En meinaa jaksaa, kun vauva ei nuku kunnon päiväunia

No miksei se isä auta? Jos isä hoitaa lapsia vaikka edes 2h päivässä niin siinä on sulle 2h. Tee silloin vain omia juttuja ja kotityöt lasten kanssa.

Jos jotain kotihomaa ei saa lasten kanssa tehtyä niin anna olla ja koita joskus toiste. Relaa.

 

I feel you.
Meidän esikoinen ei juurikaan nukkunut päiväunia ja se oli oikeasti tosi kuluttavaa, vaikka meillä siinä vaiheessa oli vain se yksi lapsi. Päivisin vauva oli koko ajan sylissä, koska ei viihtynyt muualla.
Koita jaksaa, jätä kotihommiksi vain pakolliset ja puuhailkaa esikoisen kanssa ja levätkää, kun hän nukkuu päikkärit (kai nukkuu?). Tuo vaihe kestää oikeasti vain vähän aikaa (vaikka tiedän, että se tuntuu pitkältä sillä hetkellä kun sitä elää) :hug:

No niin tuntuu. Muutenkin on hermot kireällä kaikesta. Esikoinen onneksi nukkuu, ja on muutenkin sellainen suht rauhallinen tapaus, että voi olla vaikka hetken yksin ulkona jne. Mutta kyllä tuon esikoisenkin kanssa on omat hankaluutensa, eikä meinaa jaksaa niihinkään suhtautua oikealla tavalla, kun on hermot kireällä tuosta jatkuvasta vauvankitinästä (on titenkin myös tosi väsynyt).

 

Voisitteko kysyä vaikka MLL:n perhekummia?

Ei ole sellaisia täällä, ei myöskään MLL:n hoitajia!

 

[QUOTE="jaa";30704523]No miksei se isä auta? Jos isä hoitaa lapsia vaikka edes 2h päivässä niin siinä on sulle 2h. Tee silloin vain omia juttuja ja kotityöt lasten kanssa.

Jos jotain kotihomaa ei saa lasten kanssa tehtyä niin anna olla ja koita joskus toiste. Relaa.[/QUOTE]

Mistä sä keksit, ettei "auta", ts. osallistu lasten- ja kodinhoitoon?

 

Ja en mä voi jättää niitä kotitöitä pois, muuten meillä ei ole ruokaa eikä puhtaita vaatteita.

 

[QUOTE="alkup.";30704465]Isä kyllä joskus ottaa vauvan just noin ulos, mutta hän tekee yleensä siinä samalla hommia (esim. lämmityspuiden kantaminen, pihatyöt), joten ei se kovin usein onnistu. Nuokin pitää kuitenkin jossain vaiheessa tehdä.[/QUOTE]

Eli toisin sanoen mies ei ole ulkona lasten kanssa, vaan tekee omia hommiaan ja esikoinen menee siinä sivussa. Miksi mies ei vois vaikka 0,5-1 tuntia ihan vain olla ulkona niiden lasten kanssa ja sinä voit silloin tehdä kotiaskareita?

Meillä miehen lämmityspuureissut kestävät yleensä max 10min per päivä, ja niitä puutarhahommia nyt ei ihan vielä voi lumen takia tehdä, niin en oikein käsitä miksi mies ei voisi vahtia kahta lasta yhtä aikaa siinä pihalla edes sitä hetkeä että saisit pyykit kuivumaan tai jotain vastaavaa?

 

Ei tuohon nyt auta mikään muu kuin asennemuutos. Sulla tuntuu olevan kaikki oikeasti ihan hyvin. Ajattelet että lapset kasvaa pian, kesä tulee ja se pienempikin pääsee kohta liikkumaan ulkona itse. On varmasti sen jälkeen paljon tyytyväisempi.

 

Kaipaat siis vauvatonta aikaa. No, aikanaan sekin taas koittaa, mutta nyt on selvittävä tästä. Laske rimaa kotitöissä ja ota rennommin. Ruuan ja muun välttämättömän saa kyllä lastenkin kanssa tehtyä.

 

Sori, musta tuntuu vaan että kaikkiin ideoihin löytyy syy miksi ei toimi. Meillä esim. Jos mies on lasten kanssa pihalla ei pudottele lumia tai tee töitä. Silloin lapsi voi olla edessäkin kantorepussa.... Missä ilmeisesti viihtyy? (ei ainakaan ole tullut ilmi ettei?)

 

Eli toisin sanoen mies ei ole ulkona lasten kanssa, vaan tekee omia hommiaan ja esikoinen menee siinä sivussa. Miksi mies ei vois vaikka 0,5-1 tuntia ihan vain olla ulkona niiden lasten kanssa ja sinä voit silloin tehdä kotiaskareita?

Meillä miehen lämmityspuureissut kestävät yleensä max 10min per päivä, ja niitä puutarhahommia nyt ei ihan vielä voi lumen takia tehdä, niin en oikein käsitä miksi mies ei voisi vahtia kahta lasta yhtä aikaa siinä pihalla edes sitä hetkeä että saisit pyykit kuivumaan tai jotain vastaavaa?

No onpa kiva, että sä tiedät noin hyvin, mitkä meidän hommista voi vain jättää tekemättä ja miten kauan puunhakureissulla saa kestää. Tosi hyvä. Eipä tässä mitään muuta kuin asennetta muuttamaan ja kaikki ratkeaa sillä. Kiitos tosi paljon, tästä onkin hyvä jatkaa eteenpäin.

 

Kaipaat siis vauvatonta aikaa. No, aikanaan sekin taas koittaa, mutta nyt on selvittävä tästä. Laske rimaa kotitöissä ja ota rennommin. Ruuan ja muun välttämättömän saa kyllä lastenkin kanssa tehtyä.

Mä en saa tehtyä ruokaa tuon vauvan kanssa, kun se kaatuu koko ajan tai roikkuu lahkeessa. En vaan saa.

 

[QUOTE="alkup.";30704533]Mistä sä keksit, ettei "auta", ts. osallistu lasten- ja kodinhoitoon?[/QUOTE]

No jos ainoa hetki päivässä ilman lapsia on se kun ne nukkuu, niin silloinhan mieskään ei ole lasten kanssa lainkaan. Tai jos on, tekee omia kotitöitään.

Joten mies ei tunnu olevan lasten kanssa lainkaan.

Mikä vika siinä ratkaisussa oli että mies vahtii lapsia vaikka 17-19 tai jonkun muun ajan? Eikö tämä aika ratkaisisi ongelmasi siitä että nuorempi ei nuku kunnolla?

 

Laita vauva syöttötuoliin ja YouTube videoita/rusinoita/juustoa yms...? Sitten teet ruokaa?

 

[QUOTE="polle";30704565]Sori, musta tuntuu vaan että kaikkiin ideoihin löytyy syy miksi ei toimi. Meillä esim. Jos mies on lasten kanssa pihalla ei pudottele lumia tai tee töitä. Silloin lapsi voi olla edessäkin kantorepussa.... Missä ilmeisesti viihtyy? (ei ainakaan ole tullut ilmi ettei?)[/QUOTE]
On varmasti tosi vaikea ymmärtää, että ne omasta mielestä tosi hyvältä tuntuvat vinkit eivät toimikaan, vaikka niitä onkin kokeiltu.

Mä en tiedä, mitä kaikkea sä uskallat tehdä vauva siinä edessä, mä en paljoakaan, enkä kyllä antaisi miehenkään tehdä.

Mutta kyllä mä uskon, että te kaikki olette viisaampia kuin minä, eikä teillä tuollaisia ongelmia ole. Ei varmaan koskaan ahdistakaan mikään, paitsi ehkä hetkellisesti se, että ette saakaan toisen elämää ratkaistua jollain pikku niksillä. Mussa on vika, kun en voi ottaa vastaan niksiä, joka ei toimi.

 

[QUOTE="jaa";30704580]No jos ainoa hetki päivässä ilman lapsia on se kun ne nukkuu, niin silloinhan mieskään ei ole lasten kanssa lainkaan. Tai jos on, tekee omia kotitöitään.

Joten mies ei tunnu olevan lasten kanssa lainkaan.

Mikä vika siinä ratkaisussa oli että mies vahtii lapsia vaikka 17-19 tai jonkun muun ajan? Eikö tämä aika ratkaisisi ongelmasi siitä että nuorempi ei nuku kunnolla?[/QUOTE]

Mä en nyt jaksa selittää, miten meidän päivä on tunti tunnilta järjestetty, koska nyt mun pitää mennä. Mulla on tosi paha olo, oli jo ennen kuin tein tämän aloituksen, mutta se on nyt entistä pahempi. Toivottavasti teillä on nyt kuitenkin hyvä mieli, kun saatte pohtia, että varmaan se ap nyt valehtelee, että mies on lasten kanssa, kun ei viitsi selittää kaikkia juttuja uudestaan ja uudestaan.

Ehkä teidän on nyt vain parempi ajatella, että mä oon huono ihminen, paska äiti ja mieheni on kammottava öykkäri, joka ei tee mitäään eikä varsinkaan ole lasten kanssa ikinä, vaikka minä sanonkin muuta. Se varmasti saa ainakin oman olon tuntumaan siltä, että menee paremmin kuin tuolla luuseri-ap:lla.

En nyt ehdi lukemaan haukkujanne, mutta haukkukaa toki, jos ehdin, tulen lukemaan myöhemmin illalla, kun olen tullut kotiin.

 

On meilläkin ollut hankalia hetkiä kun on monta pientä lasta, mutta asenne uusia ideoita vtajoavia kohtaan ei ole kyllä ollut ihan tuommoinen...

Olen pitänyt vauvaa edessä kun olen luonut lunta, haravoinut ja keinuttanut isompaa. Ehkä se on liikaa siis teille? Anteeksi etten tiennyt.

Eipä löydy minulta apua.

 

[QUOTE="polle";30704601]On meilläkin ollut hankalia hetkiä kun on monta pientä lasta, mutta asenne uusia ideoita vtajoavia kohtaan ei ole kyllä ollut ihan tuommoinen...

Olen pitänyt vauvaa edessä kun olen luonut lunta, haravoinut ja keinuttanut isompaa. Ehkä se on liikaa siis teille? Anteeksi etten tiennyt.

Eipä löydy minulta apua.[/QUOTE]

Kyllä, minun asenteessani on vikaa, kun ahdistaa. Anteeksi. En ole yhtä hyvä kuin sinä. Emme osaa tätä hommaa yhtä hyvin kuin sinä. Miten saan asenteeni muutettua?

Ja mieheni ei ole siis 9-17 töissä, vaan tekee töitä kotoa, voi siis katsoa lapsia vaikka silloin, kun laitan ruokaa, mutta mitään omaa aikaa ei jää. Yritän tehdä hommia vauvan kanssa, mutta se ei vain onnistu. Pakko pyytää mies apuun, no, sitten hänelle jää vähemmän aikaa illalla olla lasten kanssa, kun työt on tehtävä kuitenkin. Mies yrittää tehdä välillä töitä niin, että vauva on työhuoneessa, että minä saan olla rauhassa, mutta eihän siitä mitään tule. Vauva kaatuilee ja räplää joka paikkaa.

Mä muutan kohta asennettani niin, että ajan autolla kallioleikkaukseen. Mutta jatkakaa vain haukkumista, ehkä siitä löytyy teille joku terapeuttinen aspekti.

 

[QUOTE="alkup.";30704573]No onpa kiva, että sä tiedät noin hyvin, mitkä meidän hommista voi vain jättää tekemättä ja miten kauan puunhakureissulla saa kestää. Tosi hyvä. Eipä tässä mitään muuta kuin asennetta muuttamaan ja kaikki ratkeaa sillä. Kiitos tosi paljon, tästä onkin hyvä jatkaa eteenpäin.[/QUOTE]

Sen takia tuon oman kokemukseni kirjoitin, ja lisäsin että minun mielestäni olisi omituista jos (oma) mies ei ehtisi olla lasten kanssa pihalla kun on niin pirun paljon tekemistä siellä. Mutta juu, ehkä teidän pitäisi vain jatkaa niin kuin tähänkin asti. Jos mitään ei voi muuttaa eikä mies voi lasten kanssa olla, niin sittenhän asia kai on niin.

 

Mulla samanikäiset lapset. Vauva pyörii yleensä jaloissa kun jotain kotitöitä teen ja roikkuu lahkeessa ja möykkää, kiskoo kattiloita kaapista jne. Konttauskypärä välillä päässä, ettei niin muksisi.

Meillä onneks nukkuu vaunuissa niin saan ulkoiltua esikoisen kanssa. Mies ei paljoa kerkiä auttelemaan. Ei pyykkejä nyt kauaa levitä ja teen vaan tosi nopeita ruokia ja syödään pari päivää samaa. ostan myös eineksiä.

Koita muistaa et toi on lyhyt vaihe. pian se vauva kävelee, alkaa tehdä tuhoja ihan eri lailla ym. Mua helpottaa eniten se että esikoinen on kaksi kertaa viikossa kerhossa.

Ja mun 8,5kk painaa 11kk joten en ees jaksais kantaa repussa pitkiä aikoja. Onneks konttaa ja kiipeilee ja viihtyy silleen jaloissa aika hyvin.

 

Eikös se ole ihan normaalia että vauva kaatuilee? Ja koti pitää olla sellainen että saa räpläillä paikkoha. Ja syöttötuoliin se vauva välillä hetkeksi ja pöydälle jotain kiinnostavaa tai syötävää tai tietokoneelta lastenohjelmia.

 

Eikös se ole ihan normaalia että vauva kaatuilee? Ja koti pitää olla sellainen että saa räpläillä paikkoha. Ja syöttötuoliin se vauva välillä hetkeksi ja pöydälle jotain kiinnostavaa tai syötävää tai tietokoneelta lastenohjelmia.

Näin...ei se ap mahdotonta ole tehä ruokaa vaikka siinä 9kk pyörii ja jopa mekkaloi. Semmoset ruoat onnistuu aina joiden takia ei tarvi seistä hellan edessä sekottamassa kokoajan. Pyykit sai koneeseen ja naruille/rumpuun sekä tiskit hoidettua vaikka talossa asui alle1v pyörremyrsky ja myöhemmin yli 1v samanmoinen.Ulkona käytiin niin että laps mönki maassa eikä kökkiny vaa rattaissa/repussa.

 

Se oli tosi raskasta kun tuokaan ei koskaan ollu mikää päikkärityyppi ja oma aika koskaan oli minimissä. Tuollon kävin jo ihan kierroksilla enkä osannu itse nukkua sitäkään vähää kun tuo oli sen 9kk

 

Mun nuorempi on nyt 16 kk, eikä ole ikinä oikeastaan nukkunut päiväunia tuntia pidempään. Hyvä jos sitäkään. Meillä oli kanssa jossain vaiheessa tuo takertumisvaihe, tyttö siis riippui lahkeessa ja kitisi. Ihan sen vuoksi, että saan kotityöt tehtyä, kävin ostamassa vanhan kunnon leikkikehän. Laitoin sen aina sellaiseen paikkaan, että lapsi näki minut.

Viihtyy leikkikehässä suhteellisen hyvin. Tosin otan hänet aina heti ulos, kun ei ole pakko pitää häntä siinä. Eli on max. 15 min kerrallaan ja näkee minut koko ajan. Eipähän ainakaan tarvitse pelätä, että tippuu jotain kuumaa hellalta lapsen päälle.

 

Annat sen tyhjentää kattilakaappia tms sillä aikaa kun laitat ruokaa. Tai otat syöttiksen hellan lähistölle ja annat sille oman kattilan ja kapustan tai jotain naposteltavaa. Ja syöttikseen tarvittaessa valjaat kun seuraavaksi varmaan kerrot että lapsi ei pysy syöttötuolissa.
Refluksiin on hyvät lääkkeet olemassa, käytä niitä.

 

en tajua tuota " ei ole ulkoiluikäinen. Minkä tahansa ikäinen lapsi viihtyy kyllä ulkona, kun antaa mahdollisuuden. Kunnon kuravaatteet vain ylle, ja lapsi ryömimään pihalle. Varmasti jaksaa tutkia, mitä kaikkea sieltä löytyy.

Sisällä kannattaa hyödyntää sitä vanhempaa lasta ja valjastaa tämä viihdyttämään pienempää esim ruokaa laittaessa. Ja ota tavaksi, että isä on lasten kanssa vaikka tunnin iltaisin, ja käyt yksin lenkillä. Pienikin hetki, ilman että joku koko ajan tarvitsee sinua, auttaa jaksamaan.