En osaa laittaa lapsia nukkumaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wäsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
W

Wäsynyt

Vieras
Meillä on ollut yhtä helv... lasten nukkumaanmeno. Esikoisen kanssa pari vuotta, ja kun hän oppi nukahtamaan itse, nyt on 2 vuotias joka ei suostu menemään nukkumaan. Esikoiselle riitti tuossa iässä satukasetti. Kuopus ei pysy millään sängyssä. Ollaan kohta 4v maattu lasten sängyn vieressä. En enää jaksa olla siinä, kun se on yhtä pelleilyä. Välillä ei mennä viereen, vaan pistetään poika takas sänkyyn tuhat kertaa eikä meinaa nukahtaa! Nukuttaminen on yhtä painajaista. Kaikilla muilla tuntuu lapset menevän kiltisti omaan sänkyyn ja luetaan iltasatu jne. On niitä kaikenlaisia tapoja, kuten jotkut laittaa videon pyörimään tai antaa lasten touhuta rauhassa huoneessaan, mutta me ollaan aina tiukasti pidetty kiinni että omaan sänkyyn, ja sitten kans nukutaan. Liian tiukkojako ollaan, eihän ne lapset saa aina unta kuten ei aikusetkaan, mutta tarvii ne enemmän unta kuin aikuinen kuitenkin. Mä olen totaalisen loppu, ja tunnen itseni surkeeksi kasvattajaksi kun en lasta nukkumaan saa.Miehelläkin menee hermot...Yleensä mies nukuttaakin kun olen niin loppu
 
Meillä tyttö 2-v ja aika lailla samalta kuulostaa.. Keksii kaikenlaista ennenkuin lopulta jää sänkyyn. Ainakin viisi kertaa viedään takasin joskus useamminkin. Nukkuu pojan kanssa samassa huoneessa poika kohta 5-v, harmittaa välillä pojan puolesta (onneksi hän nukahtaa yleensä heti) kun tyttö mesoaa ja riskaa.. Kyllä koettelee hermoja tommonen. Sitä on kestänyt pari kuukautta joka ilta, paheni silloin kun otettiin tutti pois. Muutenkin tyttö on hyvin määrätietoinen ja tekee mitä päättää. En tiedä kuuluuko toi uhmaan ja koettelee vaan vanhempiaan. Muuten on aivan herttainen lapsi. Ei ole kivaa komentaa jokailta nukkumaan. Toivottavasti tuo ois ohimenevää!!! :'(
 
No meillä kokeiltiin nyt 3 veen kanssa tota nukuttamista että iltasatu ja hyvät yöt ja et olis jääny yksin. Mutta ei onnistunu kun viikon verran. Otin silloin hirveet paineet siitä mutta nyt nukutetaan makaamalla sen vieressä pimeessä ja nukahtaa alle puolessa tunnissa. Kaikki tekee niinkuin parhaaksi näkee. Koittakaa olla stressaamatta. Jos lapsi temppuilee, ei se tee sitä lopun ikäänsä. ;)
Paljon vaan hermoja .
 
Voi että toi kuulostaa tutulle, meillä vielä kaksoset ja samassa huoneessa, arvaa vaan millasta laittaa nukkumaan. Siellä hihitellään ja kikatellaan, revitään sängystä kaikki lakanat lattialle, pissittää, janottaa, nälkä, kiljutaan että peitto päälle, käyt laittaa, hyvä et ehdit huoneesta pois kun taas täkit lattialla ja sama huuto raikaa. Yritettiin et nukutetaan, no, pitäs olla molemmissa sängyissä nukuttaja, sit esikko kiukkuaa omassa huoneessaan että hänen viekkuun myös. Yritettiin sit et kaikki kolme samassa huoneessa, siitä ei tullut mitään, meni ihan överiks. Kyllä joskus kun tosi väsynyt itsekin, ei millään jaksais sitä rumpaa, usein lopulta ei jakseta muuta ku karjua mukuloille et "päät tyynyyn" niin et naapuritkin kuulee (asutaan omakotitalossa,hih), et nukutetaan lapsia. Toinen homma on et musta tuntuu et mä oon maailman hirvein äiti, mä en tota gangsteriporukkaa saa millään kuriin, varsinkiin pojille, ihan sama käsketkö vai kiellätkö, ne kun ymmärtää asiat just niin ku oma pää sallii. ja tekevät kans oman mielensä mukaan, hermo noiden ipanoiden kanssa menee, VOIMIA KAIKILLE JA PITKÄÄ PINNAA!!
 
meillä 3 ja 6 vuotiaat pojat. vanhempi nukahtaa yhä viereen, kannetaan sit omaan sänkyyn, josta kyllä yöllä hiippailee takaisin viereen.. nuorempi nukahtaa omaan huoneeseen omaan sänkyyn kun hetken silittää tai laulaa. lapset on yksilöitä, ei olla otettu paineita nukuttamisesta, ei kai ne enää yläasteella viereen kampee, heh.. olisihan se kiva et lapset nukkuis omassa sängyssä mut toisaalta kai se on jotai läheisyyden hakemista kun tulee viereen. pienempänä vanhempikin nukkui omassa sängyssä, mutta lopetti kun läksin kouluun ja joutui olemaan päivät äitistä erossa. pitkää pinnaa...
 
Meillä nukutetaan kohta 4V. poika meidän sänkyyn, miehen kanssa vuoroilloin(jos mies ei töissä). Sitten itse hipsitään katsoon telkkuu yms. kun poika nukahtaa. Yleensä iltasatujen jälkeen 20-45min.
Välillä ollaan tympääntyneitä et aina saa nukuttaa, mut en jaksa sitä rumpaa ja huutoa jos omaan pitäis saada jäämään nukkumaan!
No, katsotaan meneekö vielä hullummaks kun toinen kohta syntyy, vai haluuaako poika kenties itse omaan huoneeseen rauhaan nukkumaan jos vauva paljon itkeskelee ;) :whistle: ?
Niin,ja minä nukun yleensä pojan kanssa kun tuo mies vilä kuorsaa niin kovaa että ei siinä hullukaan vieressä nuku :kieh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.08.2005 klo 23:00 Mappa kirjoitti:
No meillä kokeiltiin nyt 3 veen kanssa tota nukuttamista että iltasatu ja hyvät yöt ja et olis jääny yksin. Mutta ei onnistunu kun viikon verran. Otin silloin hirveet paineet siitä mutta nyt nukutetaan makaamalla sen vieressä pimeessä ja nukahtaa alle puolessa tunnissa. Kaikki tekee niinkuin parhaaksi näkee. Koittakaa olla stressaamatta. Jos lapsi temppuilee, ei se tee sitä lopun ikäänsä. ;)
Paljon vaan hermoja .

Jaksatteko itse vielä nousta ylös? Jos puoli tuntia itse makaisin pimeässä, niin varmasti nukahtaisin ennen lapsia... Sen verran jo illalla väsyttää.
 
Meillä 2 v. 1 kk poika joka nukahtaa kyllä omaan sänkyynsä, päikkäreille alle 10 minuutissa, illalla alle puolessa tunnissa mutta "ongelmana" on se että hänen täytyy saada pitää vanhemman kädestä kiinni rauhoittuakseen! Ei välttämättä nukahda käsi-kädessä mutta tarvii rauhoittuakseen sen. Nalle, pupu ja rätti on käytössä mutta ne ei riitä. Jos yöllä herää, huutaa kättä rauhoittuakseen.

Koska meillä on myös 5 kk tyttö, on välillä ongelmaa nukuttaa molempia yhtä aikaa jos isännyys on töissä!! Nyt on toki helpottanut (kun muistelee vauvan syntymän aikaa) kun olen opettanut tytön yleensä nukahtamaan itse (kantapään kautta pitää kaikki opetella). Sen jälkeen kun tyttö nukkuu rupean poikaa nukuttamaan. Pojan tutista on luovuttu tällä viikolla ilman suurempia itkuja ja huutoja, nukuttamiseen menee vaín reilusti enemmän aikaa!! Käsi-kädessä nukuttasen vieroittamisesta taitaa olla aika paljon enemmän takkua kuin tutista. Vinkkejä otetaan vastaan!!

Omaan/samaan huoneeseen ollaan ajateltu siirtää molemmat lapset yhtä aikaa. Nyt nukutaan vielä kaikki samassa huoneessa.

Eli muutkin takkuaa nukuttamisen kanssa, toivottavasti joskus meilläkin poikakin oppisi nukahtamaan itse ilman käsi-kädessä nukutusta..
 
Meillä on vauvasta lähtien opetettu nukahtamaan ilman mitään temppuja. Olihan se välillä vaativaa ja onhan niitä kausia kun ei ole oikein ollut halukas käymään nukkumaan, mut siis en kyl todellakaan alkais jonkun 6-vuotiaan nukkumisten kanssa temppuilemaan. Sänkyyn mennään ja käydään nukkumaan. Nykyään olen tosin alkanut välillä kertomaan jotain satujakin.
 
meillä kaks alle kolme vuotiasta. joka yö joku nukkuu vieressä, kun heräävät. en jaksa juosta monta kertaa yössä itkevän/huutavan lapsen luo ja odottaa taas nukahtatamista (sitäkin on tehty).
ajattelen et tätä kestää aikansa ja sit kait joskus nukkuvat niin että äiti ja isäkin saa nukkua kaksistaan sängyssä.... :o
 
Meillä on ollut aina vaikea nukutus. Oli aika, kun istuin 2h joka ilta neidin sängyn vieressä (n. 3-vuotiaaksi asti), että hän nukahtaa. Pää meinasi hajota. Lisäksi isä ei kelvannut hommaan (nykyään onneksi joskus!), mutta itsehän olen sen siihen"opettanut". Neiti on nukkunut vajaa vuoden minun vieressä (kuorsaava mies nukkuu eri huoneessa) ja nykyisin nukutus tapahtuu niin, että menen hänen viereen ja silittelen poskea tms. kunnes hän nukahtaa. Kesällä sovittiin, että kun 5-vuotta tulee täyteen, hän alkaa nukkumaan itse. Mutta samaan aikaan kesäloma loppui, eikä siitä kukkumisesta seurannut muuta kuin kiukkuinen ja väsynyt lapsi aamulla, joten yhtälö oli aika mahdoton ja vanhaan palattiin. Nykyään nukutus kestää 5min-reilu tunnin. Mutta tuntuu niin turhauttavalta nukuttaa noinkin vanhaa lasta! Kaipa se itse käy nukkumaan sitten teini-ikäisenä...
 
minulla 3vee10kk ja 10kk pojat.vanhempi nukku 1,5vuotiaaksi asti omassa huoneessa pinnasängyssä ilman nukuttamisia.mutta kun ei enää mahtunut pinnasänkyyn ja piti siirtää lasten sänkyyn,piti myös alottaa nukuttaminen.joka ilta vieressä maaten kunnes nukahti ja siinä vaiheessa tuli mukaan myös äidin peukalon hiplaaminen.poika ei ole koskaan syönyt tuttia,joten kai se oli joku korvike ja turvan kaipuu.nykyään nukutaan kaikki taas samassa huoneessa kun kuopuskin syntyi.ja edelleen nukutetaan molempia näin,tosin kuopus ei ole onneksi vielä keksinyt peukaloa.esikoinen nukahtaa yleensä n 10 min ja kuopus on toissa iltaan asti nukutettu tissille,mut eilen piti huudattaa.vartin itki ja sit rauhottu.en ole kokenut tätä nukutusta niin vaikeaksi,tosin joskus jos eivät meinaa nukahtaa millään se on rasittavaa ja meinaa palaa hermot.ja mies jos nukuttaa taitaa nukkua ennen lapsia...
 
Meillä myös nukahtamisen kanssa melkonen rumba. Tyttö on nyt 1v 10kk ja joka ilta menee 20 min - 1 h ennenkun nukahtaa. Ensimmäisen vuoden nukahti ominee sänkyynsä, mut sit alko rumba. Nyt mennää aika vaihtelevin kausin. Vähän aikaa sitte piti jommankumman istua sängyn vieressä lattialla tai meidän sängyn päällä (nukutaan samassa huoneessa). Nyt viedään sänkyyn ja useampaan kertaa saa käydä käydä komentamassa omaan sänkyyn ja päätä tyynyyn illan aikana. Tosin sama homma on päikkäreille käynnissäkin. Talvella olis tarkotus saada yläkerran makkarit kuntoon ja muuttaa sinne nukkumaan, tyttö saa taas oman huoneen. Vähän hirvittää miten nukkumiset menee sitte. Alta vuoden ikäsenä nukku jo omassa huoneessa, mut sit muutettiin ja nyt ollaa siis nukuttu samassa huoneessa.
Olipa taas selkeä selostus, mut koittakaa ottaa tolkkua.
Ja jaksamista kaikille, kyllä tääkin kausi menee jonkus ohi.
 
Meillä on 6- ja 3-vuotiaat tytöt. Välillä nukkumiset meni jo hyvin: nukkuivat omissa sängyissään lastenhuoneessa yöt. Aina on luettu iltasadut sylikkäin. Sen jälkeen saaneet kuunnella satucd:tä omissa sängyissään maaten.

Nyt on taas pikkuhiljaa ajauduttu siihen, että molemmat hiippaa yöllä meidän sänkyyn. Heitä tuntuu oikeasti pelottavan ja näkevät pahoja unia. Esikko tulee monesti jo ennen kuin itse ehditään nukkumaan, joten alkaa rassata jo seksielämääkin. Meidän sänkyyn tuloa en henno heiltä kieltää. Kun näkee, että oikeasti ovat peloissaan. Toivon ja odotan vaan niin kovasti, että tämä vaihe menisi ohi. Ja tulisivat edes vasta aamuyöstä, niin se olisi ok.

Me on saatu nukutuksiin apuja neuvolapsykologilta. Pikku hiljaa totutettiin nukahtamaan itsekseen. Lastenhuoneen ovi jätettiin raolleen, ensin vain piipahdeltiin poissa. Luvattiin tulla pian katsomaan ja tultiinkin pian.

Mutta nyt siis tartteis meilläkin tehdä taas jotakin. Eivät enää jää itsekseen sänkyyn. Pitää istua nojatuolissa lastenhuoneessa.

Voimia! Ja hakekaa tarvittaessa apua neuvolasta tai neuvolapsykologilta!
 
Jokaisessa perheessä etsitään omalle porukalle sopiva ratkaisu myös nukkumahommissa.Meillä poika nyt 4,5v nukkui vanhempien vieressä2,5 vuotiaaksi!Sitten halusi itse omaan sänkyyn ja on nukkunut siitä lähtien muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.s änky on edelleen kyllä meidän makkarissa mutta poika on alkanut puhua omaan huoneeseen muuttamisesta mutta taidetaan vähän odottaa kun on tullut sellaisia hirviöpelkoja!Meillä on kans aina nukutettu uneen silittämällä ja iltasaduilla.välillä on vienyt enemmän aikaa ja välillä nukahtaa viidessä minuutissa kun on tarpeeksi väsynyt.Muistelen että pienempänä oli joku rasittava ajanjakso kun ei meinannut nukahtaa millään päikkäreille eikä muutenkaan.kyllä ne siitä ohi menee.Pitää vaan yrittää olla itse rennosti kun lapset vaistoaa helposti mielialat!
 
Olen jostain lukenut että nukahtaminen on lapselle kuin pieni kuolema. :( Tämän "avulla" olen päättänyt että lapseni saavat olla vieressä silloin kuin on ns. pelkokausi menossa. Hyvin menee jos pelot iskee vaan yhdelle tai kahdelle samana yönä...kolme tai neljä tekee jo tiukkaa.Vanhin (12v) ei onneksi änkee enää koskaan samaan sänkyyn. On kuulemma liian ahdasta. ;)
 
meillä on kohta 4,5 v tyttö ja uuden tulokkaan olisi määrä syntyä 10.10. Olen itsekin nukuttamisen kanssa tapellut ja ollut"kateellinen" heille jotka saavat lapset nukkumaan omiin sänkyihin ja sen jälkeen heillä on omaa/yhteistä aikaa miehensä kanssa. Meillä on pidetty unikoulu 8kk iässä, joka auttoi kuukauden siihen asti kun neiti rupesi seisomaan pinnasangyssä. Ensimmäisen yö nukuttiin putkeen kun tyttö oli 1.5 vuotta.

Jokainen määrittelee itse haluaako lapsen nukkumaan heti omaan sänkyyn ja huoneseen vai antaako nukkua vieressä. Itsestäni on IHANA :heart: kun tyttö käpertyy viereeni ja saa siitä turvan. Olen yrittänyt ajatella että ei hän siinä enää montaa vuotta ole ja joskus saan varmaan kerjätä häneltä haleja ja pusuja. Nukuttaminen on ollut sitä että joko minä tai mieheni nukuttaa tytön meidän sänkyyn (ja yleensä nukahdamme samalla itse) ja sitten nostetaan omaan sänkyyn, joka on ollut samassa huoneessa. ja noin 3 kertaa viikossa tyttö kipittää yöllä meidän keskelle.

MUTTA nyt tapahtui ihme!!! :) Viikko sitten Tyttö sanoi että hän menee nukkumaan omaan huoneeseen. Niin se sänky siirrettiin ja nyt koko viikon ajan hän on nukahtanut omaan sänkyyn iltasadun jälkeen noin 10-20 minuutissa (mikä on lyhyt aika meillä). Ja arvaatteko miten oudolta on tuntunut nukkua, kun hän ei nukukaan vieressä. Aamulla kuuluu kun oman huoneen ovi aukeaa ja sieltä kipittää kainaloon, ah mikä tunne!

Tsemppiä vaan kaikille ja kaikki porhaltaa eteenpäin omalla tyylillään!
 
Meillä on jokainen lapsistamme nukkunut pienestä pitäen omassa sängyssään, ja tottuneet käymään itsekseen nukkumaan hyvän yön suukkojen jälkeen. Luulen että toi nukkumaan käyminenkin on aika lailla tottumiskysymys. Kaikilla ei varmaan onnistu samalla lailla. Itse en varmaan edes osaisi nukkua lapsen kanssa samassa sängyssä. Jaksamista kaikille :hug:
 
Joskus kun poika oli 2-vuotias, meillä kans pötköteltiin vieressä niin kauan että nukahti. Päätin,nyt loppu.
Tein näin.
En päästänyt sängystä pois, olin sängyn olkopuolella istumassa.
Itki ja huusi, sanoin että nyt nukutaan,ei tulla pois.
Varmaan meni tunti jos pari,mutta sängyssä pysyttiin.
Sen jälkeen poika ei yrittänyt sängystä pois. Jäi nukkumaan. Ovi jätetty auki ja yövaloa pidettiin päällä. Ehkä oli julmaa mutta ei siinä lepertelyt auta. On pakko osoittaa mitä tehdään kun nukkumaan ruvetaan. Muuten saa loppu elämän olla silittelemässä.

Nykyään (4-vuotias) tulee,"pissittää", "janottaa",ynm. vetkuttelua mutta sängyssä on pysytty.
Nukkuminen kanttaa opettaa jo vauvasta lähtien. Opettaa omaan sänkyyn nukahtamaan.
 

Yhteistyössä