Vinkkejä nukuttamiseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "väsynyt äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Jenis";25097834]Holy cow mitä tekstiä. Ja sä edustat tällä palstalla kasvatustieteitä, eikös juu? Eli olet perehtynyt tähän ihminen yksilönä-ajatteluun? :D

Ja edelleenkin, yhden hyvin nukkuvan lapsen vanhemmilla on näistä asioista monesti aika erilaiset kokemukset kuin kahden tai useamman huonosti nukkuvan ;)[/QUOTE]

Mun mielestä pyrkimys pitäisi olla siihen, että lapsi oppii nukahtamaan ihan itse. Toiset oppivat hitaammin ja toiset nopeammin, ja menetelmiä on monenlaisia. Mutta ketään ei voi nukuttaa loputtomiin, joskus sekin taito on opittava. Turvaa voi luoda muillakin keinoilla kuin olemalla fyysisesti vieressä.

Mutta mutta. Siinä kohtaa kun yhden lapsen äidin kokemusta aletaan vähätellä, keskustelu on mennyt jo niin sivuraiteille, että sitä tuskin kannattaa jatkaa.
 
Musta on ihan oleellinen kysymys, että kuinka tähän on tultu.

Millainen päivärytmi teillä on? Monelta herätään, miten pitkät päiväunet, monelta alat laittaa lapsia nukkumaan? Ulkoiletteko tarpeeksi ja saavatko lapset purkaa päivän aikana energiaansa tarpeeksi?

Jos lapsella menee yli puoli tuntia nukahtamiseen sänkyynmenon jälkeen, hän menee mun näkemykseni mukaan liian aikaisin nukkumaan.

Noin isoja lapsia ei pitäisi joutua enää nukuttamaan. Sen pitäisi riittää, että lapset vie omaan sänkyynsä, peittelee, satu mahdollisesti ja sitten valot pois ja hyvää yötä.

Mieti, miten teidän perheessä päästäisiin tällaiseen tilanteeseen. Jos lasten täytyy nukkua samassa huoneessa, voisivatko he mennä nukkumaan eri aikaan? Jos toinen ei ole villitsemässä, rauhoittuminen ja nukahtaminen voisi nopeutua.

Noudatetaan samaa rytmiä viikonloppuisin kuin arkenakin jolloin lapset ovat päivän päiväkodissa. Eli klo. 6.30 ylös, 8.00 aikoihin aamupala, yhdeksän aikoihin ulos ja puol yhdentoista aikoihin sisään, lounas, päiväunet n. 1h, välipala, ulos tunniksi/pariki kelistä riippuen, n. 16.30 päivällinen, hetki leikkejä, 17.30 suihkuun (jos suihkupäivä), 18.30 iltapala/iltatoimet, nukkumaan 18.30-19.30 ja siinä se huuto sit alkaa.. Mutta ainakin tilanteeseen on se edistystä ettei enää joka yö huudeta 1-6 kertaa yössä. Sitä kestikin sitten se kolmisen vuotta.

Eri aikaa nukkumaan meno onnistuu vain silloin kun mies on illalla kotona. Nytkin on töissä.
 
Esikoisen kanssa oli joskus kanssa tuota nukahtamissäätöä. Silloin lastenlääkäri sanoi, että päiväunien pitää olla nukuttu puoli kahteen mennessä. Muuten vaikuttaa yöuneen. Ja tuo seitsemältä nukkumaan kuulostaa kyllä aika aikaiselta. Kuuden maissa jotain pientä ulkoilua tms ja sit puoli kahdeksalta nuo teidän rutiinit käyntiin AIKAISINTAAN.
 
[QUOTE="väsynyt äiti";25097881]

Eri aikaa nukkumaan meno onnistuu vain silloin kun mies on illalla kotona. Nytkin on töissä.[/QUOTE]

Voisiko isomman laittaa vaikka kuuntelemaan äänisatua siksi aikaa, että käyt peittelemässä pienemmän ja jätät hänet nukahtamaan omaan sänkyyn? Sen jälkeen voisit sitten vielä viettää rauhallisen hetken esikoisen kanssa, ja sitten supatellen viedä hänet omaan sänkyynsä.

Sillain eri aikaan nukkumaanmeno onnistuisi, vaikka olisit yksin lasten kanssa.
 
Voisiko isomman laittaa vaikka kuuntelemaan äänisatua siksi aikaa, että käyt peittelemässä pienemmän ja jätät hänet nukahtamaan omaan sänkyyn? Sen jälkeen voisit sitten vielä viettää rauhallisen hetken esikoisen kanssa, ja sitten supatellen viedä hänet omaan sänkyynsä.

Sillain eri aikaan nukkumaanmeno onnistuisi, vaikka olisit yksin lasten kanssa.

Oon tommoistakin kokeillut mut isompi sitten alkaa kovaan ääneen kailottaa jos hänelle supattelen ja silloin kun vien pienempää nukkumaan niin juoksee perässä ja jos pyydän menemään takaisin olohuoneeseen niin ihan kohta juoksee takaisin kailottamaan tai jos ei suostu menemään olohuoneeseen niin alkaa inttämään vastaan. Tiedän kyllä että molemmilla on nyt vähän hankalat ikäkausikehitykset (uhmaikä ja esiuhmaikä) päällä, mutta silti tähän jotain helpotusta kaipaa.
 
Me ollaan vaan todettu tuossa vaiheessa, että "Ei sitten nukuta" ja alettu tekeen omia hommia (tiskaamaan, siivoomaan tmv) Vähän ajan päästä on sitten ite todennut että "mennään nukkuun" Me ei aleta nukuttelemaan tuntitolkulla. Ollaan kyllä vierellä ja silitellään, mutta vain jos lapsi pysyy rauhallisena. Heti ku alkaa temppuilu ni sit lopetetaan. Meillä toimi näin.
 
  • Tykkää
Reactions: Rieputarallaa
Mun mielestä pyrkimys pitäisi olla siihen, että lapsi oppii nukahtamaan ihan itse. Toiset oppivat hitaammin ja toiset nopeammin, ja menetelmiä on monenlaisia. Mutta ketään ei voi nukuttaa loputtomiin, joskus sekin taito on opittava. Turvaa voi luoda muillakin keinoilla kuin olemalla fyysisesti .

Sulla yksi aika pieni lapsi sitten vissiin. Lapset tosiaan oppivat asioita omassa tahdissaan. Ja kasvavat ja kypsyvät ihan siinä itsekseenkin. Ei aikuisten tarvitse kaikkea vääntää oman päänsä mukaan. Pieni lapsi ei kai oikein muusta turvasta ymmärrä kuin vanhemman fyysisestä läsnäolosta, jos pelottaa esim. Muu on humanistipuppua ja lastenkasvatuksessa normaalijärjen ulottumattomissa. Kyllä se meilläkin vaikeasti nukkuumaanmennyt esikoinenkin aikanaan kasvoi ja kypsyi ja nyt itse lukee Aku Ankkansa loppuun ja sammuttaa valot. Vai ajattelitko, että jos ap nyt 1,5 vuotiastaan nukuttaa, niin ei opi kouluikään mennessä nukahtamaan muuten?
 
[QUOTE="väsynyt äiti";25097937]Oon tommoistakin kokeillut mut isompi sitten alkaa kovaan ääneen kailottaa jos hänelle supattelen ja silloin kun vien pienempää nukkumaan niin juoksee perässä ja jos pyydän menemään takaisin olohuoneeseen niin ihan kohta juoksee takaisin kailottamaan tai jos ei suostu menemään olohuoneeseen niin alkaa inttämään vastaan. Tiedän kyllä että molemmilla on nyt vähän hankalat ikäkausikehitykset (uhmaikä ja esiuhmaikä) päällä, mutta silti tähän jotain helpotusta kaipaa.[/QUOTE]

Voi hitsi kun kuulostaa hankalalta. Jotenkin kuulostaa siltä, että lapset pitää saada oikeasti uskomaan sun sanaa. Että silloin kun käsketään olla hiljaa, ollaan hiljaa.
 
Jos jaksat lukea ni suosittelen kirjaa "unihiekkaa etsimässä". Siinä on käyty läpi monia lasten uniin liittyviä asioita, sekä vauvojen että vanhempien.
 
[QUOTE="Lisko";25097973] Vai ajattelitko, että jos ap nyt 1,5 vuotiastaan nukuttaa, niin ei opi kouluikään mennessä nukahtamaan muuten?[/QUOTE]

Ilmeisesti et ymmärrä lukemaasi? Joo, en meinaa. Mutta PYRKIMYS kohti itseohjautuvuutta kannattaa olla ihan pienestä saakka. Ja onhan se nyt selvää, ettei 4 tunnin nukuttaminen ole tervettä. Mulla ei olisi ollut edes aikaa moiseen.

Ja mikä nyt on pieni lapsi, poikani täyttää kohta 6 vuotta. On 8-kuisesta saakka nukahtanut itsekseen omaan sänkyynsä - siinä (ja monessa muussakin mielessä) olen kyllä onnekas.
 
Olisiko lapset tuohon aikaan jo yliväsyneitä?

En tiedä kun ei olla ilmeisesti onnistuttu löytämään sitä oikeeta nukkumaan meno ajan kohtaa. Kun mun mielestä ekat väsymyksen merkit tulee yleensä siinä kuuden aikaan, mut sit taas silloin eikä sen jälkeenkään suostuta menemään nätisti nukkumaan. Aiemmin ei voi enää laittaa nukkumaan kun sitten heräävät tunnin parin päästä pirteinä et olipa hyvät päiväunet.
 
Jos jaksat lukea ni suosittelen kirjaa "unihiekkaa etsimässä". Siinä on käyty läpi monia lasten uniin liittyviä asioita, sekä vauvojen että vanhempien.

Täytyy etsiä tuo ja lukea. Aavistuksen epätoivoinen olo alkaa olla. Toki olen tottunut noiden univaikeuksiin kun ovat syntymästä asti nukkuneet huonosti mutta nyt kun ovat isompia ja luulisi että nukkuisivat tai edes menisivät jo nätisti nukkumaan niin alkaa pieni epätoivo iskeä.
 
Mä kyllä sanoisin ettei toi laita lapset myöhemmin nukkumaan välttämättä ole hyvä ratkaisu. Toki kannattaa kokeilla jos itsestä tuntuu hyvältä. Mutta meillä asia on päinvastoin, jos homma menee yliväsymyksen puolelle niin uni ei tahdo tulla millään ja menee ihan riehumiseksi. Meillä jos lapset on klo 20 mennessä tai hieman aiemmin sängyssä niin päästään helpoimmalla ja uni tulee nopeasti. Mutta 18.30 kuulostaa aika aikaiselta, ehkä itse myöhästäisin nukkumaanmenoa siihen että sängyssä oltais noin 19.30-20.00 mutta kuitenkin niin ettei lapset ole vielä liian väsyneitä.
 
Nukkuuko 1-vuotiaskin vain yhdet päikkärit? Ehkä pikkuiset torkut siihen kuuden aikaan olisivat paikallaan, sellainen 15min vaikka ulkona rattaissa kauppareissun tms. aikana? Jaksaisi sitten paremmin eikä olisi yliväsynyt.

Porrasta nukkumaanmeno, jos suinkin keksit keinoja pitääksesi 3-vuotiaan sillä välin poissa huoneesta, tuskin tarvitsee hiljaa olla kuitenkaan. Vie 1-vuotias sänkyyn ja toivottele hyvät yöt, pusut ja halit. Ensin tietysti reippaasti ulkoilua, ruokaa ja lämmin kylpy, luulisi unen tulevan ;) 3-vuotiaalle samat rutiinit mutta ihan vähän myöhemmin, esim. 20min.
 
Mun mielestä pyrkimys pitäisi olla siihen, että lapsi oppii nukahtamaan ihan itse. Toiset oppivat hitaammin ja toiset nopeammin, ja menetelmiä on monenlaisia. Mutta ketään ei voi nukuttaa loputtomiin, joskus sekin taito on opittava. Turvaa voi luoda muillakin keinoilla kuin olemalla fyysisesti vieressä.

Mutta mutta. Siinä kohtaa kun yhden lapsen äidin kokemusta aletaan vähätellä, keskustelu on mennyt jo niin sivuraiteille, että sitä tuskin kannattaa jatkaa.

Niinkö? Ja mä taas sanon, että lapsettoman ihmisen kokemus lasten nukuttamisesta on aivan erilainen kuin vaikkapa 6 lapsen äidin/isän. Onko sekin vähättelyä?

Ja miksi pyrkimys pitäisi olla siihen, että lapsi oppii nukahtamaan itse? Minkäikäisen lapsen pitäisi oppia nukahtamaan itse? Mitä ne "muut keinot" on?
 
Muutama kysymys, vastaatko, niin voin ehkä auttaa!!!

Miten paljon päivässä tv auki?
Saavatko lapset (käsi sydämmellä- rehellinen vastaus) päivällä oikeaa huomiota sinulta? Vai oletko niin väsynyt, ettet OIKEASTI huomaa lapsia?
Kerro vielä päiväunista ja kellonajoista millon nukutaan ja millon syödään?
Mihin aikaan ulkoilette? Miten pitkään?
Syökö lapset iltapalaksi sokerista? Jugua esim?
 
Ilmeisesti et ymmärrä lukemaasi? Joo, en meinaa. Mutta PYRKIMYS kohti itseohjautuvuutta kannattaa olla ihan pienestä saakka. Ja onhan se nyt selvää, ettei 4 tunnin nukuttaminen ole tervettä. Mulla ei olisi ollut edes aikaa moiseen.

Ja mikä nyt on pieni lapsi, poikani täyttää kohta 6 vuotta. On 8-kuisesta saakka nukahtanut itsekseen omaan sänkyynsä - siinä (ja monessa muussakin mielessä) olen kyllä onnekas.

Voi Rieputarallaa sinua.. lingvistisesti koulutettuna ihmisenä ymmärrät varmasti eron käsitteiden "nukuttaa lasta" ja "auttaa lasta rauhoittumaan nukahtamista varten" välillä. Eikö niin? Kaikki lapsukaiset eivät rauhoitu peittelemällä ja sillä, että valot sammuttaa. Toiset lapset tarvitsevat rauhoittuakseen sitä kättä kädessä tai selän päällä. Ap:n tapauksessa lapset eivät selvästikään osaa vielä yksin rauhoittua, joten heitä pitää siinä auttaa. Turha siitä on rueta sen enempää vääntämään.
 
Meette koko perhe samaan aikaan nukkuun, valot sammuu ja kaikki makaa sängyissään, tämän se pieninkin ymmärtää, ja tyytyy kohtaloonsa ja alkaa nukkua.

Sitä ollaan kokeiltu myös. Joskus helpottaa hieman että se nukuttaminen tosiaan on se about tunnin vaan. Niin me tehdään aina silloin kun se on mahdollista. Tänäänkin vaikkei isi ollut kotona niin oltiin kaikki pötköllään hämärässä ja silti tuo pitkä taistelu.
 
Pitää kokeilla jos vaikka tästä lähtien pistäisi nukkumaan kahdeksan aikoihin. Se tosin tuntuu olevan pienemälle mahdottoman myöhään. Ja tuota porrastamista myös (tosiaan ensin pitäisi keksiä se miten tuon isomman saa viihtymään hetken aikaa). Ollaan sitä pienten päikkäreiden nukuttamistakin kokeiltu et torkahtais siinä viiden aikaan heti ruuan jälkeen mut sit menee rytmit sekaisin ja taistelee helposti sinne puoleen yöhönkin asti. Ja isompi ei saa nukuttua kun pienempi mesoaa.
 
[QUOTE="Jenis";25098154]Ja miksi pyrkimys pitäisi olla siihen, että lapsi oppii nukahtamaan itse? Minkäikäisen lapsen pitäisi oppia nukahtamaan itse? Mitä ne "muut keinot" on?[/QUOTE]

Äh, en mä nyt jaksa alkaa tappelemaan.

Älytön kysymys, että miksi pitäisi oppia itseohjautuvaan nukahtamiseen. Ihan siksi, koska jossakin vaiheessa se taito on opittava. Lasta ei voi pakottaa nukahtamaan, ainoastaan voi luoda sille nukahtamiselle otolliset olosuhteet: hämärä/ pimeä, hiljainen huone, jossa on sopivan viileää. Vatsan pitää olla täysi ja vaipan / housujen kuivat. Energiat purettu ja tarpeeksi läheisyyttä tankattuna. Vanhempi voi olla makoilemassa vieressä / silittämässä, sitten siitä pikku hiljaa niin, että on samassa huoneessa mutta ei kosketusetäisyydellä, lopulta "turvana" voi olla vaikka vanhemman paita ja sittemmin oma unilelu. Niin kuin ehkä huomaat, tuossa on PYRKIMYS kohti itseojautuvaa nukahtamista.

Eikä siihen tietenkään ole olemassa mitään tiettyä ikää, koska lapsen PITÄÄ osata nukahtaa itse. Niin kuin sanoin, toiset oppii aiemmin, toiset myöhemmin.
 
[QUOTE="väsynyt äiti";25098206]Pitää kokeilla jos vaikka tästä lähtien pistäisi nukkumaan kahdeksan aikoihin. Se tosin tuntuu olevan pienemälle mahdottoman myöhään. Ja tuota porrastamista myös (tosiaan ensin pitäisi keksiä se miten tuon isomman saa viihtymään hetken aikaa). Ollaan sitä pienten päikkäreiden nukuttamistakin kokeiltu et torkahtais siinä viiden aikaan heti ruuan jälkeen mut sit menee rytmit sekaisin ja taistelee helposti sinne puoleen yöhönkin asti. Ja isompi ei saa nukuttua kun pienempi mesoaa.[/QUOTE]

Ajoita suihku sillein, että suihkusta suoraan iltapalalle ja nukkumaan =) Siellä saa aikaa hyvin kulumaan ja lapset viihtyy hyvin. Meillä ainakin toimii hyvänä hereillä-pito-paikkana :)
 

Yhteistyössä