Onnea vauvautuneille :heart: Onpa meidän listalla jo pituutta =)
Tässä olis mun synnytyskertomus Elikkäs heräsin 15.8 aamulla vessaan ja samalla housuun lorahti jotain ja limatulppahan sieltä irtos. Sitä tuli tosi paljon ja oli eka normi veriviirunen ja sitten sitä alkoi tulla ja koko ajan ja pönttöönkin näkyi oikeen menevän verta. Samalla alkoi supistukset ja niitä tuli n. 10 välein, mutta ne ei ollut kipeitä. Kolmisen tuntia pähkäilin mitä tekisin ja soitin 05.45 synnärille, että mitä teen ja ne käski lähteä tulemaan jos oon huolissani veren määrästä ja olinhan minä kun ei ollut aikaisempaa kokemusta :|
Synnärillä oltiin sitten siinä klo 07.00 ja matkalla suppareita tuli 5-10 min. välein, ehkä vähän tiukempina. N. klo 07.30 pääsin käyrille ja makoilin siellä varmaan 45 min. ja samaa tahtia supparit tuli. Sitten n. klo 09.00 lääkäri tutki ja kohdunkaulaa oli vähän jäljellä ja n. 2cm auki. Sovittiin, että lähetään käy kaupungilla ja tullaan puolen päivän jälkeen takasi ja katotaan tilanne uudestaan.
Päästiin parkkipaikalle niin supistuksia alkoi tulemaan 2 min välein ja mä aattelin että kuolen, niin kipeetä ne teki. Yritettiin siinä sitten kävellä, mutta eipä siitä mitään tullu
Lähettiin kuitenkin käymässä sairaalan lähellä olevassa k-kaupassa äkkiä ja takasi synnärille ja käyrille ja oli auennut 4 cm:n. Sitten menin klo 12 ammeeseen ja lilluin siellä 2h:a ja sieltä saliin ja olin edelleen auki sen 4 cm. Sitten pari tuntia kestin ilokaasulla ja aattelin supistusten tullessa, että nyt mä kuolen oikeesti ja ilokaasusta ei kyllä ollut mtn apua. N. klo 16 sai epiduraalin ja voi taivas mikä helpotus se oli, kaikki kipu tosiaan katos ja tuntui vain "painetta" alakerrassa . Mutta kaikesta kivusta ja särystä huolimatta luukut ei aunnut tuosta neljästä sentistä enempää. Jossain vaiheessa lääkäri puhkas kalvot ja lapsivettä tuli ihan käsittämättömän paljon ja samalla vauvan sykkeet laskit ja mun sänky kipattiin pääty alas ja vauvan sykkeet luojan kiitos tasaantu sitten. Olin päätä myöten vihreessä lapsivedessä johon vauva oli kakannu. Vielä joskus klo 20 jälkeen sain lisää epiduraalia ja n. klo 23.45 lääkäri teki päätöksen, että tehdään sektio, koska synnytys ei etene.
Sitten ne kärräs mut leikkakussaliin ja isä joutui jäädä synnytyssaliin odottamaan. Juuri kun anestesialääkäri oli laittamassa oli laittamassa puudutusta, tuli leikkaavalle lääkärille kutsu imukuppisynnytykseen ja se lähti juoksemaan sinne. Onneks eivät ennätteneet laittaa puudutusta, muuten olis voinut tulla totiset paikat jos imukuppisynnytys olis kestänyt... Lääkärillä ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun oli jo takasi ja sitten se puudutus ja leikkaus. Klo 00.17 kuului maailman ihanin ääni, kun tyttö parkaisi :heart: ja mä aloin tietty parkumaan kans.
Lasta näytettiin mulle nopeaa ohimennen ja sanottiin että tyttö tuli ja sitten ne meni pesemään suurimmat liat pois, tyttö oli ollut ihan vihreä ja sitä ei ollut meinannut saada millään pois. Sitten tyttöä tultiin vielä näyttämään ja sain ihokosketuksen häneen poskiposkea vasten ja annoin suukon ja sitten tyttö vietiin saliin isän luokse.
Mut kärrättiin heräämöön tokenemaan, koska salilla oli ruuhkaa ja niin sinne ei mahtunut. Pari tuntia olin heräämössä ja sit mut vietiin osastolle tytön ja isän luokse.
Synnytys oli pitkä ja raskas, mutta eipä sille mitään voinut, että noin kävi, pääasia että lapsi saatiin ulos ja on kunnossa :heart:
Kätilö sanoi, että vauva ei jostain syystä osannut tehdä ratkaisevaa "kiertoliikettä" ja puskea itseään oikeen paikkaan, vaan tunki takaraivollaan johonkin tuohon lantion sivuun.
Sajeva ja rakas 6 vrk :heart: