~**Elokuun mussukat MAALISKUUSSA**~

Unohtui kommentoida vauvankutsuja. Ei mullakaan ollut kutsuja ekassa raskaudessa, silla olin puoli vuotta aikaisemmin muuttanut paikkakunnalle enka oikeasti tuntenut ketaan. Ja kaikki potentiaaliset vauvankutsujarkkaajat olivat Suomessa. Mutta hei, miksi et jarkkaisi niita itse? Eli kutsu hyvat kaverit teille ja leivo/laita hyvaa ruokaa, ehdota, etta kaikki tuovat jotain kauneuspurnukoita mukaan (naamoita, voiteita,..), ja voitte sitten yhdessa kayda saunassa tai muuten vaan lainata kauneustuotteita ja istua olohuoneessa naamat 'mudassa', ja voithan sa sitten lisaksi esim pyytaa jotain lastenvaateketjun edustajaa teille? Ma jarkkaisin varmaan jotain vastaavaa, mutta meidan kamppa on sen verran pieni, ettei tanne mitaan kavereita taida mahtua miehen, koiran ja esikoisen lisaksi. Tai meilla ei ainakaan olisi yhtaan omaa rauhaa, siis.
 
galluppiin mieki voisin vastailla...

tärkein tai tärkeimmät on varmaan ollu kantoliina,kaukalopussi(kätevä varsinkin talvivauvalle), ja maidonkerääjä+rintakumi (alkuun)

turhin ollu vaipparoskis...käytetään kestoja niin ahkeraan ettei juurikaan käyttöö sellaselle sit :D

ihaninta on pienet ihanat oikeet retrovaatteet ja pienet kestovaipat :heart: ja kehto :)
 
Viimeksi muokattu:
Kaikille onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!

Lastentavaragallupiin oli pakko tulla osallistumaan :) Turhin tavara oli rintapumppu. Kokeilin kaiketi kerran pumpata sillä maitoa, ja loppuajan se olikin kaapissa. Mun maidontuotanto oli optimaalista, tuli tarpeeksi vauvalle mutta hetken erossa olemisen aikana pysyi kurissa. Sänky oli periaatteessa myös turha, esikoinen siirtyi sinne vuoden vanhana...

Tärkeimpiä/parhaimpia ostoksia oli useampi. Kantoliina ja hyvät rattaat ainakin, mahdollistivat helpon liikkumisen myös ilman autoa missä vain. Lisäksi Fuzzi Bunz- taskuvaipat osoittautuivat meidän kohdalla ehdottomasti parhaaksi valinnaksi, ei ollut vaippaihottumia, yövaipat (eikä muutkaan) ei vuotaneet ja vaihtovälinkään ei tarvinnut olla äärettömän lyhyt.

Ihanimpia tavaroita on tietysti olleet kaikki pikkutossut ja -myssyt (mitä hamstrasin ihan käsittämättömiä määriä) ja kivakuosiset kestovaipat.

Onko kukaan menossa yksityiselle 4D- ultraan? Meillä on rakenneultra parin viikon päästä, ja kuukauden kuluttua sitten se 4D. Toi yksityinen on mulla ihan pelkästään vauvan tuijottelua varten. Viime raskauden ongelmien takia tuli rampattua ultrassa sen verran usein, että tässäkään ei näköjään ne kaksi enää riitä.

Oma olo on muuten hyvä. Ei liitoskipujakaan vielä, ja ne kohdun kasvukivutkin (?) on loppuneet. Vauva on kovin eläväinen, mutta liikkeet tuntuvat huomattavasti alempana kuin esikoisesta. Jospa se istuu? :)

Kristiina ja ipana 18. viikolla
 
Purkaudun viela yhdesta asiasta eli raskaana olevien onnittelemisesta. Ma kirjoitin pari sivua sitten, etta lahiystavani ei koskaan sanallakaan kommentoinut mun raskausuutisiani. Sivutti vaan aiheen ja nyt myohemmin, kylassa kayneena, ei kysellyt vointeja mutta ei myoskaan mitenkaan valtellyt asiaa vaan vitsailimme yhdessa jostakin vauvanvaatteista. Aluksi asia vaivasi pahasti ja itkin sita yhden viikonlopun, mutta sittemmin olen jopa vahan unohtanut koko jutun..

..kunnes viime viikonloppuna sain vihdoin aikaiseksi kirjoitella sahkopostia parille vanhalle kaverille, joiden kanssa nahdaan ehka kerran vuodessa ja lahetellaan kuulumisia aina siina valissa. Ja suureksi hammastyksekseni toinen niista ei myoskaan mitenkaan onnitellut raskauden johdosta, kommentoi vaan, etta 'kiva kuulla susta ja etta kaikki hyvin'.. Siis olenko ma asunut ulkomailla liian kauan mutta eikos Suomessa onnitella raskausuutisista? Olenko yksin ajatuksissani, etta kyseessa on perus-kaytostapoihin kuuluva asia, vahan niinkun kuuluu onnitella kihlautumisen tai synttareiden johdosta? Vai olenko ma jotenkin viestittanyt, ettei uutinen ole erityisen mulle, kun kerran olen sen kertonut sahkopostin valityksella (mutta en muutenkaan puhu naiden kavereiden kanssa puhelimitse, niin miksi soittelisin heille nyt..)? Vai onko kyseessa joku muu asia, kuten esim. se, etta nama molemmat kaverit ovat lapsettomia noin 34-vuotiaita, eli ehka pienta kateellisuutta taustalla?

Asia jai harmittamaan ja painamaan, vaikka lupasin itselleni, ettei silla ole valia. Plaah! :(
 
Pikasesti luin kirjotuksianne, pitää paremmalla ajalla lukea tarkemmin. Meidän netti on ihan hajalla, äskenkin kesti melki tunti että sain sen päälle.. :headwall:

Kiitos kaikille vastaukista sekä maha kommenteista! :) :flower:

Miuski - Musta ois kans kivaa jos mulle järjestettäis yllätys vauvakutsut! Meidän piti joulun jälkeen järjestää yhdelle kaverille, mutta heidän pienokainen ehti syntyä ennen kun oltiin keretty niitä edes pitää! :D

Mä vastailen tohon galluppiin myös paremmalla ajalla, pitää ensiksi vähän miettiä ;) mut yks tärkeimmistä tavaroista oli kyllä imetysliivit sekä liivinsuojukset, siis itselleni ainakin.

Liikkeistä - täällä vauva liikkuu kyllä päivittäin, aika alhaalla tuntuu vielä liikkeet, mutta pari kertaa jos on esim. selällä maannut on näkynyt ihan mahan läpi liikkeitä ja tuntenut omaan käteen, mies ei ole vielä tuntenut. ( ei jaksa varmaan pitää kättä vielä niin kauaa mahalla että kerran 15minuutissa tulisi kunnon potku ;) )

Arvatkaas mikä uus ruoka himo mulle on tullut!? :ashamed: TUPLA - suklaa patukat.. Ja vielä pari viikkoa sit ei yhtään tehnyt mieli suklaata.. :headwall: Niin ja sitruuna on kans aika hyvää ;)

Majj & 19+0 POKSPOKS! :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Tästä tulee pitkä sepustus kun en ole perjantain jälkeen täällä käynyt :O

Tervetuloa Salama!

Surunvalittelut Raitapaitaiselle :flower: Vaikka kuolema on odotettukin niin on se silti rankkaa :(

Miuski, toivottavasti voit jo paremmin! Mä olen ollut mahataudissa taas sunnuntaiaamusta asti. Ja yhtä oksennuskertaa lukuunottamatta oireet on aika samanlaiset kuin sulla, eli sydän hakkaa, tulee kylmänhiki, väsyttää aivan sairaasti, en jaksa mitään, tuntuu että pyörryn jos yhtään seison kauempaa tai yritän tehdä jotain, saatika sitten jos lähden ulos. Tällainen heikko ja pyörryttävä olo mulla on ollut aikaisemminkin, olen yleensä tulkinnut sen liian matalaksi verenpaineeksi. Mutta tiedä häntä, kun verenpainetta ei koskaan ole ko. aikana mitattu. Matalaa verensokeria se ei ainakaan ole. Enkä usko raudanpuutteenkaan olevan syynä, mulla on kyllä matala hb (olikohan se jotain tyyliin 107 paikkeilla reilu viikko sitten, mutta syön rautatabletteja, eli niiden pitäisi kuitenkin auttaa).

Raudasta puheen ollen, enpäs tiennytkään että se on se joka aiheuttaa tuon kammottavan hajun vessassa (kiitos vinkistä Raitapaitainen ;) ). Ei sen puolen, sain taas mahataudinkin, eli ehkä sekin on osasyyllinen. Outo mahatauti vaan kun alapään toiminnot toimii kuitenkin ihan normaalisti, mutta oksu tulee :x

Juu, ja sitten oksettava kysymys :ashamed: eli onko kellään muulla peräpukamia? Me oltiin tuon miehen kanssa lauantailtana vähän etukäteen juhlimassa hääpäivää, mummu kun oli täällä kerrankin lapsenvahtina, ja takaisin tullessa mun piti päästä vessaan. Ja siis sitä verta tuli aikas lailla (vessapaperiin), sellaista ihan kirkkaan punaista. Ja osoitteesta ei ollut epäilystäkään, eikä sitä vuotanut jatkuvalla soitolla niinkuin olisi tullut jos olisi tullut emättimestä (à la menkat tms). Vuotoa jatkui sunnuntai-iltaan asti, nyt on sentään rauhoittunut (sain äidiltä jotain voidetta joka ehkä on auttanut, tai sitten se meni itsestään ohi). Mutta onko kellään muulla vastaavia kokemuksia? Mietin vaan että pitäiskö mennä kuitenkin lääkäriin, vaikka vuoto onkin nyt lakannut...

Majj ja Hemari, oltiin tosiaan lauantaina miehen kanssa ulkona syömässä, onneksi ilman lapsia. Meillä varsinkin esikoinen on tottunut ulkona syöjä, kävimme varmaan kerran viikossa hänen kanssaan kahvilassa/ravintolassa ennen kuopuksen syntymää. Ja lapsi käyttäytyi kuin enkeli, ei mitään ongelia. Meillä ongelmana onkin siis levototon kuopus, joka ei edes täällä kotona osaa istua paikallaan sen aikaa, että söisi. Saatika sitten ravintolassa jossa on NIIN paljon katseltavaa. Ja nämä kaksi sitten yllyttävät toisiaan, eli ei ole mitenkään kauhean hauskaa heidän kanssaan enää käydä, tai siis täytyy valkata ravintola tosi tarkkaan niin, että siellä on joko jokin paikka, missä he saavat juosta, tai tosi vähän väkeä (mikä taas ei ole hyvä merkki noin muuten), niin etteivät he häiritse muita : / Ja tietty (Ruotsin) laivalla henkilökunta on aivan ihanaa lapsiperheitä kohtaan, voi esim pitää taukoa syömisessä jos täytyy mennä laittamaan lapset nukkumaan :heart: Mutta siis jostain syystä kuopus on ollut vaikea mukaanotettava alusta asti. Saas nähdä miten nyt käy tämän kolmosen kanssa...

Lastentavaragallupin idea on loistava! Mutta vaikea : /

Turhin mulla on ollut kantoliina. Se on pitkä ja hankala sitoa, en ikinä oppinut sitomaan sitä niin, että saisin siitä vauvan pois ja samalla sitomisella takaisin, ja myös olkaimet oli vaikea saada niin, etteivät ne menneet kasaan vaan että niistä sai kunnon tuen. Toinen turha oli sellainen kuppi, jonka sai sen rinnan päälle josta ei imettänyt, mutta joka siis keräsi pois valuvan maidon. Käytin sitä muutaman kerran, mutta eipä sille maidolle ollut käyttöä kun vauva ei osannut/halunnut imeä tuttipullosta. Ja juu, 92 cm bodyt on olleet turhia kun niistä ei ole enää juurikaan iloa kun alkaa potalle lasta treenaamaan.

Tärkein... vaikeaa. Esikoiselle tutti, muuten hän olisi tissitellyt 24/7 ;) Kuopus ei tuttia huolinut, tyyny on ollut sitäkin tärkeämpi... mutta perustarvikkeita lukuunottamatta (erittäin hyvät Teutonian fun-series vaunut, pienet, helppo ajaa ja sopivat hyvin kaupunkikäyttöön, sänky, hoitopöytä/alusta) "tärkein" lienee ollut hyvä syöttötuoli. Meillä on se Stokken tuoli, sillä setillä jonka saa vauvalle. Esikko istui siinä n. 2.5 kk:n iästä asti ja viihtyi loistavasti, vaikka se istuminen siinä vaiheessa oli vielä sitä sun tätä. Sitterissä hän ei viihtynyt ollenkaan. Ja tuoli on hänellä edelleen käytössä. Kuopuskin tykkäs omastansa vauvana, ja hyvä se on edelleen, joskin istuminen on sekunnin luokkaa kun on housut täynnä muurahaisia... Ja pienet body on olleet hyviä, eivät valu ylös (nyt en muista kuka ei tykännyt mekoista siksi, että ne valuvat ylös, olen ihan samaa mieltä. Mekko on hyvä kävelemään oppimisen jälkeen).

Ihanin ostos taitaa olla "mammy hook", jonka saa rattaiden kahvaan roikkumaan, ja siitä sitten kassit sun muut.

Blancolle onnea puolenvälin saavuttamisesta! Ja jos olen missannut jonkun muun rajapyykin saavuttaneen niin kaikille muillekin!

Päksäkkä, onko taaperosi noin 2-vuotias? Uhma siinä iässä tulee ja menee, ja sitä riittää jaksoittain tuonne 4 vuoden ikään asti ainakin. Onneksi sen määrä ei ole jatkuvasti sama, vaan se tosiaan tulee ja menee, ainakin meillä on ollut näin. Tosin se uhmakausi voi hyvinkin kestää 1-2 kuukautta kerrallaan, eli on niissä kestämistä...

Bump, en osaa Suomen onnittelukäytäntöjä kommentoida kun en ole itse siellä asunut 12 vuoteen, mutta ainakin Ruotsissa hyviin käytöstapoihin kuuluu onnitella. Ja näin on käynyt ainakin mun osalta, kaikki jolle olen kertonut on onnitellut. Samoin kyllä suomalaiset kaveritkin... jopa se lapseton 36-v, joka ainakin aikaisemmin olisi mielellään itse lapsen/lapsia halunnut : / Melkein teki pahempaa itse kertoa hänelle :( Jaa, mitähän tällä haluan sanoa?!? Ehkä sun kavereillas on omia ongelmia, niinkuin totesit. Älä niistä välitä, eikö ole pääasia että itse olet omaan elämääsi tyytyväinen...?

Huhhuh, ei varmaan kukaan jaksanut lukea taas tätä romaania ;)
 
Viimeksi muokattu:
Terkut mualimalta. Reissussa ollaan poitsun kanssa, mutta pakkohan se on kayda kurkkimassa kuulumisia ;) Stressi ei tunnu vahenevan, ahdistaa jo valmiiksi kun viikon kuluttua pitaa menna taas toihin. Ellen sitten hae jatkoa sairaslomalle. Ahistaa niin.

Viikon kuluttua vasta neuvola. Tosi outoa, musta tuntuu etta mun maha on pienentynyt. Selallaan maatessa mahaa ei nay ollenkaan. Eipa se hyvin ole aikaisemminkaan nakynyt, siis selallaan maatessa, kun on taaksepain kallellaan kohtu. Ei supistuksia, ei mitaan. Kavellessakaan ei tunnu mitaan alamahassa, mika on tosi outoa. Reissussa on sentaan tullut kaveltya miljoona askelta enemman joka paiva kuin kotosalla. Tekis mieli tunkea taalla reissussa jo ultraan, mutta.... ehka ma kestan viikon... *kiroaa huonon kielitaidon*

Ohhoh, tajusin just etta missasin sokerirasitustestin. Tai no, kaipa sinne voisi viela menna ensiviikollakin (?) kun viikkoja on kasassa 18+ jotain, vaikka lapussa lukeekin vko 15-16... Ei vaan mitenkaan huvittaisi.

Turhimmat vauvatavarat oli ykkosen kohdalla Bambo-tuoli (paksut reidet poitsulla, ei mahtunut istumaan). Sitteria tai hyppykiikkua puhumattakaan kavelytuolista en olisi ottanut vaikka joku olisi lahjoittanut. Babybanz-aurinkolasit istuivat turhankin hyvin, huurtuivat niin ettei niista nahnyt lapi...

Parhaat hankinnat ei tosin ihan vauvalle oli Stokke-syottotuoli. Aivan loistava keksinto. Talla kertaa aion ottaa aktiivisemmin kayttoon Manducan jos vaan pikkuinen tykkaa siina istuskella.

Summersun, mun piti lahtea syksylla kouluun, mutta yllarivauva sotki suunnitelmat silta osin. Joskus myohemmin sit, ehka. Mun piti kylla hakea nyt kevaalla kouluun ja lykata aloitusta, mutta en ole saanut luettua paasykokeisiin. Ajatukset on nyt ihan muualla. Ilman elattajaa siis menisin. Ja jos meidan uusperhekuvio toteutuu, niin aika vahilla pitaa tulla toimeen kun mies on koulussa. Yksi huolenaihe lisaa.

Sammeli ja murunen 17+3 tai jotain sinne pain...
 
Parhaista hankinnoista viela kaukalopussi, siis lampopussi turvakaukaloon. Aivan loistava talvivauvalla!

Ja turhista hankinnoista vaipparoskis. Ei ne hajut siella pysy kuin ihan vauvana kun ei syoda muuta kuin tissimaitoa.
 
Kiitos puolen välin onnitteluista sekä masukommenteista! :heart:

Joosu mullekin lääkäri puhui tuosta Albetolista, mutta hän piti sitä tehottomampana migreeninestoon kuin Propralia (mulla 40 mg), joka siis myös on beetasalpaaja. Hänen mielestään ei siis kannattanut alkaa lääkettä vaihtamaan, mutten oikein sitten saanut hänen tarkkaa kantaansa Propralin suhteen selville, kun kuulemma sitä ei ole hirveästi tutkittu raskaudenaikaisessa käytössä, mutta se mitä tiedetään on, ettei siitä ole ollut ongelmia, muttei siltikään sitä erityisemmin suositellut, muttei kieltänytkään. Ota tuosta nyt selvää..! :O

Siobhan juu, kyllä peräpukamia löytyy täältäkin, ovat peruja 7 vuoden takaisesta raskaudesta. Ja vuotelevat myös silloin tällöin, etenkin kun oli ummetusta. Nyt kun maha taas toimii turhankin livakkaasti, niin eivät ole niin häirinneet. Lääkärille en ole käynyt näyttämässä, kun eivät ole kuitenkaan olleet siinä mielessä kivuliaat, että olisivat vessareissun jälkeen elämää vaikeuttaneet. Ainut, että tosiaan kirkasta verta vuotelevat silloin tällöin ja säikäyttelevät täten pyyhkiessä, kun pitää miettiä että mistä se veri siihen paperiin tuli. Joskus olen jotain peräpukamavoidettakin niihin käyttänyt ja se kyllä tuntuu niitä rauhoittavan. Jostain olen lukenut, että sellainen tumma, "vanha veri" olisi lääkärireissun arvoinen homma kun voi tulla ylempää suolistosta, mutta tuollainen kirkas selkeästi peräpukamista tuleva veri ei vaatisi käyntiä, jos vuoto ei nyt hirmuisen runsaaksi ylly. Ikävä vaiva se kuitenkin tämäkin. : /

Lastentavaragalluppiin vastauksia:

Turhin tavara taisi olla rintareppu, jota käytettiin varmaan vain pari kertaa.

Tärkein tavara tai tavarat oli ehkä sitteri, turvakaukalo ja vaunut ja esikoisella tutti ja tuttipullo, joita kuopus ei sitten suostunut yhtään imemään. Joten vauvakohtaista tämäkin. :D

Ihanin tavara tai oikeastaan vaate oli valkoisesta keinoturkiksesta tehty ulkohaalari. Kyllä meidän neiti oli niin suloinen se päällä! :heart:

Vauvakutsuista eli mulle on molempien kohdalla pidetty vauvakutsut, joiden tarkoituksena oli syödä herkkuja ja seurustella hyvien ystävien kanssa. Lisäksi oli jotain nimileikkejä yms. mutta esim. lahjoja ei tainnut tulla kuin jotain ihan pientä, mikä olikin homman tarkoitus eli en lahjoja odottanutkaan.

Ja nyt Öttiäinen potkaisi taas ihan selkeästi pari kertaa, joten siellä se näköjään myllää. :heart: Nuokin potkut tuntuivat tuonne alavatsalle, kun istukka vaimentaa tuossa etuseinässä tehokkaasti potkut eteenpäin.

Blanco + Öttiäinen 20+0 (edelleen) :D
 
Mun hyvä ystävä, masukin tuleva kummitäti, soitti ja kysyi mitä olen mieltä vauvakutsuista. Hän kun ei tunne mun kavereita niin vaikeuttaa yllärinä järkkäämistä. No me järkätään yhdessä!! :) Mä siis tulen saamaan vauvakutsut!

Lekurissa käynnin saldo:
Makoilua sydänfilmissä jossa kaikki ok, saturaatio ok... Lekurin sanat, että hassuahan tää oli ottaa nyt, kun ei ole kohtausta päällä. Pitäis saada nyt sitten jatkossa kohtaukset kiinni...miten??
Soitanko mä muka ambulanssin joka kerta? No en!
Eli verenpainemittari kotiin, pulssin seurantaa ja kirjaamista. Jos oikein paha olo iskee niin sitten lekuriin taas. Blaah!
Voi olla sydänperäistä, verenpaineeseen liittyvää, paniikkohtauksen tapaista jne jne...
Ja sitten se paras kommentti: Ei ole välttämättä mitään.... No, omalääkäri kuitenkin uskoi mua, kun aamuinen tantta ei eli se oli jo jotain :)

Nyt lepuutan, kotiin kävely iski suppareita kehiin, paska!!
 
Raitis osanottoni :hug:

Miuski toivottavasti sulta helpottavat, lepoa vain. Kuulostaa hieman kyllä paniikkikohtauksen kaltaiselta. Mulla on näitä ollut joskus vuosia sitten, stressi laukaisi mulla ne kohtaukset. Ekg:hen oli lähete päällä, että kohtauksen tullen olis pitäny ekg:hen marssia, no enhän mä koskaan päässy, kun kohtaukset iskivät yleensä iltamyöhään/yöllä yksin ollessani. Mutta stressintekijä kun saatiin kiinni ja stressi laukaistua, kohtaukset loppuivat. Edelleen yritän stressiä välttää, koska pelkään kohtausten palaavan. Vaikka tiedän, että vaarallisia eivät ole, mutta todella todella inhottavia.

Siobhan peräpukama täälläkin.. Tullut jo pari vuotta sitten, ja oireettomana useimmiten. Ummetus laittaa vuotamaan hieman, että pyyhkiessä tulee verta. En ole mitään voiteita käyttänyt, on aika lievä ollut ainakin toistaseks.

Vauvakutsuista mä kans toivoisin, et joku järkkäis mulle sellaiset, mutta en kans kehtaa pyytää :ashamed: Mä kans haluisin sellasen pienen hemmottelu iltaman ystävien kera ja hyvän ruuan parissa.

Lastentavaragallup

turhin kylpyamme, meillä neiti ei oo koskaan tykänny kylpemisestä. Suihkusta pitää sensijaan.
tärkein sitteri on ollut ehdoton hankinta ainakin.
ihanin vaaleanpunainen peg-peregon syöttötuoli <3

Masukuvia oli taas tullut, iiiiihania! :heart:

Onnea hyvistä ultrakuulumisista ja puolivälipoksuista! Pian jo ootellaan sitten rv 30 rajapyykin rikkoutumista!

Omaa napaan, tänään oli se rakenneultra! Sama kätilö ultrasi, kuin np-ultrassa. Aivan ihana kätilö, edelleen selitti ja kertoi todella tarkasti kaiken! Isäntä ja nuorin siskoni olivat mukana. Kaikki oli hyvin, hän oli hieman pienempi viikkoihin nähden, mutta LA ei muuteta. Tänään siis mulla 19+6 ja hän vastasi 19+1 ja 19+3 viikkoa. Hän on hieman pienempi päivää vaille samalla rv:llä kuin esikoinen, esikoinen rv 20+0 vastasi 19+5. Hän oli n. 20cm koko pituudelta (ilmeisesti) ja n. 300g. Jalkapohja oli n.3cm :heart:

Sukupuolta ei kysytty, mutta jotain siellä kyllä näkyi aika varmasti ;) Mulla on edelleen tyttöfiilis tän oireettoman raskauden takia, mutta hieman ultra näytti toista. Jos tämä ei ole poika, niin haluan kyllä tietää mitä mä olen mahdollisesti siellä nähnyt :LOL:
Jalat edellä olis toistaseks tulossa, mutta kyllä hän vielä varmasti monta kuperkeikkaa siellä tekee :) Istukka on mulla takaseinämässä, esikoisesta oli etuseinämässä.

Tänään masuasukki on ollut hyvin hyvin vilkas, muksauttelee ja pyörii jatkuvasti.
Siinä hänestä vielä kuvaa;


Iltapuuhat esikoisen kanssa, joten mentävä. :wave:
Miikulainen, Tirppa 10kk ja Tirlittantoukka rv 19+6 :heart:
 
Heips pitkästä aikaa!

Ihania ultrakuulumisia ja liikkeitä ja vaikka mitä mutta toisaalta joillain myös huolia ja murheita :hug: .

Tavaragalluppi on kiva. Hyödyllinen meille ensimmäistä odottaville. Olisiko jollain intoa tehdä listaa kaikista tarpeellisista perustavaroista joita pitäisi hankkia? Itse en ole tehnyt vielä mitään hankintoja ja pikkuhiljaa pitäis alkaa ihan tosissaan ostelemaan pelkän katselemisen sijaan :p .

Meillä on sykerö antanut tuntua itsestään ensimmäisen kerran nyt viikonloppuna :heart: . Tuntuu aivan ihmeelliseltä ja ihanalta mutta myös oudoltakin, mikä ihme mun masussa oikein muljuu?? :D Pikkuinen onkin ollut todella aktiivinen ja liikkeet tuntuu parhaiten autolla ajaessa.

Onko lisäraudan syöjät saaneet millaisia ohjeita annostuksiin? Meinaan kun terkka sanoi että niitä pitäisi ottaa kolmena päivänä ja pitää pari päivää taukoa. Ja taas sama juttu alusta... Kuitenkin paketin ohjeissa sanotaan että raudan saannin pitäisi olla mahdollisimman tasaista ja jos unohtaa ottaa niin hoito vain pitkittyy, muuta haittaa siitä ei ole. Kummastelin tätä ristiriitaa...

Muuten vointi on aika ok, silti sitä suurta raskauden hehkua hieman odottelen :LOL:

megalintunen ja sykerö 17+4
 
Raitapaitaiselle osanottoni.

Miuski mukavaa, että vauvakutsut järjestyvät. Toivotaan, että noihin kohtauksiisi löytyy syy ja ne saadan pois.

Galluppiin: Tärkein vauvatavara esikoisen aikaan oli varmaan maidonkerääjä ja rintapumppu, jotka kuopuksen kohdalla taas olivat turhimmasta päästä. Siihen mennessä olin jo ymmärtänyt, ettei se maito pumppaamalla lopu, todellakaan... Molempien kanssa on sitteri ja kantoliina olleet korvaamattomia ja unipussi loistava.

Turhin taitaa olla vaipparoskis. Ei oikein pitänyt hajuja ja haisee itsessään ällölle. Lyhyet bodyt olivat vauvalla myös turhia ja jäivät käyttämätta, vaikka kesä olikin. Joko oli liian viileää tai aurinko porotti liikaa ja halusin suojata vauvan kädet hihoilla.

Ihanin. Hmm.. Kaikki 50cm vaatteet, joiden käyttöikä meillä oli tosi lyhyt. Näistä ehdoton on korvallinen fleecehaalari, mä ihan liikutun kun muistelen poikia puettuna siihen. :heart:

Bump onnittelut kuuluvat mielestäni ihan perus käytöstapoihin. Itselläni oli esikoista odottaessa vähän vastaava tilanne, johon jälkikäteen paljastui syyksi kyseisen ihmisen oma lapsettomuuskriisi. Niin ikävältä kun tuollainen välinpitämättömyys tuntuukin, siihen voi olla taustalla joku järkiselitys. Mutta ymmärrän täysin reaktiosi.

Sammeli mulla on lähete sokerirasitustestiin ja ohje mennä sinne rv 26 muistaakseni. Aikaisemmissakin olen käynyt siellä vasta tuolla reilusti puolivälin yli, että ei kai sille mitään takarajaa ole? Vai oliko sulla joku erityinen syy mennä jo nyt?

Arvatkaas mikä uus ruoka himo mulle on tullut!? :ashamed: TUPLA - suklaa patukat.. Ja vielä pari viikkoa sit ei yhtään tehnyt mieli suklaata.. :headwall:
Sama vika täällä! Toinen, mitä himoitsen, on mansikka eskimot. Ja ikävä kyllä nuo himot näkyvät jo vaa'alla käydessä, varsinkin kun liikunta on liitoskipujen takia jäänyt olemattomiin. :headwall:

Lemongrass 18+2
 
Jos minäkin vähän yrittäisin taas kirjoitella ;)

Miuskin olon toivon helpottavan! Mulla on kans joskus ollut paniikkikohtauksia,ei kivoja ollenkaan :( Toivon mukaan selviää mikä vaivaa.

Vauvakutsuja en varmaan edes haluis kun vihaan olla huomion keskipisteenä :D

Gallup vastaukset
Tärkein on varmasti ollut tutti! Tällä kakkosella siis. Esikoinen ei sitä edes huolinut. Mutta ilman tuttia meidän päivästä ei tulisi mitään :)

Turhin on ehdottomasti hyppykiikku. Esikoisella se aikoinaan oli käytössä paljonkin,tää nuorempi ei viihdy siinä yhtään!

Ihanin on kaikki vaatteet! Mä oon oikee vaatefriikki ja kierrän jatkuvasti kirppareilta haalimassa ihanuuksia kaappiin :D

(.) Liikkeet taas kadoksissa. :( Onneks keskiviikkona on se ultra!

Mittumaaria ja Lahjakirppu 19+2
 
Pikaisesti vaan: Rakenneultrassa kaikki kohillaan. Tunti siellä tutkaillessa vierähti melkein. Mulle voi laittaa poika-lupauksen.

Blanco asustatko Mikkelissä vai jossain lähistöllä? Saatetaan olla samaan aikaan synnärillä :D

Nyt nukkumaan: aamulla seiskaan duuniin. Väsymys vaivaa nyt, enempi kuin koko raskausaikana.
 
Kiitos Blanco vastauksesta! Tuosta tummasta verestä en tiennytkään, hyvä tietää niin en suotta sure asiaa =)

Miikulaisella ja Kirsikalla oli hyviä ultrakuulumisia, onnea! Ja onnea kummallekin poikalupauksesta/-aavistuksesta =)

Megalintunen, mulle kätilö määräsi ensin 50 mg rautaa/päivä. No, kun lähetin miehen tabuja ostamaan niin hän asiasta tietämättä toi 100 mg:n tabletteja. Otin niitä ensi alkuun joka toinen päivä, mutta kun tosiaan tuo hb on tuolla alle 110 niin viime käynnillä kätilö sanoi että voin huoletta ottaa 100 mg joka päivä.

(.) Olen ollut tämän päivän sairaslomalla mahataudin takia, ja taidan pysyä kotona vielä huomennakin : / Josko saisi itsensä vihdoinkin sellaiseen kuntoon, etten taas sairastuisi uudestan samatein perään. Nyt kun ei töissäkään enää ole stressiä. Vaikka näin sairastellessahan tietty työt kasautuu ja stressi sen mukana...
 
Hirveen kätevää herätä kolmelta kun sais nukkua kuuteen. Takana kun kevyt 12 tunnin työpäivä. Seuraavaks taas päiväksi töihin, "mukavaa" lisähaastetta näille aivoille tuokin ruokalistan vaihdos, jolla ei sitten olekaan kuin 64 enemmän tai vähemmän uutta annosta. Perkele, sanon minä. Tästä ei tuu ku sanomista. :kieh:
 
käykäähän äänestämässä ihanaa kettupaitaa ;) samalla osallistuu arvontaan..

Kirjaudu sisään | Facebook
Ääni annettu! :)

Mä olin yöllä varma, että vatsatauti iskee. Olo oli NIIN huono ja pakki ihan sekaisin. Hitto mitkä krampit :( Se kuitenkin helpotti ihmeen nopeasti, onneksi! Sain sitten tottakai ennen nukkumaanmenoa taas sellaisen kohtauksen ja olo oli tosi kurja. Tällä kertaa ei kestänyt kovin kauaa ennen kuin alkoi helpottamaan ja sitten onneks nukahdin. Näin pelkkiä painajaisia... nice...

Nyt siis väsyttää, olo on itkuinen (tirautin jo aamuitkut) ja tekis mieli vaan hypätä parvekkeelta, kun kaikki vihaa mua...kukaan ei tykkää musta (vaikka pojukin pussas ja hali ja kertoi, että on äidin poika) ja maailma ei ole mua varten, kun ystävätkin muuttuu pettureiksi jne...jne...jne.... ja hormoonejahan ei tässä voi nyt syyttää....
 
Omaan napaan nopeesti...
Eilen oli rakenneultra. Mun poikaolon voi vaihtaa nyt sitten tyttölupaukseksi :D. Eli täysin väärin olen olettanu... Taloudellisesti on nyt helppoa sitten, ei tartte mennä ostamaan yhtään mitään jos siltä tuntuu. Kaikkihan meillä on jo tytölle valmiina.
Muuten kaikki oli vimpan päälle kunnossa. Pikkunen pää ja iso masu on vauvalla. Sama siis kuin esikoiseni =) Painoarvio oli nyt 351g... ihanan pikkanen vielä.

Tänään on sitten esikoisen 1½v neuvola ihanasti päikkäriaikaan, mutta ei auta kun sinne mennä. Saas nähdä tuleeko mimmoset kiukut rokotuksen jälkeen =(

Saara09 + Sanniasukki rv20+4 (nuuttiasukki nimi on nyt sitten vaihdettu sanniasukiksi)
 
Heipä hei mammat!

Vierailevana kesäkuisista; pisti silmään tuo keskustelu migreenin estolääkkkeistä. Mulle tuota Propralia määrättiin rytmihäiriöihin ja neuvolalääkäri oli sitä mieltä et voi turvallisin mielin syyä raskausaikana ja työterveyslääkäri taas sanoi et ei välttämättä kannata syyä. Otappa niistäkin selvää. Ja sitten ku pahaan migreeniin oon kysyny apua niin käsketty vaan PANADOLIA ottaa 1G x 3.. ja tiiätte ettei se auta yhtään mitään ku on koko ikäsä lääkinny sitä ihan täsmälääkkeillä.

Tinsku ja Reino 28+4
 
Aamun suurin ilonaihe: Insku ja Ronjakin saivat osansa vauvan potkuista! Tuntuu jo tosi selvästi :) Tyyppi antoi sarjaa ja pyöräytti itseään ympäri niin että tuntui. Tytsyt oli aika innoissaan!

Migreenistä: Mä syön imigrania tarpeen tullen. Muuhun en osaa kommentoida. Imigran on nykyään sallittujen listalla, ONNEKSI!
 
Mun toista projektia koskien tulin laittamaan viestiä:

"Helli-tuotteet osallistuu Turun yliopistollisen
keskussairaalan keskolan hyväntekeväisyysprojektiin.
Projektin tarkoituksena on saada osaston tekstiileihin väriä. Pienellä
ompelijaporukalla toteutamme osaston tarpeisiin sopivia vaatteita,
pussilakanoita ja valonsuojapeittoja.
Suurin osa projektiin tarvittavasta materiaalista tulee lahjoituksina,
yrityksiltä ja yksityisiltä.

12.3-15.4. myydyistä tuotteistamme menee projektin hyväksi: Vaipoista10% ja neuvolakortin kansista 100% lyhentämättömänä projektin materiaalihankintoihin.

http://hellituotteet.shop.wosbee.com/

https://www.facebook.com/pages/Helli-tuotteet/121703917841132 "
 
Viimeksi muokattu:
Ihanaista kevätpäivää muille, mulla ei niin aurinkoinen, iski sit vissii se vatsatauti...prkl... neuvolassa käynnin jälkeen ei ole ruoka sisällä pysynyt, lekurilla kävin myös ja teki tutkimuksen sekä laittoi myöskin ne hiiva ja streptokokkitutkimus lähetteet... liittyen siihen vuotoiluun ja pienoiseen alavatsanippailuun...

muuten neuvolassa kaikki ok, sf -mitta otettiin eka kertaa ja se oli 16 cm, kuulemma käyrissä mennään... sydänäänet ne siellä taas jyskytti 160 + joten alan jo pikkuhiljaa miettii et josko tämä sittenkin olis tytöntyllerö, eikös niillä aina syke ole sitä luokkaa... aivan uskomatonta että tasan viikon päästä sekin asia varmaan on jo tiedossa kumpi siellä köllöttelee, kunhan vaan muuten kaikki olisi hyvin! Hitto nyt ne unet taas alkaa ennen ultraa, viime yönäkin näin unta että sillä oli selässä jokin mutka mitä ei pitäis olla!!! Ihan älyttömiä unia...

Hankinnoista onkin tosi kiva kuulla ku sitä ekaa varten on tietenkin ostettava yhtä sun toista...

Ihanaa että monella jo rakenne takana ja lupauksia sukupuolista...:D

Siitä rakenneultrasta noin yleensäkin olen kiinnostunut että vieläkö siinä vaiheessa usein jotain isoja ongelmia löytyy? vai onko enemmänkin harvinaisia poikkeustapauksia jos jotain vakavaa löytyy? ku monet tutut puhuu että rakenneultrahan on vaan sellainen tilaisuus taas nähdä pikkuinen, kyllä np-ultrassa jo näkee onko kaikki hyvin...Niin kauheasti jänskättää sekin, on vaan sen keskenmenon jälkeen niin vahvasti usko loppuun asti kestävään raskauteen vielä himpun verran hakusessa, toivoa kyllä riittää senkin edestä...

Joku täällä hehkuttikin ekoja potkun tuntemuksia, on se kyllä totta että ensikertalaiselle niin ihania tuntemuksia!! Päivittäin olen parit potkut mahan läpi käteen tuntenut, jostain syystä itsekin tunnen eniten potkuja auton kyydissä...:confused: Mullekin on alkanut taas suklaa jostain syystä maistuu! Ei hyvä! Täytyy yrittää hillitä itseään kaupassa ettei ala liikaa maistuu!!!

Nyt täytyy lähtee lepäilee ja toivoa että olo edes vähän paranisi ja saisi jotain pientä syötyä :x

Minttu ja Jalmari 19+4 (Hui! puoliväli paukkuu parin päivän päästä :heart:)
 

Yhteistyössä