~~~~ELOMASSUT HEINÄKUUSSA~~~~

Hirmu isot onnittelut Kiinealle pikkuprinsessan johdosta!!!

Sain vihdoin luettua kaikki teidän kirjoittamat jutut läpi ja mua jäi vaivaamaan, kun joku puhui välilihan hieronnasta??!!?? Siis miten se käytännössä tapahtuu?? En oo ikinä kuullukaan moisesta! Mutta mies kyllä varmasti mielellään ottas sen hoitaakseen..... ;)

Tulen vielä vähän myöhemmin kommentoimaan lisää ajan kanssa, nyt pitää lähtee siskotyttöö kuskailemaan.... :wave:

Vimppa ja pimatsu tasan 33
 
Huh, ompas tänne tullut kivasti tekstiä. Olin viikolla hyvän ystäväni luona parin sadan kilometrin päässä, kun ei sitten tiedä milloin saadaan seuraavan kerran jutella oikein kunnolla ja rauhassa. Oli mukava reissu, mutta tulomatkalla alkoi kyllä sellainen vihlonta alapäässä, tuntui ettei kotimatka pääty koskaan.

Maha on jo laskeutunut ihan kiitettävästi, supistuksia ja vihlontaa sen verran, että saa nähdä jääkö ensi viikonlopun näyttelyreissu väliin. Olenkin miehelle sanonut, että eihän näyttelypaikalta ole matkaa synnärille kuin pari kilometriä, kun täältä kotoa sinne tulee toista sataa, joten ihan vieressähän sitä siellä jo ollaan. Tiistaina olisi neuvola ja 14.7. synnytyslaitoksella synnytystapa-arvio, painoarviot ym.

Nyt kun ollaan jo näin loppusuoralla niin millaiset fiilikset teillä on ollut tästä raskausajasta? Minusta tämä on kaikenkaikkiaan ollut mielenkiintoinen kokemus, jota en pois vaihtaisi, vaikkakin oletettavasti tuskaisimmat ajat vielä edessä. Jos vauva vielä muutaman viikon pysyisi sisällä niin sitten tämä saisi jo päättyä. Kaikkein raskainta on mielestäni ollut lähes jatkuva huoli pikkuisesta, minullahan meni kohdunkaula ja paikat pehmeni jo viikolla 26. Sitten se kaatuminen ja lapsiveden osittainen meno pari viikkoa sitten, joten jokohan uskaltaisi jo huokaista helpotuksesta. Viikkoja tulee onneksi huomenna täyteen 36.

Vauvanvaatepyykille pitäisi ryhtyä ja ensi viikolla olisi tarkoitus laittaa pinnasänky valmiiksi :)

Lauren-78
 
Siis alkaako meillä kohta olla jo viikot täynnä, alkaa kammasta loppua piikit hiljalleen =) Ihanaa. Kohta on tämäkin palsta vaan synnytyskertomuksia täynnä! Niin se vaan aika menee lujaa eteenpäin.

Täällä kökitään edelleen yksin kotosalla, mies huitelee milloin missäkin. Joka päivä lupaa tulla huomenna "kotiin" juttelemaan mun kanssa asiasta, mutta ikinä ei häntä näy. Äsken laitoin taas suutuspäissäni viestin, että hänen ostamat tavarat lähtee huomenna vanhempiensa luokse ja muuttoilmoitus astuu voimaan piakkoin vaikken edes mitään sellaista ole tekemässä,vielä ainakaan :| Laittoi viestiä perään et jutellaan huomenna, oon nyt Mikkelissä kavereiden kanssa.. tuun huomenna juttelee. En jaksa laittaa mitään takaisin, tätä tämä on. Hankalaa hankalaa ja erittäin hankalaa! :( Mutta minä odotan vaikka vuoden päähän, että saan juteltua miehen kanssa asiat halki.. muuten ne jää rassaamaan mieleen ja tiedä miten sekaisin sitä vielä menee siitä.. itku ja toivottomuuden tunne tulee aina välillä, mutta itkun jälkeen tajuaa taas sen, että minulla isot tukijoukot ympärillä etten jää yksin vauvankaan kanssa. Vaikka ensimmäinen lapsonen onkin, niin ei ole vielä tullut sitä tunnetta että minä en mitenkään pärjäisi. Serkun kanssa päivittäin nähdään ja ollaan yhdessä, päivät menee nopsaan kun hällä 2 alle 4v lasta niin tekemistä riittää, ne on kuin omia :heart: Luotan täysin siihen, että nyt odotuksen aikana sekä syntymänkin jälkeen se porukka on mukana elämässä!! Kyllä sitä pystyy heivaamaan yhden miehenkoppelon mehtään, miettiköön siellä!!

Ultrassa pääsin vilaisemaan vauvelia, sain oikein kuvan mukaan. Painoarvio 2,4kg :heart: ja kovasti pieni teki hengitysharjoituksia jo, lääkäri sanoi että mittausten mukaan keuhkot alkavat olla jo niin pitkälle kehittyneet, että voisi syntyä jo viikon päästä pois :heart: mutta ajattelin pitää sitä vielä sisällä parisen viikkoa lisää! Lähtökuoppiin vaavi oli alkanut jo laskeutua ja RT:ssa ollut jo pidemmän aikaa siis. Mahakin on jo humpsahtanut alas ja käveleminen on muuttunut ankkamaiseksi :kieh: nivusia kovin vihloo ja kohdunsuuta venyttää, huh miten raskaita yöt ovatkaan! Ei ole tehty raskaudet helpoiksi..

Äitin kanssa tänään kuokittiin rivarin pihaa kuntoon, ai kun tulikin nättiä! Kukkia istuteltiin lisää ja pyllyt pystyssä tongittiin pensaikossa! Äiti odottaa jo kovasti anopin kanssa mummoksi tuloa, kummallekkin se ensimmäinen lapsenlapsi :heart:

Mutta nyt taidan painua suihkuun, sitten hieman telkkaria ja syömistä ja jos sitten jo painuisi yöpuulle kun heräsin jo 6 aikaan aamulla... Kiitokset taas kaikille voimahaleista, ne on tullu perille koska voimia löytyy jostain taskusta aina! Suuri tuki ootte koko ajan :hug:

-Tiippana ja papunen pieni 33+2
 
Iltaa!

Mies lähti tossa tunti sitten kaverinsa kanssa kalaan, kotiutunee joskus yön pikkutunneilla. Onneksi läksivät autolla, joten reissun päätarkoitus on oikeasti kalastus eikä juopottelu kuten niin monesti muulloin ollut.. Mulla alkanut jo oikeasti tulla sellainen olo etten uskalla miestä päästää enää kovin kauas reissuilleen, koskaan kun ei tiedä milloin lähtö voisi tulla. Mies ei meinannut alkuun sitä ymmärtää, kun hälle kiukkusin siitä ettei jän voi enää suunnitella kovin kauas reissuja, eikä etenkään sellaisia menoja joissa kuvioissa reilusti alkoholia. Mutta onneksi eilinen lääkärissä käyntini sai miehenkin tajuamaan että nyt on oikeesti tosi kyseessä noiden mun supistusten yms kanssa ja lupasikin tästä lähtien pysytellä lähtövalmiudessa. Ei siinä mitään jos jossain käy, mutta kun mua hieman pelottaa kuinkahan nopeesti tämä kaveri mahtaa maailmaan putkahtaa sit kun se aika koittaa. Esikoinenkin kun syntyi alle 5 tunnissa, joten synnytys voi olla hyvinkin nopea.

Joku kyseli muistaakseni MUOVISEN HOITOALUSTA PUHDISTUKSESTA. Minä olen sitä puhdistanut ihan sellaisella tolu-suihkeella. Suihkuttanut pesuainetta ja pyyhkinyt kostealla rätillä puhtaaksi. Muovisen alustanhan voisi periaatteessa ihan suihkun alla suihkutellakkin puhtaaksi, mutta minä olen laiskuuttani vaan käyttänyt tota tolu-suihketta. Meillä nimittäin aina oli hoitoalustan päällä vielä pyyhe suojana, koska muovinen alusta on aika viileä ja inhottavan tuntuinen vauvan herkkää ihoa vasten.

Tiippanan reipas asenne sai hyvälle mielelle, olet kyllä vahva nainen kun jaksat kaiken tuon suhdesotkun keskellä miettiä tulevaisuuttanne vauvan kanssa noin hurjan positiivisesti! :hug:

Omaan napaa ei uutta. Supistelee ja vihloo.. Myös heikotusta alkanut ilmetä, vähän samanlaista kuin alkuraskauden aikana. Yhtäkkiä silmissä sumenee, huimaa, kylmä hiki nousee pintaan ja pyörryttää. Se onneksi menee hetkessä ohi, mutta silti inhottava vaiva. Pitääkin pyytää terkkaria tarkistamaan hemppa ens viikon neuvolassa, saattaa kyllä johtua hetkellisesti alhaisesta verenpaineestakin.

Jassoo joskos sitä hetkeksi vielä heittäytyis tonne sohvalle katselemaan leffaa ja mutustelemaan sipsejä. Heti piti käydä herkkuja ja elokuva hakemassa kun saan viettää illan omassa rauhassa. ;)
Öitä kaikille!

:heart: haaveilija ja poju 33+5
 
Kävin eilen ystävieni kanssa ulkoilemassa. Tehtiin yhdessä ruokaa ja sen jälkeen mentiin kasinolle. Ihmiset kyllä tuijottivat mahaani. Sain hevoslaukkapelissa jättipottivoiton - yksi euro! Ei mennyt ilta silti plussalle, koska en jaksanut enää kävellä kahden kilometrin matkaa kotiin ja ratikat eivät kulje meidän suuntaan enää puolen yön jälkeen, joten menin sitten taksilla. :D

Marikki ja pikkuinen 33+5
 
Huomenta!!

Missä kaikki oooonnn???????

Oma oloon ei mitään uutta.. suurta ja paksua ja kehon jäykkyyttä ja hankaluutta.. no sain äsken kuitenkin varpaan kynnet leikattuu ja lakattuu :D

Olo on tosi ällö jotenkin..aina ruuan jälkeen tulee paha olo, ei mahtuis ku hiiren annos mahaan, mut nälkä on.. ja muutenkin sellanen heikottava olo.. vettä juon paljon, et siitä ei ainaskaan oo puutetta, ehkä tuo kuumuus tekee hölmöä oloa.. tai siis ulkona ei oo kuuma mutta miulla on kuuma kuitenkin :D

Palatkaa hyvät elokuiset sisaret tänne!!!!

Äiti lpr 35+5
 
Hello!

Täällä ollaan jo oltu monta tuntia hereillä. Yöt on välillä aika tuskaisia, kun on kuuma ja paikkoja särkee ja ja...vali vali. Nyt mulla on sitten alkanut vielä häpyluu paukkumaan. Terkka sitä sanoi, että ei kannata pelästyä, jos alkaa naksumaan. Jaiks. Ei se satu, mutta on ilkeen kuulosta.

Siivoamaan pitäs alkaa. Kissanhiekkaa taas joka paikka täynnä! Ja karvaa! Mikään ei kiinnostais, mutta pakko kai se on. Mänoo hermot! :kieh:
 
Kiinealle hurjan paljon onnitteluhalauksia tyttösen syntymän johdosta :flower: :heart:

Lauren kyseli fiiliksistä raskausajalta. Mulla on mennyt ylipäänsä koko odotusaika hyvin noita alkuajan vuotoja lukuunottamatta. Mielenkiinnolla on tullut seurailtua näitä kropan ja mielen muutoksia - jatkuvaa kasvun aikaa on ollut, sekä henkisesti, että fyysisesti. Luulen, että näistä loppuajan "vaivoista" ja lylleröinnistä huolimatta mun tulee jossain vaiheessa jopa ikävä tätä odotusaikaa ja mahaa, vaikkakin vauvan haluaisi jo kovasti syliin hellittäväksi :heart: Kaikenkaikkiaan aivan ihana ajanjakso elämässä, en vaihtaisi pois mistään hinnasta :heart: =)

Eilen alkoi virallisesti äitiysloma - tasan kuukausi laskettuun aikaan!
Oltiin pari päivää mökillä ja sanoin miehelle, että saa olla mun kohdalla tänä kesänä viimeinen kerta. Tällä hetkellä oma sänky tuntuu kaikken parhaalta nukkumispaikalta, koska kaikkialla muualla näyttää tulevan selkä ja lonkat ihan älyttömän kipeiksi. Lisäksi ulkovessassa oli tosi nautinto juosta viisi kertaa yön aikana :D

Sunnuntain jatkoja mammat ja masut :wave:
kaneliomena ja Elmeri 35+5
 
heip :wave:

äiti lpr täällähän sitä :D

bella-lumia me hankittiin juur kissanhiekka-astian ympärille kunnollista eteismattoa, ja hiekan kulkeutuminen väheni n. 70 prossaa. tosi on. astia on eteisessä ja mattoa on siellä laajalti. ennen mattoa siis hiekka kulki meidänkin jaloista ympäriinsä. kaikkee oltiin kokeiltu, mutta tää vaikuttaa lupaavalta toimenpiteeltä.
mut karvaongelmaan ei kyllä oo sitten mitään ratkasua keksittykään :D

(.) nöösi vuotaa :snotty:, simmut on sikkaralla, aivoissa on hiljaista ja väsyttää, kun lienee kesäflunssa tai siitepölyallergia pamahtanut päälle. tällä mennään, huomenna tarkistan, saako ottaa troppia. kotona olevista siitepölylääkkeistä löyty ristiriitasia merkintöjä raskausajalle, joten kysyn ensin, vikisen sitten.
aijuu, kun moni on raportoinut itkeneensä sex and the city -leffaa katsoessaan (minä en, mutta en ookaan sarjan hurja fani, katsoin sitä vähän sillai viileämmin) , niin: katsottiin i am legend ja voi että kun itkin yhdessä kohtaa ja pelkäsin lopuissa. yöllä näin niin karmeita painajaisia, että pääteltiin ukkelin kanssa, että "elokuvat, joissa on voimakkaita kohtauksia", ei sovi nyt meikäläiselle...

irtis ja venyttelevä 34+4
 
Taitaa olla tätä parisuhde kriisiä liikkeellä. Meillä taas ihan järkyttävä riita ollut. Eroakin ollaa tai lähinnä minä olen miettinyt viime aikoina. No eilen sitten kerroin asian myös meidän molempien vanhemmille ja miehen suvulle tarkoitetut tuparitkin peruttiin. Taisi mies kyllä viimein herätä ,että jotain pitää hänenkin tehdä muuten tuo akka hakee ihan oikeasti eroa. Nyt ollaan sitten eilesestä asti tuumattu tätä ja ehkä me nyt koitetaan yhdessä jatkaa. Pitää vaan alkaa vähän hoitamaan tätä suhdetta. Tämä kaikki on saannut alkunsa siitä ,kun aloimme rakentamaan viime kesänä. Se oli ja on edelleen niin raskas prosessi ,että eipä siinä parisuhdetta paljon hoideta. Lisäksi tietenkin tyttö ja tämä tuleva vauva, mun yritys, miehen pitkä sairasloma jne. Sitten kun mieheni on vielä sellainen tyyppinen jurrikka ,että kun ongelmia tulee niin häivytään kavereiden kanssa juopotteleen. Hänellä on lisäksi pilvin pimein lapsettomia ystäviä ,jotka joka viikonloppu soittelevat ja houkuttelevat mukaan. Viime aikoina mies on mennytkin. Nyt on sitten tuon loputtava kokonaan. Mielenkiinnolla odotan pitääkö lupaus ,mutta toivon niin. Toki joskus voi käydä. Että tosiaan semmoista täällä.

Onneksi tuollainen stressi ei vaikuta olooni mitenkään. Ihan samanlailla suppailee kuin ennenkin. Vetistä valkkaria tulee hurjia määriä ja sellaista vihreää sitkeää limaa. Lieko limatulppaa tai jotain. Sori tälläiset ällö kuvaukset :ashamed: . Maha on taas laskeutunut ja painaa ikävästi. Eli kaikkea perus vaivaa löytyy ,mutta ei se mitään. Kuitenkin toisaalta olen paljonkin nauttinut tästä odotuksesta ja kaiseksta siihen liittyvästä. Tiedän ,että vauvan liikeitä ja masua tulee kaipaamaan taas synnytyksen jälkeen. Ikävintä on tietenkin ollut pelko ennenaikaisuudesta ,kun saikulle jouduin jo silloin rv 19.

En nyt äkkiseltään muista kuka kyseli ennenaikaisesta vauvasta ja mitä ongelmia siinä. Meidän esikko tosiaan syntyi rv 35+1. Ainut ongelma oli väsymys. Kovasti töitä sai tehdä ,että imetys saatiin onnistuman ja yli kuukauden ajan piti herätellä syömään 2-3 h välein. Keskolassa oli vain 2 vrk. Eikä saannut edes lisähappea. Esikko on tyttö ja tytöthän tuossa lopussa kehityy usein nopeammin. Meillä oli melko lailla valmis pakkaus syntymään. Niin keltaisuutta oli ja valohoitoa sai. Ainahan se on pelottavaa ja raskasta ,kun vauva ennenaikaisena maailmaan tulee ,joten toivotaan että vauvelit vielä matkassamme tovin viihtyisivät.

No tulipas turistua oikein kunnolla. Saankin lähteä kohta pitään tunnit oppilaille. Kiva ,kun on viileää niin jaksaa olla ulkona paremmin.
-Poni ja Manteli 33+4
 
ai juu, laurenin kymysykseen: toistaiseksi mun raskaus on edennyt hyvin ja oon ollut tosi vaikuttunut tästä kaikesta. niin paljon asioita on pyörähtänyt pääkopan kautta, tosi yllättäviäkin, melkoinen korkeakoulu tää raskausaika on ollut. ihmeen luonnollisesti oon saanut suhtauduttua kropankin muutoksiin, pelkäsin etukäteen, että olisin jotenkin enempi stressannut kaikesta. oikeastaan tämä on ollut tähän asti paljon positiivisempi kokemus kuin uskalsin toivoa =)
nyt toivon samanlaista hyvää virettä loppuun asti, ja yritän totella vauvan 89-vuotiaan isomummin eilistä kehotusta, että älä jännitä (synnytystä ) :) oon yrittäny psyykata itteeni synnytyksen osalta siihen, että mitään ei voi etukäteen tietää, kaikki voi vaihtua/muuttua synnytyssairaalasta alkaen, mutta kaikki kyl menee omalla painollaan ja luonnollisesti, ja ammattilaiset on paikalla, joten eiköhän tästä selvitä :)
 
Voimahaleja Poni06 Toivottavasti saatte asianne kuntoon. Ja kiva kuulla Tiippana että olet tuolla mielellä, kyllä me naiset aina pärjätään!:)

irtosora Meillä oli vanhassa kämpässä kissojen hiekkalaatikon edustalla sellaista muovista ruohomattoa. Sekin esti hyvin hiekan kulkeutumisen joka paikkaan. Nyt meillä on niin pieni vessa, ettei sinne mattoa mahdu, hyvä kun mahtuu edes se hiekkalaatikko. Pitäisiköhän laittaa itsekin hiekkis eteiseen hattuhyllyn alle...onkohan se ihan hassua....pojilla kuitenkin sellainen kuomullinen laatikko. Se vois sopia...

Mutta nyt on pakko mennä laittamaan ruokaa. Tulen jossain vaiheessa vielä kommentoimaan lisää...
 
Tänne ei kummempia, vähä olen hypistelly nuita vauvan vaatteita, ja laitoinki jo osan lipaston laatikkoon. Lähdetään tästä piakkoin hakemaan miehen siskon perheeltä vauvan kori sänkyä meille, mieski on aikanaan nukkunu siinä perintö sängyssä. Pitää vain sit ommella laitoihin suojat, ku jotai uutta pitää tälle tulevalle vauvallekki tehä.
Tyttö (2v) meillä hypistelee kans nuita vaatteita, ja meinaa omia sen nukeille kaikki, tai sit on viemässä minun siskon vauvalle lisää vaatteita, ku vietiin silloin ku hän 4kk sitte synty. Ei raukka vielä tajuakkaan mitä se meinaa ku tytöstä tulee isosisko, et meille tulee ihan oma vauva :heart: , se näkee sitte miten lähtee menemään. Tuo 2-v uhma vaan on pahimmoilleen päällä, terästettynä vielä jääräpäisellä luonteella :whistle:

Niin ja eilen alko virallinen ÄITIYSLOMA :D

Onko jollaki kokemusta imetys tyynyistä? Mietin ku kirppareilla useamman kerran nähny niitä, et oiskohan kätevä imettää sen kans mitä montaa tyynyä asetella vauvan alle. =) :wave: :D
 
Huh mikä hiki ku ajo nurmikkoa...meillä sitä riittää sellaiset pari tuhatta neliöö. Tänä vuonna ollaan kyl suosiolla toi "takapiha" jätetty ajamati, kun ajettava sanoi sopimuksensa irti lopullisesti.

Nivuset on yöllä kuin tulessa ja selkä jomottaa. Hyvin tulee nukuttua :LOL:

Jaha kait mä läähen tästä tapetoimaan tota olohuonetta.

Onnea kaikille ketkä on jo vaavin saanut :)
 
tosi ikävää että niin monella on parisuhdeongelmia tässä elämänvaiheessa, vaikka vauvantulolla pitäisi olla ihan täysin vastakkainen vaikutus suhteeseen :ashamed:

nuo miehet osaa toisinaan olla NIIN ärsyttäviä! Itselläkin meni eilen hermot kun tuo ukko oli eilen aika reippaasti humalassa. Onnistui sitten kaatamaan grilliruuat sohvalle ja minähän tietenkin jouduin sen sotkut siivoamaan kun ei itse kyennyt..Ei sattunut olemaan sitten mitään huonekalujen puhdistusainetta, joten ei sitä rasvaisen ruuan hajua pois saanut, yök! Nukkumaan mentäessä ukko löi vahingossa minua nenään kyynerpäällä niin että siitä alkoi verta tursuamaan..minä sitten vihaisena hakkasin häntä tyynyllä ja koitin töniä pois sängystä, mutta eihän tuo välittänyt mitään, mutisi jotain ja käänsi kylkeä. Menin sitten itse raivoa puhkuen grilliruualta haisevalle sohvalle nukkumaan..kyllä vit***i :kieh: tuolla se porsastelija VIELÄKIN nukkuu, kuorsaa niin että kuuluu tänne olohuoneeseen asti ja varmasti haisee niin ihanasti vanhalle viinalle ja tupakalle yökötys! :headwall: ette arvaakaan miten tekisi mieli käydä kaatamassa sen päälle ämpärillinen kylmää vettä kostoksi...tosin se tarkoittaisi sitä että todennäköisesti joutuisin siitä itsekin kärsimään kun koko sänky kastuisi, että tyydyn pelkkään mökötykseen |O

no mutta jospa se tästä valittamisesta, omaan vointiin ei mitään uutta..pikku-ukkeli möyrii niin että välillä ottaa tosi kipeää ja maha on vähän arka. Huomenna olisi taas neuvola, toivottavasti nyt saan sen lääkäriajan ja pääsisi vauvaa ulralla kurkkaamaan pitkästä aikaa.
eilen tuli ostettua alennuksesta vauvalle vähän vaatteita, TinyLove musiikkileikkimatto (aivan ihana) ja vaipparoskis :) saatiin tietää että anopin tuttavan kautta saadaan hoitopöytäkin, joten sekin asia on sitten viimein pois päiväjärjestyksestä.
 
Paljon onnea Kiinealle! :flower:

Ja voimia Tiippanalle! :hug:

Tiistaina on piiiitkästä aikaa neuvola, edellisestä kerrasta onkin jo vierähtänyt melkein 2kk, ku oli tuo sairaala-aika tuossa välissä.

Tänään käytiin Tietomaassa, oli mukava käydä ihmisten ilmoilla. :D Viime vko meni mummoloissa täyshoidossa. On kyllä ihana olla taas kotona, omassa rauhassa... Sain viime vkolla tehtyä ainoan hankinnan, joka meillä oli, turvakaukalon. Ostettiin Gracon Logico S, esikolla oli aikanaan Autobaby ja tykättiin siitä silloin kovasti. Ainut mitä myytiin pois, ku ei enää tarvittu.

Tulipa tässä taas jotain... Täytyy lähteä syömään oikeaa ruokaa, että saa jälkkärin päälle. :D Ja sen jälkeen lepäileen, ettei supistukset innostu liikaa...

Tiitu ja Eppu 32+5
 
Fiiliksistä En tiedä olenko outolintu, mutta jotenkiun tuntuu että näin "loppua kohden" alkaa elämä viimeinkin voittamaan :) Syynä on luultavasti se että saa viimeinkin olla lomalla ja hengähtää töistä ja opiskeluista ja vain keskittyä perheeseen ja tulevaan. Mieltä helpottaa myös se että nyt vaaveli alkaa olemaan jo "kypsä" eikä haittaa vaikka putkahtaisikin jo maailmaan :) Tuntuu että nykyään jaksaa jopa fyysisesti enemmän kuin koko raskausaikana!! Noh, mitä nyt rappusissa puuskutan, mutta nyt jaksaa sentään kiivetä rappuset :)

Onko kellään muulla tällaisia fiiliksiä?

Pepppi ja Ö 34+4
 
heippa kaikki :)

Mulla oli eilen vauvakutsut ja tuparit ja oli kyllä tosi ihana ilta. Ei meille tullu tosiaan puoletkaan kutsutuista, mutta hauskaa oli pienelläki porukalla :) . Tuli jotenkin taas uutta energiaa ja paljon. Ei me mitään ihmeellistä tehty. Syötiin ja juoruiltiin. Yksi ystävistä myös odottaa, lasketu aika hänellä vasta joulukuussa, mutta oli ihana pieni masu jo :heart: . Masa sai tuttipullon, tutteja, vaippoja, vauvaöljyä, pussilakanasetin ja ihanat pikkiriikkiset adidaksen lenkkarit :heart: . itse sain pyyhkeitä ja muutaman tupperware kipon. tuleva isi sai varpajaisjuomaa.

Mulla tää raskaus on ollu kyllä omalla tavalla hankala ja vaikea. Koko ajan olen ollut fyysisesti sairas ja kipeä ja nyt vielä alkaa toi henkinen puolikin reistailla. Olisin ihan valmis nyt synnyttämään. Mutta tän kaiken kestää ja jaksaa kun tietää mitä ihanaa sieltä tulee :heart: .

mutta vointeja kaikille :)

salah ja masa 32+6
 
Moikkelis!

Ompas täällä monella ongelmia parisuhteessa. Varmaan tekee kaikki raskaushormonitki nyt elämästä vaikeempaa, tunteet niin pinnassa yms.
Voimia kaikille jotka joutuvat puntaroimaan asioita tuolla saralla. :hug:

En oo kerenny koneella perjantain jälkee paljoo istuskelee. Eilen meni koko päivä kaverin polttareissa ja kyllä oli mukavaa. Hyvin jaksoin olla mukana siihen asti, ku muu lauma lähti kuppiloita kohti. Mutta kyllä uni maitto heti ku kotiin pääsin kymmenen jälkeen.

Tänää lähettiin aamupäivästä miehen siskon perheen kanssa patikoimaan luontopoluille. Lapset juos hirmusta kyytiä koko ajan ja mä laahustin perässä. Ei voinu todellakaan kovin nopeesti kävellä, ku heti meni masu kivikovaks ja ilkee paineen tunne alavatsalla.
Sieltä mentiin vaunulle grillailee, pelailee ja lapsukaiset kävi mummin kanssa saunomassa + uimassa.
Just tultiin kotiin ja nyt jos vetäis ruodon suoraks, ku koko viikonloppu menny pystysuorassa asennossa.

Ainiin, se on vissiin issiasta mikä mulle iskee aina yöllä tohon vasempaan lonkkaan. Oon nyt kolme yötä taistellu sen kanssa. :kieh:

Nyt laittaa iltapalaa pojulle ja sit suihkuu ja sit tosiaan se ruodon suoristus. =)

Aurinkoista sunnuntai illan jatkoa! :wave:


 
Niin noista tuntemuksista raskaudessa...mulla on mennyt ihan hyvin raskaus tähän asti, mutta nyt alkaa kyllä olemaan noita loppumetrien vaivoja. Meikäläinen on paraskin puhuja: esikon odottaja :D Mutta siis, nyt alkaa olemaan sellainen olo, että sais jo syntyä. Mutta silti en halua, että hän vielä syntyy. Kämppä on ihan keskeneräinen ja hankintoja tekemättä. Kyse ei kuitenkaan ole rahasta vaan siitä, että sais aikaseks lähteä kauppoja kiertelemään. On niin raihnainen olo.

Muutenkin välillä harmittaa,etten varmaan ole ihan täysillä pystynyt nauttimaan ekasta raskaudesta, kun on ollut niin paljon kaikkea muuta. Esim. tämä muutto.

Painokin noussut niin paljon, ettei ole oikein oma itsensä. Ennen ajattelin, että se on sitten ihan sama millaiseksi kroppa muuttuu. Se kertoo vaan eletystä elämästä, mutta kyllä nyt olen tullut toisiin aatoksiin. Syksyllä kyllä haluan suurimmasta painotaakasta pois.

Että näin täällä.
 
Viikonloppu meni kivasti... oltiiin yhden ystäväperheen kanssa sellasessa kansallispuistossa ja leirintäalueella koko viikonloppu.. miehet kalasti ja me lasten sekä ystävän kanssa ulkoiltiin, syötiin hyvin jne.. mukavaa oli.. :)

Oma ( . ) : Tänään on ollu jtn ihme kipuiluja masussa. Välillä vauvan liikkeet sattuu ja välillä tuntuu kipuja muuten vaan... :/ Viime yönä muuten näin unta, että synnytin kotona pienen pojan. Ei tullut kuin yksi supistus ja sitten vauva vaan syntyi, nopiapa oli synnytys.. :whistle: :D Sitte mietin, että lähteäkkö vielä sairaalaan vai ollakko kotona, ku kerta vauva jo syntyi.. sekoja kyllä nuo unet.. :LOL:

Joku kyseli raskausajan tunnelmista.. mä just juttelin ystävän kanssa, että jos tää raskaus menis loppuun asti näin hyvin, ni täytyy kyllä olla kiitollinen, ei siis valittamista.. :) Isommilta vaivoilta on tähän mennessä säästytty, nämä pikku kolotukset, närästykset, ja muut kipuiluthan kuuluu asiaan.. Koko ajan kuitenki pelottaa, että jos se maksahepatoosi vielä puhkeaa... mut ei kai se auta etukäteen pelätä!! Varmasti tulee vielä ikävä tätä masua ja noita vauvan potkuja masussa, vaikka toki kovasti jo oottaakin vauvan syntymistä.. :heart: Noh, jospa näitä raskausaikoja ois edessä vielä useampikin, niin ois ainaki toive... :whistle:

Mutta nyt iltapalalle, vaihteeksi nälkä... :kieh:

Annilia & Nuppu 34+6
 
Joskus on ollut puhetta unista näin raskausaikana ja mä näen nyt joka yö niin tyhmiä että niissä ei ole päätä eikä häntä. Esm. pari yötä on meiän vessanpönttö ollut tukossa ja tulvii pitkin lattiaa ja viime yönä anoppi oli ollut muutosleikissä mukana ja oli muuttunut tummaihoiseksi. Hänellä oli lyhyeet, kiharaiset hiukset, ylisuuret huulet ja oli ihan suklaanruskea. :LOL: Odotan mielenkiinnolla mitä tapahtuu ensi yönä. =)

Tsemppiä ja iso hali kaikille jotka tarvitsee ylimääräistä tukea :hug:
 
Olen ihan sairaan jäykkä! kamalaa tuskaa nousta sängystä ja tuolista. Alkanut myös olla omituisia kipuja mahassa, en tiedä onko supistuksia vai vauvan venytyksiä. Ovat kyllä niin kivuliaita että hiki nousee otsalle että kai supistuksia? Olen yrittänyt liikkua mutta kipuilu estää oikeastaan kaikenlaisen kävelyn, pitää pysähtyä vähän väliä ja tulee huono olokin. Uimaan tahtoisin mennä mutta en täältä pääse ilman kyytiä eikä kukaan ole kiinnostunut joten sekin sitten on jäänyt.

Tuntuu omituiselta kun ihmiset näkee mun raskauteni, siis se että sanovat ja kysyvät kaikkea, kun minusta tuntuu että se ei voi näkyä päällepäin, sehän on mun sisällä. Ihan outoja mun ajatukset.

En saa kuvaani lisättyä profiiliin, jossain joku vika.
eccu ja sen poikanen 32+1

muoks. Laitoin linkin profiiliini kuvassa rv31.
 

Yhteistyössä