyllähän sitä testin jälkeen järjellä ajatteli, ettei ole raskaana, mutta silti vähän oli erilainen olo. Mieli on silti ollut alamaissa. Torstaina oon menossa lääkärille. Sekin rassaa, kun ikää on jo näin paljon, eikä olisi aikaa odottaa. No, oma vikahan tämä on, kun ei aiemmin yrittänyt.

Niin ja meillä on siis kaksi alkoita pakkasessa. Keräys oli omalla kohdalla aika kivulias kokemus ja olin huonovointinenkin, se johtui lääkkeistä. Pari päivää meni toipumisessa. Munasoluja kerättiin 11, mutta vain kaksi hedelmöittyi.

 

Tiltu77 Tsemppiä inssiin ja toivotaan sen menevän hyvin!
Yritämpä tässä kasvatella.. kortisonit ja asperiini alkoi kilpparilääkkeen ohelle tänään. Illalla on eka pistos ja huomenna pitäs käydä kilpparikontrollissa aamulla.

Voi Aifos, tiedän niin ton tunteen. Mullakin oli kaikkia ihmeoloja viimeksi. Ei pystynyt istumaan ja ihmejuilimisia alavatsassa.. erilaisia mukamas , kun ennen. Mutta siitähän se vuoto sitten alkoi ja kunnolla. :O
Mullakin oli todella kivulias punktio ja lääkäri ehdottelikin nyt, että tehdäänkö nukutuksessa! No eih! Emmä ny nukkuakkaan halua. Ja meillä oli mun mielestä suunnilleen samanlainen hedelmöittymisprosentti.. tai loppupelissä pienempi, siirtoon jäi enää se yksi. Mutta lääkäri lohdutteli, ettei tarttetakkaan kun se yksi hyvä. Noh, tässä tapauksessa se ei ainakaan riittänyt sekään.

 

Aifos, varmaan tosi inhottava, kun on melkein raskaana ja sitten se meneekin heti kesken. Mikä pettymys!!! Joo, ikähän se taitaa itse kullakin tässä eniten stressata, kun ei olisi aikaa ihan hirveästi odotella.

Tähtitomu, minut voi laittaa piinailijoihin.
Tiltu77 . . . . . . . . . . . . . . . . 3. IUI. . . . . . . . . . . . . . . . . . .02.10

Inssi oli tänään ja folli oli jo ehtinyt puhjeta. Keskiviikkona tuli ovistestiin plussa ja eilen illalla oli semmoset olot että lähti varmaan munasolu liikenteeseen. Harmi, että vähän ehkä myöhässä oli tämä inssi. Pitää toivoa, että se munasolu pysyis ainaki sen vuorokauden hengissä niin se saattais ehtiä hedelmöittyä. Hyvä juttu on se, että ainakin todistetusti ovuloin

 

Tiltu77 täällä ollaan peukut pystyssä=)
Täällä ootellaan vielä pari viikko ja sit alkais synarelan sumuttelu ja sit zumenon.
Menispä aika nyt nopsasti ja kaikki hyvin et päästäis siirtoon.

 

Heissan!
Täälläpäs on hiljaista.. onko kaikki tauolla, keräämässä voimia seuraavaan koitokseen?:wave:
Mulla on pistokset menossa ja oon käynyt kontrolliultrissa.. punktiota suunnitellaan ens vkon lopulle.. arvio ens vkon perjantai.
Mä olin sitte säheltäny jotai ihan ihmejuttua toon lääkeannoksen kanssa. Olin kattonut ruiskussa olevan lääkkeen jotenkin väärin ja pistänyt iihan miniannosta alkuajan, jo varmaan viikon päivät. Pulloa vaan riitti ja riitti ja riitti :O
Miten höntti voi olla, vaikka on jo muka vanha konkari näissä hommissa. Mutta noi vaan muuttuu noi ruiskut ja neulat ja pullot ja ittellä näkö heikkenee, kun ikää tulee!!!|O Ettei muka nää onko ruiskussa lääkettä vai ei. Käsittämätön torvelo!
Noh, ei siinä mitään .. hoitoa jatketaan ja piti vaan suurentaa annosta nyt sitten suuremmaksi, että päästään punktioon suunnitellussa aikataulussa.

 

Hei,

Uskaltaudun tännekin ketjuun... Olen 37-vuotias ekaa lasta yrittävä ja meneillään on clomifenit. Ollaan yritetty lasta 08/2012. Toistaiseksi vain pelkkiä negoja testattu. Ovistestit käytössä ja niihin kyllä plussia saatu. Odotellaan tarkempiin tutkimuksiin. Uusi kierto kolkuttelee juuri ovella, kivut sen mukaiset.

 

Tervetuloa Vauvatoiveinen! Mukava saada tänne lisää porukkaa Jos haluat, että sinut lisätään tuolle ensimmäisellä sivulle olevalle listalle niin laita tiedot niin, että Tähtitomu huomaa ne ja voi päivittää tiedot

 

Krish73, ajattelinkin yhtenä päivänä, että miten hoito sulla etenee kun ei mitään kuulu. Voi ei, mikä ihmeen pullo sulla oikein on? Näkyikö siellä ultrassa mitään?

Tiltu77, mites piinapäivät on menneet?

vauvatoiveinen tervetuloa!

Sadanalle tsemppiä alkavaan hoitoon :flower:

Mä täällä edelleen vaan odottelen, seuraavan hoidon piti alkaa välikierron jälkeen ja sekin alkaa olla lopuillaan, eikä ne ole klinikalta ottaneet mitään yhteyttä. Niin tyypillistä julkiselle terveydenhuollolle, annetaan asiakkaiden notkua jossain epätietoisuuden tilassa. Se on vielä tämä viimeinen kerta kestettävä ja sitten siirryttävä ”parempien palveluiden” piiriin, omalla rahalla, jos siltä tuntuu. Mä menin vyöhyketerapiaan monen vuoden jälkeen ja olenkin siellä käynyt nyt joka toinen viikko. Se on niin rentouttavaa :attn: - vinkiksi muillekin.

 

Hei, olen ollut sivuilla aktiivinen lukija, mutta itse en ole vielä tänne taitanut ajatuksiani laittaa. Olen juuri 42-vuotta täyttänyt nainen ja noin vuosi sitten menin Hgissä yksityisklinikalle kuulemaan mikä on tilanteeni lastensaantimahdollisuuden suhteen. Vuosi sitten lopetin myös ehkäisyn. Fsh arvoni oli tuolloin 32 ja amh-arvoni alle mitattavuuden eli <0,5. Toki tiesin olevani jo "vanha" toiveikas, mutta shokki se oli tuolloin kuulla ettei minun munasoluilla meitä oteta enää mihinkään hoitoihin (ainoa vaihtoehto raskauteen luovutetuilla munasoluilla). Ultrassa näkyi muutama hassu munasolu molemmin puolin eli kovin oli köyhää tarjonta, muutoin kohtu ym. olivat "hyväkuntoiset". Ovuloin tikun mukaan kuitenkin lähes joka kk. Minulle sanottiin että minulla on 1% mahdollisuus raskautua ja se olisi todellinen ihme. Mitään clomeja ym. oli kuulemma turha edes yrittää. Vaihdevuodet ovat kuulemma tuloillaan, sillä kiertoni on vaihdellut myös aiemmin säännöllisestä jo muutaman vuoden ajan. Tuntui että en ikäänkuin ollut koskaan mahdollisuutta lapsen tulla elämääni ja sitä surin kovasti.

Ajattelin, että yritän omilla toimillani vaikuttaa vaihdevuosien oireisiin mitä minulla jo aika ajoin oli. Etsin tietoa netistä ja ulkomaisesta kirjallisuudesta (mm. Julia Indichovan kirjat + fertile heart-nettisivut, The infertility cure -kirja). Muutin ruokavaliotani kala-kasvipainotteisemmaksi sekä ravintoterapetin avustuksella muokkasin vitamiini-hivenaine kokonaisuuden suotuisaksi. Lääkäriltä olin pyytänyt DHEA:ta, jota söin kahdesti päivässä (toiveena niiden jäljellä olevien solujen paraneminen). Lääkärini tosin sanoi, että tällaisilla asioilla ei ole merkitystä vaan ne ovat enemmän toiveajattelua, sillä fysiologia on se joka määrää. Joka päivä nostin jalkani seinälle 90 asteen kulmaan jolloin verenkierto lantionalueella lisääntyy. Aloitin hormonijoogan, kävin vyöhyketerepeutilla sekä akupunktiossa. Viime kesän pidin taukoa näistä "hoidoista". Muutama viikko sitten lähdin risteilylle ja päätin matkaa ennen varmistua etten ole raskaana kun kuukautiset olivat pari viikkoa myöhässä (mitä tapahtui välillä muutoinkin). Muutaman sekunnin päästä tikkuun tuli vahva toinen viiva eli luomuraskaus oli saanut alkunsa. Olemme vielä matkamme alkuvaiheissa (vko 8) enkä vielä uskalla suuremmin iloita ja suunnitella tulevaa sillä tiedostan riskit turhankin hyvin. Haluaisin tällä "täysin tavallisen suomalaisnaisen" tarinalla toivottaa kaikille onnea ja toivoa siitä, että mikään asia ei koskaan ole varmaa. Toivottavasti tarinamme myös jatkuu positiivisena Realiteetit on hyvä tiedostaa, mutta toivoaan ei kannata kokonaan menettää. Ihmeitä voi myös tapahtua - usein silloin kun niitä vähiten odottaa! Voimia ja ihmetyksiä kaikille <3

 

Hei,

Jos sopii, en laita tietojani nyt listalle. En ole vielä noin pitkällä hoidoissa kuin muut. Nyt se ikävä kp1 ja toinen clomikierto alkaa. En usko clomien auttavan. Vika on varmasti jossakin muussa.

Tsemppiä kaikille ja plussia! Lähinnä vertaistukea iän puolesta täältä haen.

 

Aamu 71 Ihanaa lukea tarinaasi! Ja onnea!:hug:

Hiskias, noi julkisen puolen hommat on niin tota. Ei mitään kiirettä millään..
Toi mun lääkemäärän sotkeminen on ja oli ihan omaa hölmöyttä. Mä vaan oon jotenkin niin huonossa valossa ilmeisesti mitannut lääkkeen ruiskuun, eikä sitä sit ookkaan ees menny sitä oikeaa määrää.. tai jotain sellasta. Noh, ei se nyt ilmeisesti maailmaa kaada, ainakaan lääkärin mukaan. Lääkemäärää nostettiin nyt 185 (menopur) ja maanantaina eli huomenna on ultra. Ja miltä se näyttää, niin ajatus oli , että perjantaina ois punktio. Ultrassa oli nyt siis vähemmän muniksia, niinkun oli tarkoituskin, että pienemmällä lääkemäärällä saataisiin laadukkaampia muniksia, ja vähempi määrä. Niitä oli muistaakseni nyt noin kymmenen kpl. Mutta toivottavasti toi mun söhläys ton lääkkeen kanssa, ei nyt pilannut kaikkea. Alkulääkemäärän piti olla 150 ja mä siis mittasin sen jotenkin vieläkin pienemmäksi. Eli lääkemäärä oli todella pieni ekan vkon ajan, eikä käytännössä ollut vielä tapahtunut oikein mitään... hieno homma . Noh, näillä mennään.

 

Turvonneet terveiset kaikille. Täällä siis alkanut viides ivf piikittelyt, keskiviikkona punktio. Perjantaina kävin seurantaultrassa, kymmenisen follia ois ehkä saaliina. Lääkäri lisäsi vielä Gonapeptylin siirron jälkeiseksi kiinnittymisen tueksi, onko kellään kokemuksia?
Kortisonia olen popsinut eilisaamusta asti.

 

InMyDreams, samoissa mennään! Mulla on 5 ivf kanssa menossa ja punktio alkuperäisestä ke siirretty perjantaille. (noiden omien lääkemäärä sekoilujen takia) Tänään käyn seurannassa ja katotaan vielä tilannetta.. samanmoisella määrälläkin näytetään menevän. (n.10)
Mulla on siirron jlk. kiinnitystueksi ajateltu synarelan jatkamista. Ja lisäksi siirrossa käytetään sitä liimaa ja mukana myös kortisoni,asperin ja kilpparit olleet lisänä jo useamman kk. Mulla kortisoni on mennyt jo pari viikkoa.
Mikä sulla on ollut pistoslääkkeenä ja millanen annostus?
Tsemppiä loppurutistukseen!