Siis alkaako meillä kohta olla jo viikot täynnä, alkaa kammasta loppua piikit hiljalleen =) Ihanaa. Kohta on tämäkin palsta vaan synnytyskertomuksia täynnä! Niin se vaan aika menee lujaa eteenpäin.
Täällä kökitään edelleen yksin kotosalla, mies huitelee milloin missäkin. Joka päivä lupaa tulla huomenna "kotiin" juttelemaan mun kanssa asiasta, mutta ikinä ei häntä näy. Äsken laitoin taas suutuspäissäni viestin, että hänen ostamat tavarat lähtee huomenna vanhempiensa luokse ja muuttoilmoitus astuu voimaan piakkoin vaikken edes mitään sellaista ole tekemässä,vielä ainakaan :| Laittoi viestiä perään et jutellaan huomenna, oon nyt Mikkelissä kavereiden kanssa.. tuun huomenna juttelee. En jaksa laittaa mitään takaisin, tätä tämä on. Hankalaa hankalaa ja erittäin hankalaa!
Mutta minä odotan vaikka vuoden päähän, että saan juteltua miehen kanssa asiat halki.. muuten ne jää rassaamaan mieleen ja tiedä miten sekaisin sitä vielä menee siitä.. itku ja toivottomuuden tunne tulee aina välillä, mutta itkun jälkeen tajuaa taas sen, että minulla isot tukijoukot ympärillä etten jää yksin vauvankaan kanssa. Vaikka ensimmäinen lapsonen onkin, niin ei ole vielä tullut sitä tunnetta että minä en mitenkään pärjäisi. Serkun kanssa päivittäin nähdään ja ollaan yhdessä, päivät menee nopsaan kun hällä 2 alle 4v lasta niin tekemistä riittää, ne on kuin omia :heart: Luotan täysin siihen, että nyt odotuksen aikana sekä syntymänkin jälkeen se porukka on mukana elämässä!! Kyllä sitä pystyy heivaamaan yhden miehenkoppelon mehtään, miettiköön siellä!!
Ultrassa pääsin vilaisemaan vauvelia, sain oikein kuvan mukaan. Painoarvio 2,4kg :heart: ja kovasti pieni teki hengitysharjoituksia jo, lääkäri sanoi että mittausten mukaan keuhkot alkavat olla jo niin pitkälle kehittyneet, että voisi syntyä jo viikon päästä pois :heart: mutta ajattelin pitää sitä vielä sisällä parisen viikkoa lisää! Lähtökuoppiin vaavi oli alkanut jo laskeutua ja RT:ssa ollut jo pidemmän aikaa siis. Mahakin on jo humpsahtanut alas ja käveleminen on muuttunut ankkamaiseksi :kieh: nivusia kovin vihloo ja kohdunsuuta venyttää, huh miten raskaita yöt ovatkaan! Ei ole tehty raskaudet helpoiksi..
Äitin kanssa tänään kuokittiin rivarin pihaa kuntoon, ai kun tulikin nättiä! Kukkia istuteltiin lisää ja pyllyt pystyssä tongittiin pensaikossa! Äiti odottaa jo kovasti anopin kanssa mummoksi tuloa, kummallekkin se ensimmäinen lapsenlapsi :heart:
Mutta nyt taidan painua suihkuun, sitten hieman telkkaria ja syömistä ja jos sitten jo painuisi yöpuulle kun heräsin jo 6 aikaan aamulla... Kiitokset taas kaikille voimahaleista, ne on tullu perille koska voimia löytyy jostain taskusta aina! Suuri tuki ootte koko ajan :hug:
-Tiippana ja papunen pieni 33+2