\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.10.2005 klo 11:26 nimetön kirjoitti:
verhot kyllä vedetään eteen (en tiedä taysistä)... ei niitä välttämättä ihan umpeen saa (siis johki voi jäädä sentin rako) mut kyllä ainakin miun kohdalla hoitsu oli itse edessä ja piti huolta ettei kukaan vahingossakaan pääse näkeen.. ja onhan ihmisellä suu millä sanoa että varmista nyt ettei kukaan nää.. tartteeko tänne tulla pelotteleen synnärille menijöitä??? ja musta nyt on älytöntä sanoa, että kun synnärille menee niin pitää jättää miten se nyt oli henkilökohtainen tila ulko-ovelle ja antaa kroppa muitten sorkittavaksi... HEI HALOO!!! luuletteko te että ne tädit huvikseen sitä tekee ja sillä mielellä että teillä ei ole mitään ihmisarvoa... ne tekee sen SIKSI että ne varmistaa että olette terveitä, kaikki on kunnossa, ja se on tehtävä koska joskus joku esim sisäinen verenvuoto huomataan vasta tuntikausia synnytyksen jälkeen.. mitä te oikeen haluatte? että teidät jätetään rauhaan vauvojenne kanssa eikä teihin kosketa? no entäs sitten kun jotain sattuu ja lakanoille holahtaa pari litraa verta ja sitten kiikutetaan leikkuriin niin mitäs luulette, teettekö valituksen hoitovirheestä vai ootteko tyytyväisiä kun teille annettiin henkilökohtainen tila??? voi jeesus mitä tyyppejä.... kyllä teillä on oikeus synnyttää vaikka kotona niin että vaan miehenne on näkemässä ja saatte sitä yksityisyyttä niin paljo kun haluatte mutta tajutkaa nyt, ei se ole yksityisyyden loukkaus että tarjotaan hyvää hoitoa ja huolenpitoa.. siks toisekseen tuo muitten pelottelu on tosi ilkeää koska se sairaala aika kestää parista päivästä viikkoon ja on todellakin niin lyhyt aika että sen nyt seisoo vaikka päällään.. täällä aina esikoisen oottajat kysyy että mitäs jos sairaalassa on sitä ja tätä kauheeta no minäpä kerron: se ei kestä ku pari päivää, sitten pääsette kotiin!!!!! turha siitä on huolestua.
Niin no se oli vain
minun henkilökohtainen kokemus. Ja se on sitä edelleen vaikka
sinua olisi hoidettu miten hyvin ja vaikka
sinulla olisi ollut miten hyvä tuuri (TAYS:sta et edes tiennyt, hmm...).
Vai oletko nyt ihan tosissasi sitä mieltä, että kunhan joku alapäähän katsoo niin se riittää, ei ihmisellä ole oikeutta toivoa, että se tapahtuu jossain muualla kun siinä kolmen hengen huoneessa johon koska tahansa hyppää sisään vieruskaverin mies tai joku? Että jos tästä kehtaakin valittaa saa jäädä kotiin synnyttämään? Tai että se on oma vika, mitäs ei saanut suutaan auki. Kas kun mulla ei ainakaan silmät toimi niin pitkälle, että näkisin jo ulko-ovelle asti koska se vieruskaverin mies on sinne huoneeseen tulossa.
Mutta, ettei kukaan nyt vaan käsittäisi väärin, niin voin lisätä kyllä, että
tietysti on hyvä että sinne alapäähän katsotaan.
Ja pelottelua tämä ei ole! Tämä on kokemus muiden joukossa mistä myös minulla on oikeus puhua vaikka se ei olekaan sama kuin sinulla on ollut. Kyllä mäkin olen itkun kanssa lukenut näitä "olin niiiin onnellinen, sain hyvää hoitoa, synnytys oli ihanaa, kaikki meni hyvin" juttuja ja miettinyt miksi mulla ei mikään mennytkään niin. Meenkö mäkin nyt niihin keskusteluihin vaahtoomaan, että hei haloo kun mulle tulee paha mieli tästä, ootte tosi ilkeitä!?
Mutta kirjoitinkin, että
ei varmaan muualla ole näin ja lisään vielä, että
ei varmaan kellään muulla TAYS:ssakaan ole. Ihan ainut olin...
Siinä olet oikeassa, että se on lyhyt aika ja olenhan minäkin uudelleen uskaltautunut raskaaksi. Ei tämä nyt mikään koko maailmaa kaatava juttu ole. Tässä vaan tämän toisen raskauden kohdalla nyt joutuu vähän käymään läpi näitä juttuja. Jos sinussa olisi tippakin inhimillisyyttä voisit ymmärtää, että varsinkin tälläisessa tilanteessa (vaikea edellinen raskaus, synnytys tai osastolla oloaika tms.) se on ihan terapeuttista ja melko yleistäkin.
Enhän minä missään odotus-puolella näistä kerro kysymättä ja rohkaisen tietenkin muita (ja tiedän, että suurimmalla osalla kaikki menee tosi hyvin!). Onko sulla nyt ideoita missä tästä saa puhua jos synnytys-puolen keskustelu missä muutkin puhuvat peloistaan on väärä paikka?!