en tiedä miten kertoisin,

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
vaimo/äiti
kaikki sitä tekee. Pahinta mitä miehelleni tekisin olisi pettäminen ja se että salaisin sen häneltä. Mielestäni on vastuutonta ajatella että on minun asiani kerronko sen miehelleni vai en. Ei ole olemassa vain seksiä, että kyse olin vain seksistä. Jos naimisissa ollaan niin silloin ollaan ja mielestäni se on sitoutumista. Ei tarvitse mennä kaikkien mielihalujensa perässä.

Ai että pitäisi olla itsetyytyväinen siitä, että on niin hyvä ja paras että mies ei heti jätä pettämisen jälkeen. Kyllä se mies vaan on tuossa se paras puoli! Jaksaa vielä ajatella jatkoa vaimonsa kanssa..(mikä ei kylläkään ollut vielä 100% varmaa) Toki huononpiakin vaimoja olisi voinut löytyä, mutta niin löytyy myös parempiakin. Mielestäni on väärin upolustella tuota tekoa sillä, että miehen pitäis vaan olla tyytyväinen ettei nainen mennyt kokonaan.

Jos jatkatte yhdessä ja vielä petät miestäsi, olet surkea. Mieti tätä ja ole nöyränä miestäsi kohtaan. Miehesi olo on varmasti petetty.
 
toinen näkökulma
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
Sinulle, toinen näkökulma. Sinä hyväksyt toisten kanssa olemisen ja olet siihen tavallaan miehellesi luvankin antanut, mutta moni meistä ei ja meidän ajattelussamme se on pettämistä. Sinähän hyväksyt sen eikä se edes silloin ole pettämistä...
Tuo se mun poitti olikin. Ihminen on vapaa olento, kuka minä olen antamaan kellekään mitään lupia? Ja keneltä mun pitää kysyä lupa yhtään mihinkään? Ihminen hakee itselleen rajoja (useimmiten tiedostamatta), mutta mitä varten? Haluatko tuntea olevasi rajoittunut? Että et saa tehdä sitä mitä haluat ja mitä koet tarvitsevasi vain sen takia, että joku toinen ei anna sulle lupaa? Kuka on niin sanonut, että aikuisen ihmisen kuuluu kysyä lupaa tai edes mielipidettä toiselta ihmiseltä? Etkö luota itseesi sen vertaa, että uskaltaisit elää elämäsi juuri niin kuin haluat kysymättä keneltäkään lupaa? Etkö luota omaan päättelykykyysi, jotta itse tekisit omat päätöksesi? Jos annat toisen vaikuttaa sun päätökseen, silloin se ei enää ole sinun oma päätös. Etkö rakasta itseäsi sen vertaa, että antaisit itsellesi luvan elää oma elämäsi? En kannusta täällä nyt ketään pettämiseen (ja totta puhuit, "joo", minulle se ei ole pettämistä), vaan kannustan antamaan sille olennolle joka sisimmässänne elää rakkauden ja vapauden valita. Jos mielestänne ei ole oikein olla toisten kanssa, niin älkää olko. Mutta täytyy muistaa, että se toinen ihminen on myös vapaa olento.

Loppupeleissä ainut todellinen Ystävä, ainut ihminen joka on ikuisesti kanssasi olet sinä itse. Ainut ihminen, kuka luottaa teihin täysin ja johon te luotatte täysin olet sinä itse. Huomenna voi tapahtua mitä vain mies -- mies, johon luotat 100%-sti voi pettää (tai vaimo, mistä tuorein esimerkki on tämän keskustelun avaaja) ja se voi sattua jokaisen kohdalle, te petätte tai teitä tullaan pettämään. Älkää ajatelko, että "minähän en petä", jos ei ole vielä sattunut kohdalle, niin ei sitä voi näin etukäteen tietää. Vai luuletteko, että monikin pettäjä on ennen pettämistään ajatellut että "minä tulen pettämään"? Jos ette tuota tiedä, niin useimmiten asia on juuri niin, että alttarilla vannotaan ikuista rakkautta ihan tosissaan ja ihan vakavissaan ollaan sitä mieltä, että tässä suhteessa ei petetä. Mutta toisin käy.

Pitää olla sen verran selkärankaa, että pystyy antamaan toiselle anteeksi ja rakastamaan häntä niin kuin ei mitään olis tapahtunutkaan. Jos näin ei suhteessa ole, niin vika on omissa asenteissa. Ihminen, joka on tehnyt mielestään teitä kohtaan väärin ja tulee nöyrästi pyytämään anteeksi on ihan varmasti sen anteeksiannon ansainnut jo pelkästään sen takia, että tulee myöntämään tietäen mahdollisista seurauksista ja silti haluaa olla rehellinen. Se on todella arvokasta, ei kovin moni siihen pysty, sitä tarkoitin, kun sanoin, että "Kyllä miehesi nyt kelpaa olla tyytyväinen, kun sai niin rehellisen vaimon kuin sinä. Niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.". Eikä niin kuin

vaimo/äiti (vierailija) kirjoitti:

"Ai että pitäisi olla itsetyytyväinen siitä, että on niin hyvä ja paras että mies ei heti jätä pettämisen jälkeen. Kyllä se mies vaan on tuossa se paras puoli! Jaksaa vielä ajatella jatkoa vaimonsa kanssa..(mikä ei kylläkään ollut vielä 100% varmaa) Toki huononpiakin vaimoja olisi voinut löytyä, mutta niin löytyy myös parempiakin. Mielestäni on väärin upolustella tuota tekoa sillä, että miehen pitäis vaan olla tyytyväinen ettei nainen mennyt kokonaan. "



Ja nimimerkille vaimo/äiti vielä:
Minä en koe olevani valtuutettu asettamaan toisia ihmisiä minkäänlaiseen arvojärjestykseen enkä harrasta ihmisten lokerointia oman mielipiteni (tai kenenkään muunkaan mielipiteen) mukaan kuten esim "hyvä-huono"-asettelu. Luuletko, että sinä voit näyttää oikean tavan lokeroida ihmisiä ja asettaa niitä vastakkain? Esim. tässä tapauksessa me emme tiedä kirjoittajasta yhtään mitään muuta kuin sen, että hän on kerran mennyt pettämään miestään ja tunnusti sen. Jos kerran otit esille "hyvä vaimo-huono vaimo" vastakkain asettelun, niin leikitäänpäs vähän mielikuvituksellamme. Jos vaimo laittaa päivittäin maukasta ja terveellistä ruokaa, leipoo, pitää hyvää huolta lapsista ja miehestä, silittää miehen paidat, pitää kodin puhtaana, on koko ajan tekemässä jotain perheen hyväksi, niin olettaisin hänen olevan hyvä vaimo, vai mitä mieltä olet? Toinen ääriesimerkki olisi vaikka nainen, joka ei pidä huolta itsestään, perheestään, jonka koti on kuin sikoläti, ja jonka perheessä syödään mikroruokaa, jos sitäkään, joka nukkuu päivät pitkät, huutaa lapsille ja haukkuu miestään.. tätä vois jatkaa loputtomiin.. niin hän on varmaan huono vaimo. Ja nyt tullaan siihen parhaimpaan kohtaan. Jälkimmäinen tapaus on ollut koko elämänsä ajan uskollinen miehelleen (hänhän ei pidä ees ittestään huolta, kenen kanssa hän ois ees voinut miestään pettää?). Ja ensimmäinen esimerkkivaimo meni vahingossa pettämään miestään ja katui sitä jälkikäteen kovasti ja pyysi nöyrästi anteeksi. Muuttuiko nyt yhtäkkiä hyvä vaimo huonoksi? Entä tekikö uskollisuus miehelle huonosta vaimosta hyvän?
 
ap
mieheni soitti äsken ja saatiin juteltua jonkin verran,sovittiin että on ens yön veljensä luona ja tulee huomenna kotia ainakin käymään,meinasi että hänellä on kaksi ehtoa johon pitäisi suostua jos haluan että yritämme vielä yhdessä.ei sanonut mitä ne on.
 
elämää nähnyt
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo/äiti:
kaikki sitä tekee. Pahinta mitä miehelleni tekisin olisi pettäminen ja se että salaisin sen häneltä. Mielestäni on vastuutonta ajatella että on minun asiani kerronko sen miehelleni vai en. Ei ole olemassa vain seksiä, että kyse olin vain seksistä. Jos naimisissa ollaan niin silloin ollaan ja mielestäni se on sitoutumista. Ei tarvitse mennä kaikkien mielihalujensa perässä.

Ai että pitäisi olla itsetyytyväinen siitä, että on niin hyvä ja paras että mies ei heti jätä pettämisen jälkeen. Kyllä se mies vaan on tuossa se paras puoli! Jaksaa vielä ajatella jatkoa vaimonsa kanssa..(mikä ei kylläkään ollut vielä 100% varmaa) Toki huononpiakin vaimoja olisi voinut löytyä, mutta niin löytyy myös parempiakin. Mielestäni on väärin upolustella tuota tekoa sillä, että miehen pitäis vaan olla tyytyväinen ettei nainen mennyt kokonaan.

Jos jatkatte yhdessä ja vielä petät miestäsi, olet surkea. Mieti tätä ja ole nöyränä miestäsi kohtaan. Miehesi olo on varmasti petetty.
Peesi.
 
Olet epälooginen. Jos sinua ei pettäminen haittaa ja se on ok. Niin miksi olet sanonut nyk. miehellesi, että on vapaa elämään miten haluaa, mutta sinun ei tarvitse sitten tietää jos on pettänyt.
Sisimmässäsi et ole niin varma, kuin yrität tänne näyttää. Ihminen jota pettäminen ei yhtään koske, ei sano noin.
 
mie
surullista! Liian surullista! En nyt tarkota kivittää ap:tä, tehtyä ku ei saa tekemättömäksi. Sul kyllä ihana ja ymmärtävä mies ja sun rejellisyyttäs kunnioitan. Tuli vaan jotenki surullinen ja paha mieli ku luin ketjun!
 
toinen näkökulma
En koe olevani yhtään epälooginen. Minua vain ei tosiaankaan kiinnosta, mitä ja kenen kanssa mieheni tekee. Sama on myös toisinpäin, että jos mä en halua kertoa jotain, mä en sitä kerro. En valehtele, mutta en koe tarpeellisena tilittää ihan joka askeleesta mitä tekee. Ethän sä ole tilitysvelvollinen sun parhaalle ystävällekään, ja vaikka haluatkin itse kertoa hänellekin elämästäsi paljon, niin kuitenkin jätät aina osan kertomatta (yskityisasioita, jotka koskevat myös toisen ihmisen yksityisyyttä) . Itse asiassa pidän seksiä niin intiiminä kokemuksena, että olisi loukkaavaa toista osapuolta kohtaan kertoa siitä kenelle tahansa, jopa omalle miehelle, ilman että on varmistanut toiselta osapuolelta, että asian saa kertoa. Se ei vain yksinkertaisesti kuulu yhtään kenellekään muulle, se on teidän kahden välinen juttu. Ei mua häiritsisi, jos saisin tietää, mutta minun sitä ei tarvitse tietää, koska mielestäni tuo tieto on täysin turha.
 
aivot käteen
Turha kertoa jos haluat sen ukkos kanssa jatlaa. Et kai kuvittele että se itsekään on sulle kaikkea kertonut. Jokasella on oma elämä, ei avioliitto sitä muunna miksikää.
 
Hymiö tulee jos laittaa sulkeen ) esim: ä:n ö:n tai jonkun muun "pistemerkin" jälkeen. Typerä juttu. Välilyöntiä sinne niin lähtee.

Kertomisesta: minusta ei ole oikein jos kertoo vain sen takia, että itselle tulisi parempi mieli. Jossakin tilanteessa voi olla parempi että satunnaisesta hairahduksesta ei puhuta. Jos tiedetään että asia ei tule ilmi eikä ole mitään seuraamuksia (raskaus, sukupuolitauti tms) niin kaikille osapuolille voi olla parempi olla kaivelematta asiaa. Mutta tosiaan riippuu henkilöistä ja tilanteista. En ymmärrä miksi jotkut ovat ehdottomasti sitä mieltä että pitäisi kertoa. Jotkut ihmiset eivät haluaisi itse tietää, pitäisikö heitäkin loukata vain että pettäjä saa kevennettyä omaa oloaan?

Ap:lle ja hänen miehelleen toivotan jaksamisia ja toivottavasti pääsette jonkinlaiseen sopuun kun on noita lapsiakin. Kamala juttuhan tuo on, mutta ei sitä enää tekemättömäksi saa, niin ei se ap:n piiskaaminen ketään auta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mieheni soitti äsken ja saatiin juteltua jonkin verran,sovittiin että on ens yön veljensä luona ja tulee huomenna kotia ainakin käymään,meinasi että hänellä on kaksi ehtoa johon pitäisi suostua jos haluan että yritämme vielä yhdessä.ei sanonut mitä ne on.
Kuulostaa muuten omituiselta ehtojen luettelu. Tottakai mies on pettynyt, ja raivoissaan, mutta jää nähtäväksi että tuleeko elämästä enää siedettävää tämän jälkeen. Mitäs jos mies joka riidan yhteydessä vetää esiin tämän? Asettaa lisää ehtoja jotta ei lähtisi menemään?
Toisaalta jos olet mennyt nussimaan kännissä jossain paskahuussissa niin en miehenä kyllä viitsisi jatkaa kanssasi.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mieheni soitti äsken ja saatiin juteltua jonkin verran,sovittiin että on ens yön veljensä luona ja tulee huomenna kotia ainakin käymään,meinasi että hänellä on kaksi ehtoa johon pitäisi suostua jos haluan että yritämme vielä yhdessä.ei sanonut mitä ne on.
Kuulostaa muuten omituiselta ehtojen luettelu. Tottakai mies on pettynyt, ja raivoissaan, mutta jää nähtäväksi että tuleeko elämästä enää siedettävää tämän jälkeen. Mitäs jos mies joka riidan yhteydessä vetää esiin tämän? Asettaa lisää ehtoja jotta ei lähtisi menemään?
Toisaalta jos olet mennyt nussimaan kännissä jossain paskahuussissa niin en miehenä kyllä viitsisi jatkaa kanssasi.
voi olla että tämä asia tulee joka riidan yhteydessä esiin.ja ehtoja saattaa tulla lisää.mies laitto tekstarin et on kohta tulossa.
 
juu
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma:
En koe olevani yhtään epälooginen. Minua vain ei tosiaankaan kiinnosta, mitä ja kenen kanssa mieheni tekee. Sama on myös toisinpäin, että jos mä en halua kertoa jotain, mä en sitä kerro. En valehtele, mutta en koe tarpeellisena tilittää ihan joka askeleesta mitä tekee. Ethän sä ole tilitysvelvollinen sun parhaalle ystävällekään, ja vaikka haluatkin itse kertoa hänellekin elämästäsi paljon, niin kuitenkin jätät aina osan kertomatta (yskityisasioita, jotka koskevat myös toisen ihmisen yksityisyyttä) . Itse asiassa pidän seksiä niin intiiminä kokemuksena, että olisi loukkaavaa toista osapuolta kohtaan kertoa siitä kenelle tahansa, jopa omalle miehelle, ilman että on varmistanut toiselta osapuolelta, että asian saa kertoa. Se ei vain yksinkertaisesti kuulu yhtään kenellekään muulle, se on teidän kahden välinen juttu. Ei mua häiritsisi, jos saisin tietää, mutta minun sitä ei tarvitse tietää, koska mielestäni tuo tieto on täysin turha.
Sua ei siis haittaa, jos vaikka kaikki ystäväsi makaisivat miehesi kanssa, kun kaikki ovat vapaita :)) epäilen...

 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ehtoina oli etten puoleen vuoteen mene kavereiden kanssa juhlimaan.toinen ehto oli että etenemme asioissa hänen mielen mukaan.
mie en vois eää sinunlaisen naisen/miehen kanssa enä elää..oot silmissäni saastaa..

olet pilannut miehesi elämän vaikka hän yrittääkin sen tunteen peittää.. ja tuskin tää kerta jää ekaksi ja viimiseksi, sinunlaisilla on tapana toistaa paskat tekonsa..

häpeä, olet tod likainen ihminen!! jos sinua nyt edes ihmiseksi voi sanoa
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ehtoina oli etten puoleen vuoteen mene kavereiden kanssa juhlimaan.toinen ehto oli että etenemme asioissa hänen mielen mukaan.
mie en vois eää sinunlaisen naisen/miehen kanssa enä elää..oot silmissäni saastaa..

olet pilannut miehesi elämän vaikka hän yrittääkin sen tunteen peittää.. ja tuskin tää kerta jää ekaksi ja viimiseksi, sinunlaisilla on tapana toistaa paskat tekonsa..

häpeä, olet tod likainen ihminen!! jos sinua nyt edes ihmiseksi voi sanoa
No onneksi sinulta ei kukaan ole kysynyt mitään.

Eka ehto jees, mutta mitä kakkosehto pitää käytännössä sisällään? Että mies saa totaalisen yksinvaltiuden kaikkeen ennaltamääräämättömäksi ajaksi?
 

Yhteistyössä