En vaan pysty ymmärtämään yhteisen tilin toimivuutta.

[v]

Mä en taas henk koht pysty mitenkää ymmärtämään sitä rahapolitiikkaa, että parisuhteessa elävän lapsiperheen vanhemmilla on erilliset rahansa. Jos kerran ollaan yhtä perhettä niin tottavie ne rahatkin on yhteisiä. Sun rahat ja mun rahat-periaate sopii kämppiksille, ei parisuhteeseen. Ja joku tutkimus on tehty asiasta ja todettu, että parisuhde, jossa rahat on yhteisiä, on vakaammalla pohjalla kuin parisuhde jossa kaikki on rahoja myöten jaettu sun ja mun omiksi.

Peesi tähän. Kaveri on just eroamassa tämän takia kun kaikki laitetaan puoliksi, vaikka toinen hoitaa kotona lapsia.

 

[Jenna]

ei ole yhteisiä tilejä eikä tule! Hyvin on toiminut omat tilit jo 12v. Kumpikin sen verran pihejä jne. että halutaan pitää huoli omista rahoista ja minä ainakin haluan tietää paljon itselläni on rahaa. En edes tiedä paljonko mieheni tienaa, paljonko hänellä on rahaa tai mikä on hänen palkkapäivänsä. En tarvitse sitä tietoa. Kumpikin huolehtii omistaan ja lapskut maksaa se kuka ehtii. Erittäin hyvin toiminut jo 12v. naimisissa ollaan ja lapsiakin useampi.

 

[hei]

Mä en taas henk koht pysty mitenkää ymmärtämään sitä rahapolitiikkaa, että parisuhteessa elävän lapsiperheen vanhemmilla on erilliset rahansa. Jos kerran ollaan yhtä perhettä niin tottavie ne rahatkin on yhteisiä. Sun rahat ja mun rahat-periaate sopii kämppiksille, ei parisuhteeseen. Ja joku tutkimus on tehty asiasta ja todettu, että parisuhde, jossa rahat on yhteisiä, on vakaammalla pohjalla kuin parisuhde jossa kaikki on rahoja myöten jaettu sun ja mun omiksi.

Peesi tähän. Kaveri on just eroamassa tämän takia kun kaikki laitetaan puoliksi, vaikka toinen hoitaa kotona lapsia.

Kuka pakottaa jäämään kotiin hoitamaan lapsia jos on tuollainen tilanne? En minä ainakaan jäisi.

 

[vieras]

Vaikea se on varmaan isompituloisen ymmärtää sitä, että niitä heräteostoksia ei voi tehdä. En minä voisi ostaa ex tempore takkia, vaikka meillä menisikin rahat eri tileille. Kun sitten minulla ei olisi rahaa maksaa omaa osuuttani niistä yhteisistä laskuista.

 

[v]

Mä en taas henk koht pysty mitenkää ymmärtämään sitä rahapolitiikkaa, että parisuhteessa elävän lapsiperheen vanhemmilla on erilliset rahansa. Jos kerran ollaan yhtä perhettä niin tottavie ne rahatkin on yhteisiä. Sun rahat ja mun rahat-periaate sopii kämppiksille, ei parisuhteeseen. Ja joku tutkimus on tehty asiasta ja todettu, että parisuhde, jossa rahat on yhteisiä, on vakaammalla pohjalla kuin parisuhde jossa kaikki on rahoja myöten jaettu sun ja mun omiksi.

Peesi tähän. Kaveri on just eroamassa tämän takia kun kaikki laitetaan puoliksi, vaikka toinen hoitaa kotona lapsia.

Kuka pakottaa jäämään kotiin hoitamaan lapsia jos on tuollainen tilanne? En minä ainakaan jäisi.

Kyse siis pienistä lapsista, eli mielummin lapset hoitoon alle vuoden ikäisinä kuin se että raha-asioista voisi sopia yhteisesti ja kaikki ei menisi puoliksi silloinkin kun toinen on kotona hoitomassa yhteisiä lapsia. :headwall: Joskus vaan ei voi käsittää ihmisiä.

 

[hei]

Mä en taas henk koht pysty mitenkää ymmärtämään sitä rahapolitiikkaa, että parisuhteessa elävän lapsiperheen vanhemmilla on erilliset rahansa. Jos kerran ollaan yhtä perhettä niin tottavie ne rahatkin on yhteisiä. Sun rahat ja mun rahat-periaate sopii kämppiksille, ei parisuhteeseen. Ja joku tutkimus on tehty asiasta ja todettu, että parisuhde, jossa rahat on yhteisiä, on vakaammalla pohjalla kuin parisuhde jossa kaikki on rahoja myöten jaettu sun ja mun omiksi.

Peesi tähän. Kaveri on just eroamassa tämän takia kun kaikki laitetaan puoliksi, vaikka toinen hoitaa kotona lapsia.

Kuka pakottaa jäämään kotiin hoitamaan lapsia jos on tuollainen tilanne? En minä ainakaan jäisi.

Kyse siis pienistä lapsista, eli mielummin lapset hoitoon alle vuoden ikäisinä kuin se että raha-asioista voisi sopia yhteisesti ja kaikki ei menisi puoliksi silloinkin kun toinen on kotona hoitomassa yhteisiä lapsia. :headwall: Joskus vaan ei voi käsittää ihmisiä.

kyllä minä olin 3v kotona ja hyvin pystyin puolet laskuista maksamaan. Kun suunnittelee elämäänsä niin kaikki on mahdollista. Eikä tehnyt edes tiukkaa.

 

[Vieras]

Kyllä mä tiedän, paljon mulla itselläni on rahaa, vaikka meillä on yhteiset tilit. Sitä rahaa on sen verran, mitä tilin saldo on. Minusta olisi vaikea elää, jos olis minun rahat ja miehen rahat. Ystäväpiirissä oli tapaus, jossa vaimo lainasi mieheltään rahaa, että pääsi lomamatkalle miehensä ja lapsensa kanssa?!?! Ihan hullua tuollainen!

 

[vieras]

meillä toimii tosi hyvin. alun perin laitettiin yhteinen tili siksi, kun molemmilla oli pienet tulot ja ison laskun tullessa saattoi toinen joutua siirtään toisen tilille, että pystyttiin se lasku maksamaan kun kummallakaan ei ollut tarpeeksi.

Nyt myöhemmin miehellä hyvät tulot ja mulla ei juuri mitään, joten on mukava, kun pystyn käyttämään huoletta rahaa ja ostamaan tarpeen tullen myös itselle, mitä en voisi tehdä mun minimiäippärahalla.

Minua on aina suorastaan järkyttänyt kun kuuntelen tuttavien juttuja, että vaimo antanut vaikka miehelle rahaa ja mies joutuu maksamaan sen vaimolle takaisin.

Tai vaimo ostanut miehelle jonkun sadan euron synttärilahjan niin että mies on maksanut siitä itse puolet!

Minusta se vain kuulostaa hullulta, koska me olemme miehen kans täysin "yhtä", niin on myös rahat yhteiset.

Mutta kukin taaplaa niinkuin itselle sopii. En ymmärrä tällasia eipäs, juupas, sinä olet sellanen ja tällanen-intoksia.

 

[v]

kyllä minä olin 3v kotona ja hyvin pystyin puolet laskuista maksamaan. Kun suunnittelee elämäänsä niin kaikki on mahdollista. Eikä tehnyt edes tiukkaa.

Hyvä jos sinulla on sitten niin mukavasti asiat. Jos miehen tulot on niin isot että jää pelkkä kht:n perusosa käteen ja vuokra on esim. 700 euroa kuussa niin aika tiukille vetää. Sitten vaan siitä miehen kanssa tekemään velkakirjaa että saat itsellesi vaikka shampoota tms. ostettua...

 

[Katriina]

Meillä on yhteiset tilit. Toiselle siirretään tilipäivien yhteydessä säästöön suunnitellut summat, ja toista tiliä käytetään tarpeen mukaan. Lisäksi meillä on erillinen tili ruokaostoksia varten (kauppaketjun tili), josta maksetaan ostokset, kun keskitämme ne tiettyyn kauppaan. Ei ongelmia.

 

[Kis-Kisu]

Sen enempiä lukematta ketjua, niin senpä vuoksi ME KESKUSTELLAAN, niistä rahoista siellä tilillä ja ostoksista (varsinkin isommista) ettei tuu sellasia typeriä ylläreitä. |O

Omat tilit = yhteiset rahat. Ensin laskut, ruuat ja jos jää ylimääräistä se menee säästöön tai tarvittaessa ostoksiin. Pienituloisia ollaan molemmat, mutta sen homman saa toimimaan, kun on yhteiset säännöt.

 

[vieras]

Sen enempiä lukematta ketjua, niin senpä vuoksi ME KESKUSTELLAAN, niistä rahoista siellä tilillä ja ostoksista (varsinkin isommista) ettei tuu sellasia typeriä ylläreitä. |O

Omat tilit = yhteiset rahat. Ensin laskut, ruuat ja jos jää ylimääräistä se menee säästöön tai tarvittaessa ostoksiin. Pienituloisia ollaan molemmat, mutta sen homman saa toimimaan, kun on yhteiset säännöt.

Mut hei olishan se ihan kauheeta että itsenäiset ihmiset joutuis puhumaan rahankäytöstä toisen kanssa eikä vois itsevaan mennä ja ostella mitä haluaa.

 

[CandleLight]

meillä on yhteinen tili ja toimii vallan hyvin. mun mielestä me tullaan paremmin toimeen ja kaikki raha-asiat on selkeitä kun kaikki on samassa paikassa ja rahat on yhteisiä. omille tileille voidaan siirtää esim. säästöön jotain asiaa varten rahaa.

 

[shihtzu]

Minä en ikinä suostu yhteiseen käyttötiliin ja onneksi niin ei ollutkaan exän kanssa. Meillä oli kyllä ns. yhteiset rahat, elikkä ensin maksettiin laskut ja sen jälkeen kumpikin sai käyttää omalla tilillään olevat rahat mielensä mukaan. Exä on aina ollut ja tulee olemaan höveli raha-asioidensa kanssa, se tuhlaa kaiken mitä sillä on, joten yhteinen tili ei olisi tullut missään nimessä kysymykseen.

 

[kry]

Mä en oikein ymmärrä miksi ihmiset puolustavat näinkin pienissä asioissa niin tiukasti omaa kantaansa. Juu, meillä on yhteinen tili, on ollut jonkin aikaa jo. Kertaakaan ei ole tarvinnut keskustella, mitä ostetaan ja miksi, ja saanko ostaa jotain. Yhtälailla on heräteostoksia tehty molemmat. Tämä ei varmaan toimi henkilöillä joilla pienet tulot ja molemmat haluavat tasaiseen tahtiin tehdä heräteostoksia, meillä kohtuulliset tulot, pienet pakolliset menot, ja heräteostokset ovat lähinnä jotain pientä. Tilin saldo pysyy jatkuvasti sellaisena, että voisimme molemmat ottaa pari etelänmatkaa ja silti saisi mieskin sen saunaillan.

Olemme eläneet myös ajan, jolloin on erilliset tilit olleet käytössä, ja koimme sen hankalaksi. Jos toisella oli rahaa niin se piti siirtää kaupassakävijän tilille jne...

 

[helppoa]

No jos rahat on tiukilla, niin silloin tuskin kumpikaan ostelee stereoita, tai käy lomilla, oli ne rahat sitten omalla, tai yhteisellä tilillä. Minusta se juuri toimii pienituloisilla. Näkee helposti paljonko rahaa on yhteensä käytettävissä, eikä tarvitse suunnitella, kumman tilistä maksetaan mikäkin lasku, eikä tarvitse miettiä, voiko käyttää omalta tililtä rahaa, kun ei tiedä paljon sillä puolisolla on omalla tilillä, kun sitä ruokaakin pitäisi ostaa...

 

[dondon]

Meillä on yhteinen tili, josta maksetaan lainat, vastikkeet ja muut yhteiset laskut ja menot. Molemmilta menee tilille rahaa heti kun palkka tulee. Välillä sama summa (kun ollaan molemmat töissä), välillä eri summat (esim. kun olin hoitovapaalla). Itse maksetaan sitten vaatteet, meikit, kampaajat ym. henkilökohtainen sälä. Meillä tämä on toiminut loistavasti 14 vuotta.

Jotenkin se vain on ainakin minulle tärkeää, että on omaa rahaa jonka voin tuhlata niinkuin lystään.

meillä on sama systeemi, ja hyvin pelaa! Mukavaa kun on omaa rahaa, eikä tarvitse sitten omista hankinnoista kiistellä toisen kanssa.

 

[Huom]

Tällaisessa normaalissa lapsiperheessä puolisot keskenään juttelevat suunnitelmistaan. Jos jommalla kummalla on esim. vaatetarpeita tai vaikka joku oma meno tiedossa, niin tokihan siitä on puhuttu yhdessä. .

Minä en kyllä yhtään sietäisi sitä, että pitäisi etukäteen miettiä, onko tarvetta jollekin vaatteelle ja vielä raportoida siitä miehelle. Karmea ajatuskin. Tai että miehen pitäisi tiedustella kuinka paljon saa käyttää esimerkiksi ollessaan poikien kanssa ulkona.

Omat rahat ja oma lupa.
Ei ole koskaan ollut yhteistä tiliä (lainanhoitotiliä lukuun ottamatta) eikä sellaista ole kyllä ollut tapana kummankaan lapsuudenkodissa pitää. Absurdi ajatuskin.

 

[Huom]

Sen enempiä lukematta ketjua, niin senpä vuoksi ME KESKUSTELLAAN, niistä rahoista siellä tilillä ja ostoksista (varsinkin isommista) ettei tuu sellasia typeriä ylläreitä. |O

Omat tilit = yhteiset rahat. Ensin laskut, ruuat ja jos jää ylimääräistä se menee säästöön tai tarvittaessa ostoksiin. Pienituloisia ollaan molemmat, mutta sen homman saa toimimaan, kun on yhteiset säännöt.

Mut hei olishan se ihan kauheeta että itsenäiset ihmiset joutuis puhumaan rahankäytöstä toisen kanssa eikä vois itsevaan mennä ja ostella mitä haluaa.

Juuri näin.
Sieppaisi kyllä soitella miehelle kesken työpäivän ja todeta että nyt tarttis mennä ostamaan rintsikat, saanko käyttää niihin 30 euroa. Pliispliispliis.

 

[blondi]

Mä en taas henk koht pysty mitenkää ymmärtämään sitä rahapolitiikkaa, että parisuhteessa elävän lapsiperheen vanhemmilla on erilliset rahansa. Jos kerran ollaan yhtä perhettä niin tottavie ne rahatkin on yhteisiä. Sun rahat ja mun rahat-periaate sopii kämppiksille, ei parisuhteeseen. Ja joku tutkimus on tehty asiasta ja todettu, että parisuhde, jossa rahat on yhteisiä, on vakaammalla pohjalla kuin parisuhde jossa kaikki on rahoja myöten jaettu sun ja mun omiksi.

Peesi tähän. Kaveri on just eroamassa tämän takia kun kaikki laitetaan puoliksi, vaikka toinen hoitaa kotona lapsia.

Kuka pakottaa jäämään kotiin hoitamaan lapsia jos on tuollainen tilanne? En minä ainakaan jäisi.

Kyse siis pienistä lapsista, eli mielummin lapset hoitoon alle vuoden ikäisinä kuin se että raha-asioista voisi sopia yhteisesti ja kaikki ei menisi puoliksi silloinkin kun toinen on kotona hoitomassa yhteisiä lapsia. :headwall: Joskus vaan ei voi käsittää ihmisiä.

kyllä minä olin 3v kotona ja hyvin pystyin puolet laskuista maksamaan. Kun suunnittelee elämäänsä niin kaikki on mahdollista. Eikä tehnyt edes tiukkaa.

Kerro vinkkisi meille muillekin miten elättää itsensä ja perhettään kotihoidontuella.

 

[S]

Tällaisessa normaalissa lapsiperheessä puolisot keskenään juttelevat suunnitelmistaan. Jos jommalla kummalla on esim. vaatetarpeita tai vaikka joku oma meno tiedossa, niin tokihan siitä on puhuttu yhdessä. .

Minä en kyllä yhtään sietäisi sitä, että pitäisi etukäteen miettiä, onko tarvetta jollekin vaatteelle ja vielä raportoida siitä miehelle. Karmea ajatuskin. Tai että miehen pitäisi tiedustella kuinka paljon saa käyttää esimerkiksi ollessaan poikien kanssa ulkona.

Omat rahat ja oma lupa.
Ei ole koskaan ollut yhteistä tiliä (lainanhoitotiliä lukuun ottamatta) eikä sellaista ole kyllä ollut tapana kummankaan lapsuudenkodissa pitää. Absurdi ajatuskin.

Minulle yhteistili on myoskin "omat rahat ja oma lupa".

 

[Huom]

Tällaisessa normaalissa lapsiperheessä puolisot keskenään juttelevat suunnitelmistaan. Jos jommalla kummalla on esim. vaatetarpeita tai vaikka joku oma meno tiedossa, niin tokihan siitä on puhuttu yhdessä. .

Minä en kyllä yhtään sietäisi sitä, että pitäisi etukäteen miettiä, onko tarvetta jollekin vaatteelle ja vielä raportoida siitä miehelle. Karmea ajatuskin. Tai että miehen pitäisi tiedustella kuinka paljon saa käyttää esimerkiksi ollessaan poikien kanssa ulkona.

Omat rahat ja oma lupa.
Ei ole koskaan ollut yhteistä tiliä (lainanhoitotiliä lukuun ottamatta) eikä sellaista ole kyllä ollut tapana kummankaan lapsuudenkodissa pitää. Absurdi ajatuskin.

Minulle yhteistili on myoskin "omat rahat ja oma lupa".

Miten tämä toimii käytännössä? Ja jos näin on, että molemmat käyttävät omat rahansa mihin haluavat, niin miksi tili ylipäänsä on yhteinen?

 

[yht]

Tällaisessa normaalissa lapsiperheessä puolisot keskenään juttelevat suunnitelmistaan. Jos jommalla kummalla on esim. vaatetarpeita tai vaikka joku oma meno tiedossa, niin tokihan siitä on puhuttu yhdessä. .

Minä en kyllä yhtään sietäisi sitä, että pitäisi etukäteen miettiä, onko tarvetta jollekin vaatteelle ja vielä raportoida siitä miehelle. Karmea ajatuskin. Tai että miehen pitäisi tiedustella kuinka paljon saa käyttää esimerkiksi ollessaan poikien kanssa ulkona.

Omat rahat ja oma lupa.
Ei ole koskaan ollut yhteistä tiliä (lainanhoitotiliä lukuun ottamatta) eikä sellaista ole kyllä ollut tapana kummankaan lapsuudenkodissa pitää. Absurdi ajatuskin.

Mutta eikös kyse ollut lähinnä pienituloisista perheistä. Jos rahaa on vähän, niin ei sitä voi sieltä omaltakaan tililtä käyttää miten sattuu. Jos kummatkin käyttelee rahansa omilta tileiltä ja luottaa siihen, että sillä toisella on rahaa, niin kohta kummallakaan ei ole rahaa ja jääkaappi on tyhjä.

 

[mm]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Kyllä.. Meillä on yhteinen tili ja puhutaan kaikista tarpeista mitä koko perheellä on. Esim. "tarviin uuden talvitakin ajattelin sellasta ja se maksaa tän verran.. Et varmaan sopii täs kuussa ostaa tai jos ens kuus tulee parempi tili ni siitä.." Näin meillä kotona puhutaan kaikesta, omista ja lasten tarpeista. En voi itse ymmärtää miten jotkut ei puhu...

Miksi mun pitäisi puhua miehelle etukäteen esim. minun takkitarpeesta? Menen kauppaan, etsin kivan takin, ostan sen ja näytän miehelle. Toki voin mainita, että "pitäisi tässä takkikin ostaa", mutta se ei liitty rahaan, kohan läpätän.

 

[Coffee Break]

Tällaisessa normaalissa lapsiperheessä puolisot keskenään juttelevat suunnitelmistaan. Jos jommalla kummalla on esim. vaatetarpeita tai vaikka joku oma meno tiedossa, niin tokihan siitä on puhuttu yhdessä. .

Minä en kyllä yhtään sietäisi sitä, että pitäisi etukäteen miettiä, onko tarvetta jollekin vaatteelle ja vielä raportoida siitä miehelle. Karmea ajatuskin. Tai että miehen pitäisi tiedustella kuinka paljon saa käyttää esimerkiksi ollessaan poikien kanssa ulkona.

Omat rahat ja oma lupa.
Ei ole koskaan ollut yhteistä tiliä (lainanhoitotiliä lukuun ottamatta) eikä sellaista ole kyllä ollut tapana kummankaan lapsuudenkodissa pitää. Absurdi ajatuskin.

Mä just ostin meidän eskarille koulupöydän ja hyllykön. Se oli lähinnä ilmoitusluontoinen asia. Miehelle näytin mitä meille on tulossa ja kysäsin onko hyvät. Ei tarvinnut keskustella/kinastella väristä, mallista tai hinnastakaan sen kummemmin kun itse nuo maksoin.