Mulla ei ole ollut tässä varsinaista harrastusta, siis sellasta mitä "normaali ihmisillä" on sillai säännöllisesti. Koirien kanssa käyn lenkillä ja metsässä sekä kesäaikaan näyttelyissä, mutta ei siis muuten mitään "sovittu aika ja paikka"-harrastusta.
No mies sit tässä pari viikkoa houkutellut minua että lähtisin sen kaverin vaimon kanssa kuntonurkkeilyyn. Kovasti mies siis tästä asiasta puhunut ja innostanut minua. No joo, asiaan sitten innostuinkin että ok. Lääkärikin mulle suositellut kyseistä lajia olkapään ongelmien takia. Tämä miehen kaverin vaimo tarjoutui antamaan mulle nyrkkeilyhanskatkin.
Asia sit sovittiin viime viikolla että tänään maanantaina siis sinne lähdettäis. Saisin kyydinkin tältä "vaimolta". Mies lupasi että hän varmasti saa järjestettyä työnsä niin että pääsen sit nyrkkeilyssä käymään säännöllisesti joka viikko. Mies kehui tätä aikaakin että ei voi olla vaikeaa hänen järjestää töitään kun on niin myöhään illasta, klo.19 - 20.30.
No kuinka ollakaan, mies on vielä tällä hetkelläkin kannonkoskella töissä :/
(sieltä parin tunnin ajomatka kotiin)
Sanoin jo viime viikolla tällä miehen kaverin vaimollekin että en vielä kovin kattoon pomppaan innostuksesta kun jos asiat menee kuten ennekin niin korkeintaan kolmesti pääsen tuollaiseen harrastukseen johon pitää säännöllisesti mennä ja tiettyyn kellon aikaan. Ennenkin mun harrastukset on tyssänneet miehen töiden takia.
No näinhän tässä nyt sit taasen kävi etten päässyt edes tätä ensimmäistä kertaa :|
On kyllä vähän sellanen olo aina tällasten jälkeen että ei viittis mitään menoja sopia kenenkään kanssa kun sit joutuu ilmoittelemaan että en pääse ja seliseli. Saatikka että maksais jonkun kuukausi- tai kausimaksun ja sit ei loppujen lopuksi pääsis siellä käymäänkään.
Enkä kyllä viittis ottaa maksullista hoitajaakaan lapsille sen takia että itse pääsisin harrastamaan.
No mies sit tässä pari viikkoa houkutellut minua että lähtisin sen kaverin vaimon kanssa kuntonurkkeilyyn. Kovasti mies siis tästä asiasta puhunut ja innostanut minua. No joo, asiaan sitten innostuinkin että ok. Lääkärikin mulle suositellut kyseistä lajia olkapään ongelmien takia. Tämä miehen kaverin vaimo tarjoutui antamaan mulle nyrkkeilyhanskatkin.
Asia sit sovittiin viime viikolla että tänään maanantaina siis sinne lähdettäis. Saisin kyydinkin tältä "vaimolta". Mies lupasi että hän varmasti saa järjestettyä työnsä niin että pääsen sit nyrkkeilyssä käymään säännöllisesti joka viikko. Mies kehui tätä aikaakin että ei voi olla vaikeaa hänen järjestää töitään kun on niin myöhään illasta, klo.19 - 20.30.
No kuinka ollakaan, mies on vielä tällä hetkelläkin kannonkoskella töissä :/
(sieltä parin tunnin ajomatka kotiin)
Sanoin jo viime viikolla tällä miehen kaverin vaimollekin että en vielä kovin kattoon pomppaan innostuksesta kun jos asiat menee kuten ennekin niin korkeintaan kolmesti pääsen tuollaiseen harrastukseen johon pitää säännöllisesti mennä ja tiettyyn kellon aikaan. Ennenkin mun harrastukset on tyssänneet miehen töiden takia.
No näinhän tässä nyt sit taasen kävi etten päässyt edes tätä ensimmäistä kertaa :|
On kyllä vähän sellanen olo aina tällasten jälkeen että ei viittis mitään menoja sopia kenenkään kanssa kun sit joutuu ilmoittelemaan että en pääse ja seliseli. Saatikka että maksais jonkun kuukausi- tai kausimaksun ja sit ei loppujen lopuksi pääsis siellä käymäänkään.
Enkä kyllä viittis ottaa maksullista hoitajaakaan lapsille sen takia että itse pääsisin harrastamaan.
) ja jos keksisin jotain mitä haluaisin aloittaa /kokeilla ja saisi vielä jonkun lähtemään mukaankin, niin kyllä mua ketuttais jos ei voisi järjestää niin että pääsisin!
