En vaan pysty ymmärtämään yhteisen tilin toimivuutta.

[nipo]

tai ehkä se sopii sellaisille ketkä osaavat vielä vuosienkin jälkeen kommunikoida keskenään! Eivätkä tuijota vain omaan napaan...

Mä en osaa nähdä itseäni kommunikoimassa miehen kanssa kyselemällä lupaa tai tiedustelemalla mitä mieltä se on jos ostaisin itselleni paidan. Tai selittelemässä miksi ruokakauppaan menikin vähän enemmän rahaa. Joten joo, omaa napaa varmaan tuijottelen, mutta samalla mä ostan miehelle ja lapselle myös kaikkea tarpeellista.

En ole ikinä kysynyt mieheltä lupaa mihinkään henkilökohtaiseen hankintaan. Eikä mies multa. Kummatkin ollaan tietoisia perheemme taloudellisesta asemasta ja siitä, mihin meillä on varaa. Kai tämä onkin se a ja o, eli puolisot toimii ns. saumattomasti yhteen. Ei tarvi edes jutella siitä, että pitäiskö säästää x-tarkoitusta varten, on sanomattakin selvää että esim. kesällä tehdään lomareissu ja sitä varten pitää säästää. Samoin on selvää, että uusia vaatteita pitää hankkia tarpeen mukaan, sekä itselle että lapsille. Ja että ruokakauppaan menee välillä enemmän, välillä vähemmän. Isoista hankinnoista neuvotellaan yhdessä.

 

[Emma]

Mies yllensä kysyy onko tilillä rahaa ennen kun ostaa ja minä yleensä olen paremmin perillä tilin saldosta joten ei ole ikinä ollut tilannetta jossa tilin kate ei riittäisi.

Niin. Minä ja mieheni ei jakseta kysellä toisiltamme "onko tilillä rahaa?", vaan tykätään vaan ostaa sen mukaan mitä se oma saldo näyttää. En myöskään jaksa keskustella ostoksistani miehen kanssa tai mistään ostosuunnitelmista. Näen jotain mukavaa ja ostan sen. Siksi ihan omat tilit.

Haha.. Meille taas on ihan normaalia jutella vaikka puhelimessa ja jos mies on menossa just kauppaan niin voi ohimennen kysästä että onhan tilillä rahaa. EI aiheuta yhtään ylimäärästä vaivaa. Me jutellaan asioista muutenkin.

Haahahaaahaa. (En ymmärtänyt viestissäsi tuota nauruosuutta). Teille on tuo normaalia, meille on muu normaalia. Ehkä rahasta puhuminen on minulle tylsistyttävää. Mälsä aihe. Mutta se siis EI aiheuta sinulle mitään vaivaa. Onko ihan varma asia?

 

[elli]

Kai tämä onkin se a ja o, eli puolisot toimii ns. saumattomasti yhteen. Ei tarvi edes jutella siitä, että pitäiskö säästää x-tarkoitusta varten, on sanomattakin selvää että esim. kesällä tehdään lomareissu ja sitä varten pitää säästää.

Ja saumattomasti voi pelata myös niin yhteen, että kummallakin on tottakai aina tilillä sellanen köntti rahaa (koska molemmet ymmärtävät saumattomasti että sitä pitää siellä olla ja reilusti), että ei tarvitse neuvotella mistään.

 

[vieras]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Kyllä meillä ollaan yleensä tietoisia siitä jos toisella on tarvetta uusia vaatevarastoa ja lounaan ostaminen on ihan itsestäänselvyys. EI tarvitse kysyä lupaa. Lasten vaatteetkin tulee puheeksi ihan normaalin keskustelun yhteydessä ja molemmat on tietoisia että niitä täytyy hankkia ja käydään usein muutenkin yhdessä ostoksilla joten ei meillä mitään ongelmia ole. Eikö erillisien tilien omistajat keskustele siitä kummanko ne lapsen vaatteet pitää nyt maksaa ja kumpi maksaa minkäkin osuuden rukkasesta ja piposta?

 

[vieras]

Meillä tulee palkat eripäivinä toiselle loppukuusta ja toiselle puolessavälin. Laskujen jälkeen ei yleensä hirveesti jää mitään. Ruuat ostetaan tilille eli aika harvoin tarvii edes käyttää käteistä. Vaateostoksilla käydään yhdessä koska sillon on lähdettävä kauemmas (asumme maaseudulla). Molemmilla visat mitä voi käyttää maksuvälineenä tarvittaessa. hyvin on toiminut. isommista menoista sovitaan.

 

[vieras]

Mies yllensä kysyy onko tilillä rahaa ennen kun ostaa ja minä yleensä olen paremmin perillä tilin saldosta joten ei ole ikinä ollut tilannetta jossa tilin kate ei riittäisi.

Niin. Minä ja mieheni ei jakseta kysellä toisiltamme "onko tilillä rahaa?", vaan tykätään vaan ostaa sen mukaan mitä se oma saldo näyttää. En myöskään jaksa keskustella ostoksistani miehen kanssa tai mistään ostosuunnitelmista. Näen jotain mukavaa ja ostan sen. Siksi ihan omat tilit.

Haha.. Meille taas on ihan normaalia jutella vaikka puhelimessa ja jos mies on menossa just kauppaan niin voi ohimennen kysästä että onhan tilillä rahaa. EI aiheuta yhtään ylimäärästä vaivaa. Me jutellaan asioista muutenkin.

Haahahaaahaa. (En ymmärtänyt viestissäsi tuota nauruosuutta). Teille on tuo normaalia, meille on muu normaalia. Ehkä rahasta puhuminen on minulle tylsistyttävää. Mälsä aihe. Mutta se siis EI aiheuta sinulle mitään vaivaa. Onko ihan varma asia?

Meille on todellakin normaalia jutella asiasta kun asiasta. Ei tarvii pingottaa ja miettiä, että onko tää nyt toisen mielestä mälsä aihe.

 

[vieras]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Ei meillä ole vara ostella miten sattuu eli kyllä sovimme miten esim vaatteiden ostot tehdään. Esim lapsille ostetaan erikuussa ja meille vanhemmille sitten toisena kuukautena. Joudumme lähtemään ostoksille kauemmas, tunnin ajomatkan päähän (minulla ei ole ajokorttia eli harvoin tulee yksin lähdettyä shoppailemaan) ja yleensä mennään koko perheellä, ei tuota ongelmia sopia noista asioista. Kahvittelut ja oluella käynti on eri juttu, yleensä molemmilla hieman käteistä ja visat käytössä.

 

[S]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Me ei ainakaan ikina puhuta ostoksista etukateen ellei kyseessa ole useiden tonnejen lomamatkat yms.

Shoppailen ihan surutta, niinkuin miehenikin.

 

[pippamama]

Meidän -pienituloisten- olisi ollut joka tapauksessakin ollut pakko keskustella aiheesta mitä voi ostaa nyt, tarvitaanko jotain oikeasti vai voisiko sen ostamista lykätä vaikkapa ensi kuuhun, kun nyt on nuo vakuutusmaksutkin maksettavana.
Siinä kohtaa kun tulot on oikeasti pienet niin se on aivan sama onko yhteinen tili vai omat tilit, siihen että raha riittää ruokaan ja laskuihin tarvitaan keskustelua siitä mitä ostetaan ja mitä ei.

 

[vieras]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Me ei ainakaan ikina puhuta ostoksista etukateen ellei kyseessa ole useiden tonnejen lomamatkat yms.

Shoppailen ihan surutta, niinkuin miehenikin.

jos laskujen jälkeen jäis vaikka 100 molemmille ja niistä pitäis tehdä vaatehankinnat ja muut niin tilanne varmaan olis eri?

 

[pöhöh]

kun ei niistä pakollisista menoista mitään yli jää. Ensin maksetaan laskut ja sitten mietitään, mistä saadaan halvimmalla ruoka. Jos on tullut ylimääräisiä laskuja, ostetaan ruoka bonuksilla.

 

Meillä kanssa ollut yhteinen tili iät ja ajat ja hyvin on toiminut. Tosiaan jos haluan ostaa esim. vaatteita niin sanon asiasta miehelle että tälläistä tarvittaisiin nyt. Ja samoin jos mies tekee hankintoja niin niistä yhdessä puhutaan. Meillä harvemmin harrastellaan saunailtoja ja millään minilomilla ei edes tee mieli käydä joten homma toimii vallan hyvin.
Jotenkin ajatus että kummallakin olisi omat rahat kuulostaa vaan erikoiselta jos on yhteisiä lapsia...

Niin mutta jos harrastetaan saunailtoja tai minilomia, jotka eivät kai kuitenkaan ole mitään kovin kamalaa, niin silloinko ei voisi toimia yhteinen tili? Se olisi minusta kummallista.

Niinpä. Meillä on ollut yhteinen tili jo 12 vuotta eikä koskaan mitään ongelmaa rahankäytön kanssa. Kumpikin käyttää rahaa mihin haluaa ja milloin haluaa, ilman sen kummemmin ilmoittelematta. Eikä olla rikkaita vaan kaksi normaalisti tienaavaa jotka käyttävät rahaa sen mukaan mitä tienaavat. Koskaan ei ole tarvinnut laskea voiko lähteä saunailtaa viettämään tai ostoksille.

Yhteistili ei mielestäni toimi silloin kun pitää toiselta kysyä lupaa voiko jotakin ostaa, varsinkin jos molemmat saavat palkkaa.

 

[km]

Monilla pareilla on yhteinen käyttötili, jonne palkat menevät. Minä en ole ikinä pystynyt ymmärtämään miten tällainen voi toimia, etenkään pienehkötuloisilla ihmisillä.

Ajatellaan vaikka tilannetta, että laskujen, lainanlyhennyksen, ruokaostosten ym. pakollisten menojen jälkeen yhteisellä tilillä on rahaa vaikkapa 200 euroa. Nainen lähtee shoppailemaan itselleen syysvaatteita. Kassalla ostokset jää maksamatta, kun tilin kate ei riitä. Kotona nainen saa kuulla, että mies on käynyt juuri edellisenä päivänä nostamassa tililtä rahaa tulevalle miesten saunaillalle ja osti samalla itselleen uuden paidan.

Tai vaikkapa sellainen tilanne, että perheen mies haluaisi ostaa itselleen uudet stereot ja nainen taas lähteä kavereiden kanssa minilomalle. Kumpi joustaa?

Ehkä tuollainen yhteinen tili toimii niillä, joilla ei ole pikkurahasta pulaa. Kyllä minäkin mielelläni käyttäisin hyvätuloisen miehen tienaamia rahoja, kun olen vaikka itse äitiyslomalla!

Mutta jos perheessä molemmat tienaavat saman verran ja talous on tiukilla, on minun mielestäni parempi että molemmat saavat päättää omista rahamenoistaan kun pakolliset menot on maksttu.

No tässä sun esimerkissä kumpiki toimii itsekkäästi ja toisen mielipidettä kysymättä. Mun mielestä parisuhteessa ei voi toimia kuten tuo sun esimerkkiparisi. Meillä esim kun on yhteiset rahat niin jos minä haluan shoppailla syysvaatteita niin kerron aikeestani miehelleni, samoin jos mies aikoo ostaa jotain isompaa nin hän kertoo aikeestaan mulle, ei me toistemme tietämättä mennä tuhlaamaan satoja euroja niin, että yhtäkkiä ollaan pa. Eihän se juuri tolleen siis toimikaan. Ja se kumpi joustaa jos rahat on tiukalla niin me ainakin mietitään sitä, että minkä hankkiminen on tärkeintä.

Mä en taas henk koht pysty mitenkää ymmärtämään sitä rahapolitiikkaa, että parisuhteessa elävän lapsiperheen vanhemmilla on erilliset rahansa. Jos kerran ollaan yhtä perhettä niin tottavie ne rahatkin on yhteisiä. Sun rahat ja mun rahat-periaate sopii kämppiksille, ei parisuhteeseen. Ja joku tutkimus on tehty asiasta ja todettu, että parisuhde, jossa rahat on yhteisiä, on vakaammalla pohjalla kuin parisuhde jossa kaikki on rahoja myöten jaettu sun ja mun omiksi.

 

[EllaDonna]

Musta olis ihan kamalaa, jos olis yhteiset rahat. Ja sitten pitäisi neuvotella isommista hankinnoista. Ihan kuin olisin joku teini, jonka pitää neuvotella asiasta vanhempiensa kanssa. Mun mielestä omat rahat on tärkeä osa itsenäisyyttä. Toki mä esim. kauneushoitolakäynnistä puhun miehen kanssa, että saadaan aikataulut sovittua niin, että jompikumpi on lasten kanssa tai sitten tilataan mummi avuksi. Mutta olisi se jotenkin tökeröä ostaa yhteisillä rahoilla mulle vaikka iPhone tai miehelle pyörä. Ai niin, paitsi että mä ostin miehelle isänpäivälahjaksi pyörän. Sekin olisi ollut aika tökeröä jos olisi yhteiset rahat. Omilla rahoilla on kiva elellä mukavasti.

Talous pyörii meillä niin, että kaikki yhteiset maksut menee mun tililtä ja niistä on helppo laskea suunnilleen puolet. Mies sitten loppukuusta laittaa mun tilille oman osuutensa. Mitään ylimääräistä yhteistä tiliä en halua jo senkään takia, että se vaikuttaa tilien korkotuloihin, jos mä hajauttelisin rahojani moneen paikkaan. Nyt ne on kaikki isona könttänä mun etutilillä, jolloin saan niistä kivaa korkoa.

 

[vieras]

Meillä kanssa ollut yhteinen tili iät ja ajat ja hyvin on toiminut. Tosiaan jos haluan ostaa esim. vaatteita niin sanon asiasta miehelle että tälläistä tarvittaisiin nyt. Ja samoin jos mies tekee hankintoja niin niistä yhdessä puhutaan. Meillä harvemmin harrastellaan saunailtoja ja millään minilomilla ei edes tee mieli käydä joten homma toimii vallan hyvin.
Jotenkin ajatus että kummallakin olisi omat rahat kuulostaa vaan erikoiselta jos on yhteisiä lapsia...

Niin mutta jos harrastetaan saunailtoja tai minilomia, jotka eivät kai kuitenkaan ole mitään kovin kamalaa, niin silloinko ei voisi toimia yhteinen tili? Se olisi minusta kummallista.

Niinpä. Meillä on ollut yhteinen tili jo 12 vuotta eikä koskaan mitään ongelmaa rahankäytön kanssa. Kumpikin käyttää rahaa mihin haluaa ja milloin haluaa, ilman sen kummemmin ilmoittelematta. Eikä olla rikkaita vaan kaksi normaalisti tienaavaa jotka käyttävät rahaa sen mukaan mitä tienaavat. Koskaan ei ole tarvinnut laskea voiko lähteä saunailtaa viettämään tai ostoksille.

Yhteistili ei mielestäni toimi silloin kun pitää toiselta kysyä lupaa voiko jotakin ostaa, varsinkin jos molemmat saavat palkkaa.

Ei varmaan ole kyse luvan saamisesta vaan siitä jos rahaa on vähän, se ei riitä kaikkeen ja silloin on yhdessä sovittava mihin se käytetään. Sillon jos ei sovittais, se ei toimis. siis jos toisen menot jäis aina toisen menojen takia huomiotta.

 

[S]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Me ei ainakaan ikina puhuta ostoksista etukateen ellei kyseessa ole useiden tonnejen lomamatkat yms.

Shoppailen ihan surutta, niinkuin miehenikin.

jos laskujen jälkeen jäis vaikka 100 molemmille ja niistä pitäis tehdä vaatehankinnat ja muut niin tilanne varmaan olis eri?

Toki silloin tilanne olisi eri. Jos rahankayttoa tarvitsee miettia, niin ehkapa yhteinen tili ei ole paras mahdollinen.

 

[huoh]

No meillä ei ole vielä noin tiukka rahatilanne ollut, että noin olisi päässyt käymään.

 

[Tapiontytär]

Eli mä siis ostelen vaatteet omalta tililtäni omilla rahoillani ja sillä selvä. Ei tarvi joka euroa miehelle selitellä.

Yhteisen tilin idea on mun mielestä, että ne on molempien omia rahoja niin kauan kun ne siellä tilillä on, eikä kummankaan tarvi normaaleja ostoksia selitellä. Jos rahat on tiukalla, se kumpi maksas laskut sanoo toiselle, että nyt on rahat loppu.

Näin meillä.
Kumpikin ostaa sen mitä tarvii, tai jos jotain ei tarviikkaan mutta ihan välttämättä se on saatava, niin sit se vaan ostetaan Ei ole mies mulle vielä yhdestäkään ostoksesta natkuttanut, enkä minä sille.
Isoimmista ostoista tulee aina sanottua toiselle, sekä kun mä maksan laskut ja hoidan kauppareissut suurimmaksi osaksi, sanon myös miehelle milloin tilillä on tiukkaa.

 

[Kii]

Meillä on omat tilit, mutta yhteiset rahat. Mies tienaa pikkasen enemmän, mutta on myös "huonompi" taloudenpitäjä. Laina maksetaan puoliksi, minä maksan melkein kaikki ruoat, mies vakuutukset + auton. Tosin minäkin tankkaan aina välillä kun kerran autoa käytänkin. Jos näyttää siltä, että toisen rahat ovat loppumassa ennen palkkapäivää, niin sitten toinen maksaa enemmän tai antaa toiselle. Emme lainaa toisiltamme rahaa, vaan se jolla on maksaa. Näin on ollut alusta asti. Koskaan emme ole kauppalaskuja tasailleet jälkikäteen tai maksaneet ravintolalaskua erikseen. Eli periaatteessa omat tilit mutta yhteiset rahat.

 

[tsubaki]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Kyllä meillä ollaan yleensä tietoisia siitä jos toisella on tarvetta uusia vaatevarastoa ja lounaan ostaminen on ihan itsestäänselvyys. EI tarvitse kysyä lupaa. Lasten vaatteetkin tulee puheeksi ihan normaalin keskustelun yhteydessä ja molemmat on tietoisia että niitä täytyy hankkia ja käydään usein muutenkin yhdessä ostoksilla joten ei meillä mitään ongelmia ole. Eikö erillisien tilien omistajat keskustele siitä kummanko ne lapsen vaatteet pitää nyt maksaa ja kumpi maksaa minkäkin osuuden rukkasesta ja piposta?

Ei meillä ainakaan keskustella mistään rukkasten osuuksista, meillä on selkeät vastuualueet joista kumpikin hoitaa omansa (mulla mukana lastenvaatteet). Kaikkein isoimmista jutuista sitten keskustellaan kumpi maksaa (näitä tulee aika harvoin, esim huonekalut). Molemmat on oman osuutensa hyväksynyt ja sen hoitaa, ei varmaan mene kaikki ihan tasan, muttei sen nyt ihan sentilleen väliä olekaan.

 

[hmm]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Kyllä.. Meillä on yhteinen tili ja puhutaan kaikista tarpeista mitä koko perheellä on. Esim. "tarviin uuden talvitakin ajattelin sellasta ja se maksaa tän verran.. Et varmaan sopii täs kuussa ostaa tai jos ens kuus tulee parempi tili ni siitä.." Näin meillä kotona puhutaan kaikesta, omista ja lasten tarpeista. En voi itse ymmärtää miten jotkut ei puhu...

 

[Millipidetär]

Meilläkin on aina ollut yhteiset rahat, eikä oikein osaa edes ajatella miten muuten voisi olla. Tosin olemme olleet yhdessä teineistä alkaen ja muuttaneet yhteen parikymppisinä. Nyt olemme jo yli kolmekymppisiä. Ehkä sitä on kasvanut jo nuoresta asti ajattelemaan rahan käytöstä samalla tavalla kuin puoliso. Ei meillä ostella toisen tietämättä monien satojen eurojen ostoksia, vaikka välillä itsekseen shoppaillaankin. Näin kännyköiden aikakaudella ei kovin vaikeaa vaikka soittaa kaupasta, että "täällä ois nyt tarjouksessa tällänen hilavitkutin, maksaa 300 euroa, mutta eiks me voitais tää hankkia?".

Meillä ei kummallakaan onneksi ole ollut mitään ongelmia rahankäytössä, eli kumpikin ymmärrämme, että noin pääsääntöisesti kannattaa kuluttaa maksimissaan sen verran kun tienaa. Voisi olla, että jos nyt jostain syystä eroaisimme tai jäisin leskeksi, niin en varmaan uuden miehen kanssa heti laittaisi rahoja yhteen. Se olisi taas eri tilanne ja mikä toimii meillä nyt, ei välttämättä toimisi toisen miehen kanssa.

Kuin omasta elämästäni

 

[maranooka]

Meillä yhteinen tili ollut aina ja pienet tulot myös miltei koko yhdessäolomme (yli 10v) ajan. Vuorotellen ollaan oltu töissä, opiskeltu, oltu kotihoidontuella ym.. Raha-asioista tietenkin on keskusteltu, muuta ikinä ei olla riidelty tai oltu edes eri mieltä. Tietenkin aika ajoin harmittaa, että talous kaatuu hurjan helposti ja lomamatkoista voidaan vain haaveilla. Tottakai kaikki helpottaa kun lähden itsekin töihin. Tällä hetkellä arvomaailmaamme sopii paremmin lapsen hoitaminen kotona kuin tienaaminen (sen aikakin kyllä koittaa ajallaan).

Köyhänä on sinällään helppoa, kun aina tietää ettei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen. Viime vuosina raha-asiat ovat delegoituneet minun hoidettaviksi. Maksan laskut, käyn kaupassa ja teen tarvittavat hankinnat lapsille. Isommista hankinnoista sovitaan yhdessä. Mies ei yleensä edes tiedä tilimme saldoa..

 

[S]

Siis oikeasti, te yhteistilin käyttäjät: puhutteko te kaikki ostoksenne etukäteen puolisonne kanssa??
Nyt olisin ostamassa talvitakkia, ostan sen ensi viikolla. Ostan huomenna Paavolla haalarin ja Tertulle rukkaset. Ostan tässäkin kuussa joka päivä itselleni lounaan työpaikalla.

Kyllä.. Meillä on yhteinen tili ja puhutaan kaikista tarpeista mitä koko perheellä on. Esim. "tarviin uuden talvitakin ajattelin sellasta ja se maksaa tän verran.. Et varmaan sopii täs kuussa ostaa tai jos ens kuus tulee parempi tili ni siitä.." Näin meillä kotona puhutaan kaikesta, omista ja lasten tarpeista. En voi itse ymmärtää miten jotkut ei puhu...

Olisipa minunkin elama kovin hankalaa jos sattuisin kaupungilla loytamaan uuden takin ja minun pitaisi alkaa ostolupaa mieheltani kyselemaan.

Eiko teilla tehda herateostoja ollenkaan?

Meilla ei ikina kysella, silti yhteinen tili toimii. Toki valilla arsyttaa koska mieheni on kovan luokan tuhlari, mutta tiedan etta han myos tekee tyota rahojen eteen, joten ei valittamista.

 

[joo]

mä kans en näkis kokonaan yhteistä tiliä toimivana meille.. ollaan kuitenkin oltu aikuisia ihmisiä tavatessamme ja hyvin erilaisilla varallisuuksilla (ukkeli 8 vuotta vanhempi niin ehtinyt jo kertyä enempi omaisuutta) vaikkakin molemmilla saman tapainen rahankäsittely näkemys... ostettiin just omakotitalo ja sen myötä perustettiin yhteinen taloustili... koska mä oon pienempituloinen ja tänään on mun äippiksen eka päivä niin laitetaan kuukausittain sovitut summat tilille. suhteessa 30/70... tililtä maksellaan sit kaikki asumiskulut, ruoka ja muut yhteiset kulut jotka selkeesti kuuluu molemmille...