hellurei ja hellät tuntteet kaikille vielä mahaansa ylväästi kantaville!
omastani pääsin eroon tosi vauhdikkaasti ja ilman mitään ennakkovaroitusta. sunnutai iltana ei siis ollut mitään erikoisempaa, kuin muinakaan iltoina. maha kovettui satunnaisesti ja väliin oli menkkamaista jomotusta, muttei mitään säännöllisyyttä. mentiin nukkumaan yhentosta maissa ja nukuin hyvin aina vartin yli yhteen, kun heräsin tosi voimakkaaseen supistukseen, sattui ihan törkeästi. menin veskiin ja veristä limaa tuli kourallinen. herätin iskän ja sanoin että nyt sattuu niin, että mennään. naapuri hälytettiin lastenvahdiksi ja iskä kurvasi tosi vauhdikkaasti sairaalan pihaan, matka kesti n.15min. mut otettiin tutkimushuoneeseen, mutten voinnut kuin tuskailla. hoitaja kirjasi toisen synnyttäjän papereita, ja totetsi hetken kuluttua, että taitaa olla parasta, että menen suoraan saliin, jonne mut ja iskä sitten ohjattiin. kävin pöydälle kyljelleen ja olo oli tosi tuskainen. paikat olivat täysin auki, mutta kalvot ehjät. kätilö sanoi, että paras kivunlievitys on nyt vaan mennä supistukseen mukaan ja ponnistaa ja niin tein. ponnistin ja kalvot puhkesivat, lapsivesi tulla hulahti. ja olo tosiaan helpottui. seuraavan parin supistuksen aikana ponnistin taas ja pojan pää kurkisti jo kolostaan. ja kun hartiatkin oli kohta ulkona, niin olo oli suorastaan autuaallinen. pojan syntymäajaksi kirjattiin 13.8.2007 klo 01.55. synnytyksen kokonaiskesto huimat 40 min. pikkuinen oli ihan sinisen kirjava kasvoiltaan, niinkuin runneltu, mutta ihan oli meidän näköinen ja tuntui aivan uskomattoman hyvälle saada poika rinnalle.
sairaalassa oloaika oli tosi milyttävä kokemus. kaikki kiitos oysilaisille! ihanan rauhallinen ja välittävä ilmapiiri. kotiin päästiin eilen. keken paino putosi sen verran paljon, että huomenna käyn painokontrollissa neuvolassa. uskon kuitenkin kaiken olevan ok, koska maitoa tulee hyvin ja poika syö hyvin ja nukkuu vielä pitkät pätkätkin perään. ite säästyin tikeiltä ja muilta vaivoilta, joten hyvältä täällä näyttää. jälkisuppareita on vielä. sairaalassa söin niihin kipulääkkeitä, mutta nyt pärjäilen ilman.
näin vauhdikas oli meidän yö. iskä kerkes kotona ottaa vielä pienet nokoset, ennenkuin terassin katontekijä tuli aamulla hommiin =)
vilä onnea kaikille tälläviikolla vauvan saaneille ja paljon paljon voimia vauvaansa vielä oottaville!
mirjamic ja keke
