En oikein jaksa kehitysvammasia

  • Viestiketjun aloittaja saakeli mikä iltapäivä
  • Ensimmäinen viesti
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja tytönjapojanmamma:
No mulleppa kävi niin, että terveeksi luulemani lapsi on ehkä jollain lailla vammainen ja siksi en voi ymmärtää tätä nimittelyä enkä halua lapseni kohtaavan sitä. Énkä omalta osaltani halua olla aiheuttamassa kenellekään ylimääräistä taakkaa typerillä halveksivilla nimitteliyllä. En voi oikeasti käsittää miksi piti nimittää sitä kusikihertäjäsksi. Se nainenhan ei luultavimmin voinut kontrolloids käytöstään. Jos oli vaaraksi ympäristölle niin ilmoitus jonnekin taholle naisesta, että saadaan turvaan tai hoitoon tai jotain. ei siinä tilannetta auta nimittelyt (jotka nyt olivat loukkaavia ei mitään neutraaleja).
Mä ymmärrän sua paremmin kuin ehkä uskotkaan. Sä olet tiesi alussa, mä olen kulkenut sen jo määränpäähän. Mutta takaan, että 20 vuoden päästä ymmärrät, mitä se kyäkkivelho siellä palstalla oikein sepustikaan. Tottakai koko vammaisuuden kanssa on herkkä silloin, kun siihen tilanteeseen on vasta joutunut. Mutta kun sen kanssa elää jo kolmatta viuosikymmentä, niin asiat ja omat arvot, elämänkatsomus, tavoitteet yms on muuttuneet niin paljon, että virtuaaliräksytys ei tunnu enää yhtään missään

=)
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja jontsu79:
jos te kehitysvammahoitajat olette noin loppu työpäivän jälkeen niin näytättekö sen työssänne?
No ei kai sitä työpäivän aikana näytä, jos on kaput vasta työpäivän jälkeen. En ole kehitysvammaisten hoitaja, sairaanhoitajana kuitenkin aiemmin työskentelin ja nytkin it-alalla jaksan olla kivamukava sen aikaa, minkä työ vaatii, mutta en juurikaan enää sen jälkeen.

 
pitäisikö todeta että ihmisluonteeseen kuuluu vähän pelätä ja arastella jotakin erilaista ja joillakin se tulee eri lailla, voimakkaammin esiin.
ja on "erilaisuuksia" jotka voi kohdata kenen vaan meistä. joku auto- tai muu onnettomuus voi aiheuttaa vamman, jonka jälkeen ei puhe, ns äly tai pissanpidätys pelaa. silti varmaan jokainen haluaisi sittenkin elää mahdollisimman "täyttä elämää".
jos ei tunne lähemmin yhtään kehitysvammaista, seksuaalisesti, ihonväriltään ja elämänkatsomukseltaan itsestään poikkeavaa, on varmaan "helpompi" kauhistella. Mutta kun oppii tuntemaan ihmisen ihmisenä niin ajatuksetkin sitten muuttuu (ainakin aika monella, vaikka on niitä perus-kaikenvastaisia ja kaikeninhoajia).
itse kohtaan muutamia kehitysvammaisia joka viikko ja he ovat minun ystävikseen ottaneet. joskus tosin on hiukan vaikeaa jos vaikka väsyneenä pitää yrittää saada puheesta selvää, mutta siitäkin selviää kun jonkun sanan poimin sieltä täältä, nyökyttelen ja hymyilen ja puhutaan heille läheisistä asioista (eikä lähdetä heidän kanssaan pohtimaan siitä että montakohan euroa se kemiläipoika saikaan niistä sukellusveneiden feikkikuvien paljastamsisesta ja mitä maailmanpoliittisesti tuollaiset napaseutujen jäänalleusukellusjutut voi tehdä ).
Kenenkään ei toki ole pakko ystävystyä eikä edes lähemmin tutustua erilaisiin ihmisiin, mutta meidän pitäisi kuitenkin ns terveinä ihmisinä hyväksyä sellaiset joille luoja ei ole antanut kaikkea mitä meille (MUTTA kenties onkin antanut sitten jotakin muuta, vaikka sydämen lämpöä enemmän).
- ja tämä kaikki oli kirjoitettuna eka sivun kommenttien kirvoittamana -
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Ymmärrän, mutta varmaan olisi ärsyttänyt ihan samalla tavalla, vaikka ko henkilö ei olisi ollutkaan kehitysvammainen? Täälläpäin spuget kusee housuunsa ja matkustavat ympyrää ratikassa, joten aika inhottavaa istua ratikassa penkille :x
Tottakai. Ja ärsytti mua linkassa takanani istuva kailottava juntti-akkakin ja taaempana istuvat idiootti-teinit, jotka ei kanssa osanneet pitää leipäläpiään pienellä. Ainoa hyvä tällä kertaa oli kuski.
ja sinä?? =) vai olisiko kaikki ajatelleet kuitenkaan samoin?

 
Keittiönoita
Joskus kauan sitten eräs vammaisen lapsen äiti sanoi mulle, että vaimmaisia lapsia saavat vain ne, jotka osaavat nauraa myös itselleen. Ja siinä oli takuulla vinha perä, sillä jotain olen siitä naurusta siirtänyt tälle vammaislle lapsellenikin, sillä hän osaa myös nauraa omalle vammaisuudelleen ja sen aiheuttamille hauskoille ja/tai tragikoomisille tilanteille. Vaikka joskus sama asia suututtaakin. Ei se niin ihmeellistä ole...mäkin monasti kiroan tätä nivelreumaani, mutta hetken päästä nauran iloisesti omalle kömpelyydelleni. Elämä on.
 
En lukenut koko ketjua läpi (vain eka sivun) mutta ap toivottavasti et saa itse kehitysvammaista lasta. Tai muuten vain yksinkertaista lasta.
Itselläni kehitysvammainen lapsi ja juuri näitten asennevammaisten hoitajien takia en anna lastani laitokseen pidemmäksi aikaa.
 
tossuliini
Mä olen aivan samaa mieltä, mun tuttavapiirissä on kehitysvammaisia ja tunnen itsekin niitä ja moikataan kun nähdään, mä jopa haluaisin työskennellä kehitysvammaisten kanssa koska ne kuitenkin osaa olla aidosti sympaattisia, meitä on niin moneen lähtöön. Itse olin aikoinaan lähettinä täällä mielisairaalassa ja täytyy tunnustaa että aluksi pelkäsin mennä suljetuille osastoille mutta kun hoitajat valistivat mua niin se mun työ rupesi sujumaan siitä ihan hyvin. En vaan voi ymmärtää ap sun näkemystäsi kehitysvammaisista ihmisistä.
 
kehitysvammahoitaja
Alkuperäinen kirjoittaja jontsu79:
jos te kehitysvammahoitajat olette noin loppu työpäivän jälkeen niin näytättekö sen työssänne?
No en minä koe olevani loppu työhöni.minä vaan tykkään työstä ja nyky säästöillä=resurssien vähennykselle joudutaan painamaan pitkää pvää,jopa 15h7vuoro jotta homma pyörii. alalle ei saada ihmisiä ja joudutaan palkkaamaan epäpäteviä aivan muuan alan ihmisiä töihin joka tietää vakkareille enempi töitä koska eihän ne epäpätevät voi kaikkea tehdä jo pelkän kouluttamattomuuden takia.mutta eniten minua tässä keskustelussa tympii se,ettei ihmiset ymmärrä että meitä sydämmellä töitä tekeviä hoitajia on paljon ja meidän työsarkamme on aivan liian mittva ja tästä syystä olemme kotia päästyämme aivan poikki ja tarvitsemme etäsiyyttä työhön joka tarkoittaa sitä että teemme kaikkea muuta kuin ajattelemme kehareita.

ajaoittain on käynyt alan vaihto mielessä, ei siis asiakkaiden takia vaan tämän jatkuvan säästämisen takia.

ja en minä näytä väsymystäni työssä asiakkaille/omaisille, ei sitä väsymystään edes huomaa työssään vaan kun oven sulkee huomaa olevansa aivan poikki=kaikkensa antaneena.
 
hoitaja
Alkuperäinen kirjoittaja katse:
En lukenut koko ketjua läpi (vain eka sivun) mutta ap toivottavasti et saa itse kehitysvammaista lasta. Tai muuten vain yksinkertaista lasta.
Itselläni kehitysvammainen lapsi ja juuri näitten asennevammaisten hoitajien takia en anna lastani laitokseen pidemmäksi aikaa.
laitoksessa työskentelevänä hoitajana sanon että hoitajat ovat hyviä, työsttän tykkääviä tyyppejä.eihän tätä työtä jaksasi jos ei työstään tykkäisi.ja kun myyjälle kaupassakin maksetaan enemmän, ei voida sanoa että rahan takia tätä tekee. joten en ole tavannut montaakaan asennevammaista hoitajaa ja nekin ovat sittemmin jättäneet koko alan.

ennemmin katsoisin yhteiskuntaa ja näitä hirveitä säästöjä jotka tekevät työstämme pian liukuhihna työtä kun ei ole resursseja muuhun. itsekkin tein n vasti ikään 15h päivävuoroa 3 pvää ja sitten yksi vapaa jonka jlkeen 7pvää yötä....
 
vihainen äiti
Joo, niin SAPPI KIEHUU täälläkin tosin miettiessäni tuota ap:n kirjoitusta, todella rumasti kirjoitettu henkilöstä joka ei varmasti omaa syytään ole kehitysvammainen!


KUKAAN EI OLE OMASTA SYYSTÄÄN KEHITYSVAMMAINEN!!!!!!!!!
Herätkää pahvit!!!!!!!
Onko Suomi täynnä noin suvaitsemattomia ihmisiä?!
Eikä vanhemmatkaan "tilaa" kuulkaas keharia, ettäs tiedätte!
Monet keharit on kuulkaas paljon fiksumpia kuin te, ne ei hauku teitä!

Olen itse 5 v keharitytön äiti ja ylpeä lapsestani!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vihainen äiti:
Joo, niin SAPPI KIEHUU täälläkin tosin miettiessäni tuota ap:n kirjoitusta, todella rumasti kirjoitettu henkilöstä joka ei varmasti omaa syytään ole kehitysvammainen!


KUKAAN EI OLE OMASTA SYYSTÄÄN KEHITYSVAMMAINEN!!!!!!!!!
Herätkää pahvit!!!!!!!
Onko Suomi täynnä noin suvaitsemattomia ihmisiä?!
Eikä vanhemmatkaan "tilaa" kuulkaas keharia, ettäs tiedätte!
Monet keharit on kuulkaas paljon fiksumpia kuin te, ne ei hauku teitä!

Olen itse 5 v keharitytön äiti ja ylpeä lapsestani!!!!
Joo tämä on oikea pahan mielen ketju. Tällä ei ole mitään asiallista tarkoitusta, vaan ainoastaan aiheuttaa pahaa mieltä muille, ja vielä tällaisesta asiasta. Varmasti on raskasta muutenkin, jos on kehitysvammainen lapsi, mutta olen kyllä varma, että sellainen lapsi herättää äidissä vielä tavallistakin kovemman suojelutarpeen ja rakkauden. Kyllä ihmisen fiksuus punnitaan siinä, miten hän suhtautuu heikoimmassa asemassa oleviin. Luulen, että tuon kirjoittajalla on jotain elämässään, mihin ei ole tyytyväinen. Joutuu pitämään liikaa sisällään ja purkaa sitä tällaisilla provosoivilla kirjoituksilla.
 
vamput
Olen itse miettinyt ihan samaan tapaan , en en ehkä ä'rsyyntynyt niinkään itse vammaisista ja heidän touhuistaan, sehän nyt on ihan ymmärrettävää että jos ei ole kuin lusikalla annettu niin kauhalla ei voi vaatia. Mutta mikä minua ihmetyttää ja hiukan ärsyttääkin on esim. se kuinka hirveän paljon rahaa palaa kaikenlaisiin tukitoimiin ja touhuamiseen, harrastamiseen ja KOULUTUKSEEN! Työskentelen itse paikassa jossa näen vammaisia lapsia joka päivä. He ovat oikein ihania ja mukavia. Mutta en edelleenkään ymmärrä, miksi ihmeessä heitä tuodaan sinne kouluun, opettajia ja avustajia on rakennuksen siipi täynnä, ihan vain heitä varten, kourallista vammaisia. Mietitäänpä sitten, mihin tämä koulutus johtaa ? Meneekö kukaan näistä lapsista aikanaan ammattikouluun tai tekeekö hän koskaan työtä? Tuskinpa. Verorahoja palaa satoja tuhansia jo tässä yhdessä yksikössä ihan siksi että "vammaisten kuuluu olla samalla viivalla kuin muidenkin" . Anteeksi nyt vaan mutta minusta olisi ehkä järkevämpää kustantaa heille jonkinlainen päiväkoti-/harrastusyksikkö kuin yrittää pitää heitä samanlaisessa koulusysteemissä kuin tavallisia lapsia. Loma-aikoinakin vammaisten vanhemmat tuovat lapsensa tähän taloon muiden lasten ollessa vapaalla, eipä normaaleille lapsille vaan yhteiskunta anna mitään maksutonta hoitoa kun vanhemmat ovat töissä koulujen loma-aikoina.
Kuinka paljon maksaa yhden avustajan palkka vuodessa? Entäpä ihan jo kaikki muu erityinen mitä vammaiset tarvitsevat arkisin ja jonka yhteiskunta kustantaa? puhumattakaan siitä, että meidän muiden pulliasten lapset ovat koulussa rikkinäsillä kirjoilla, homeisissa rakennuksissa, 30 vuotta vanhoissa tiloissa mutta vammaiset: heidän luokkansa on uudessa siivessä, heillä kaikki on upouutta, samoin kuin avustajien opettajainhuoneet ym. tilat. Tilat jopa siivotaan tarkemmin ja paremmin kuin tavallisten lasten, IHAN VAAN SIKSI ETTÄ HE OVAT VAMMAISIA. Miksi tämä eriarvoisuus? Hyvityksenä siitäkö että raskauden aikana joku kromosomi on mennyt väärään paikkaan tai sikiö on ollut ilman happea?Onko vanhempia hyviteltävä siitä että ovat saaneet vammaisen lapsen? Onko se sääliä?Entäpä, onko se meidän muiden syy? mIksi meidän tulevat veronmaksajamme eivät saa samanlaista hyvää kohtelua yhteiskunnassa kuin vammaiset? On niin paljon koulukiusaamista, säästöjä, köyhyyttä, lapset pärjäävät omillaan kun apua ei koululta tule. Sijaisia ei ole, opettajat ovat mielettömän tiukilla. Paitsi erityispuolella. Siellä häärää 6 lapsen kanssa samassa luokassa parhaimmillaan 3-4 ihmistä. Pelkät taksit maksavat satoja euroja PÄIVÄSSÄ. Kun vammaisia kuskataan edestakaisin kodin ja koulun väliä. Miksei minun lastani haeta kouluun/ haettu kun häne ei vielä osannut itse tulla? Kyllä minun oli itse haettava/vietävä tai pyydettävä mummolta apua, tai laitettava lapsi menemään ekalla luokalla ihan yksin vaan kouluun. miksi näiden lasten vanhempien on saatava käydä töissä? Mikseivät he voi hoitaa omia lapsiaan kotona? nimittäin ei se rahanmeno peruskouluun lopu, tämän jälkeen lapset pitää saada johonkin asumisyksikköön "sillä eihän voi olettaa että kukaan jaksaisi asua vammaisen nuoren kanssa kotona, se olisi jo liikaa vaadittu". Taas palaa satoja tuhansia rahaa. On harrastusta ja työtoimintaa ( joka ei siis johda mihinkään), reissuja ja retkiä, henkilökuntaa pilvin pimein. Ainiin, vanhemmat muuten ottavat todella nihkeästi oma vammaistaan kotiin. se on monelle iso juttu josta puhutaan päiviä "kun pääsen KOTIIN " Kammottavaa. pestään kädet kokonaan omasta jälkeläisestä ja jätetään hänet sinne laitokseen tyytyväisenä siitä että joku muu hoitaa sen oman lapsen. mutta noista harrastukista ym hässäkästä, ei tavallisilla nuorilla vaan ole mahdollisuutta tällaiseen. Jos ollaan köyhiä niin ollaan köyhiä, ei käydä matkoilla, ei harrasteta , ei touhuta. Suoraan sanoen, epäilen että eivät vammaiset itse kovin paljoa tarvitsisi, ovat iloisia melko pienestäkin. Tarvitaanko teatteriretkiä ja kallista koulutusta? Päiväkoti riittäisi ja päävastuu omista lapsista vanhemille. Näin on.
Enkä näitä sanoja kirjoita siksi että olisin itse päässyt helpolla. En todellakaan ole. Oma lapsi on kyllä työllistänyt minua ihan nääntymiseen asti , vielä täysi-ikäisenäkin on täysin mahdoton selvitä yksin. Itse olen sotkut hoitanut ja sakkoni maksanut.
 
"random"
Olen itse miettinyt ihan samaan tapaan -- sehän nyt on ihan ymmärrettävää että jos ei ole kuin lusikalla annettu niin kauhalla ei voi vaatia.

Työskentelen itse paikassa jossa näen vammaisia lapsia joka päivä. -- eipä normaaleille lapsille vaan yhteiskunta anna mitään maksutonta hoitoa -- meidän muiden pulliasten lapset ovat koulussa rikkinäsillä kirjoilla, homeisissa rakennuksissa, 30 vuotta vanhoissa tiloissa --

Miksi tämä eriarvoisuus? -- onko se meidän muiden syy?

On niin paljon koulukiusaamista, säästöjä, köyhyyttä, lapset pärjäävät omillaan kun apua ei koululta tule. Sijaisia ei ole, opettajat ovat mielettömän tiukilla.

Miksei minun lastani haeta kouluun/ haettu kun häne ei vielä osannut itse tulla?

Enkä näitä sanoja kirjoita siksi että olisin itse päässyt helpolla. En todellakaan ole. Oma lapsi on kyllä työllistänyt minua ihan nääntymiseen asti , vielä täysi-ikäisenäkin on täysin mahdoton selvitä yksin. Itse olen sotkut hoitanut ja sakkoni maksanut.
:hug:

On sulla varmaan kova ja kamala elämä ollut, kun noin kovin katkera ja kateellinen olet vammaisille ja heidän vanhemmilleen. Mielelläsi ilmeisesti osia vaihtaisit?

Olisikohan elämäsi ollut helpompaa, jos lapsesi olisi saanut jonkin diagnoosin, jonka avulla olisitte päässeet kehitysvammahuollon piiriin? Väliinputoajia tosiaan ovat ne, jotka eivät ole selkeästi ja todistetusti vammaisia, vaikka taidot eivät normaalilla tasolla olisikaan. Uuvuttaa varmasti vanhempia kyllä.
 
vierailija
Samassa talossa asuu kaksi kehitysvammaista miestä. Leikkivät hissillä niin etteivät muut pääse kulkemaan. Talossa missä asuu pyörätuolin käyttäjiä (jotka eivät ole kehareita). Noilla sais olla omat laitokset tai asunnot missä muutkin on samalla tasolla.
 
vierailija
Samassa talossa asuu kaksi kehitysvammaista miestä. Leikkivät hissillä niin etteivät muut pääse kulkemaan. Talossa missä asuu pyörätuolin käyttäjiä (jotka eivät ole kehareita). Noilla sais olla omat laitokset tai asunnot missä muutkin on samalla tasolla.

Eikö sun pitäisi käydä ostamassa konekivääri ja hoitaa asiat pois sua kiusaamasta.
Toivottavasti tulet saamaan keharilapsen, jotta voit joka helvetin päivä toivoa lapsesi kuolemaa.
 
vierailija
Mutta luuletko niiden olevan tarkoituksella ilkeitä?tai huonosti käyttäytyviä?nehän on useimmiten 2-3v tasolla joten otappa näkökanta siltä taajuudelta.ei sunkaan 2v vaadita aikuismaisia taitoja.
Kyllä niissä on tahallaan ilkeitäkin. Luuletko että kehitysvammaisuus tekee ihmisestä automaattisesti rehellisen ja paremman. Asuttiin kehitysvammaisten kodin vieressä. Nämä tulivat ihmisten pihoille kun toiset grillaa ja saivat raivatit ja syljeskelivät ihmisten päälle kiroillen kun käskettiin ystävällisesti poistumaan. Kun uhattiin poliisilla vastaus oli ”Ei ne meille mitään voi” ja niinhän se menikin. Tiesivät olevansa syyntakeettomia ja eivät kunnioittaneet kotirauhaa. Mikään ei auttanut vaikka kehitysvammaisten ryhmäkodin työntekijöihinkin oltiin yhteydessä ja pitivät palavereja sama meno jatkui.
 

Yhteistyössä