Moi!
Täälläpäs on vilkasta keskustelua. Kivaa
Ambrosia: sun oireilu kuulostaa ihan normaalilta. Mulla tuo tunne oli jo ennen plussaa muutaman päivän ajan, joten ehkä siitäkin syystä uskoin plussaan enemmän kuin koskaan aiemmissa yk:ssa. Samoin oli esikolta, kaikki muu on ehkä oireiluista melkein unohtunut, paitsi nuo ns. sukkapuikkottelut
Myös mulla jomottelee tasaisesti vatsaa sekä on repäisykipuja jo nyt.. kauhulla odottelen, mitä sitten kun massu oikeasti alkaa kasvaa kunnolla: /
Treenaaminen / fyysinen työ: Mä teen myös suht fyysistä työtä. Olen ravintolassa töissä, joten päivät menee jaloillaan, välillä kävellen ja välillä jopa juosten. Joutuu nostelemaan raskaita tavaroita sekä purkamaan kuormia. Sen lisäksi lenkkeilen koirien kanssa ja nyt kun lunta taas on tullut, ladulle on tarkoitus lähteä suihkimaan. Työn fyysisyys sinällään hieman pelottaa, koska esikolta jouduin olemaan useamman kk:n poissa töistä (jopa n. puolet raskaudesta, ellen väärin muista) ennenaikaisten supisteluiden ja "paikkojen" pehmenemisen vuoksi - jota kyllä tarkkailtiinkin säännöllisesti sen jälkeen kun päädyin osastolle lepäämään.. olin myös pitkään vuodelevossa kotona. Esikko meillä syntyi sitten kuitenkin yliaikaisena lähes kaksi viikkoa, ellen väärin muista, vaikka supistelikin koko raskauden. Onneksi niin! Samaa pelkään nyt, joten pyrin jo etukäteen jotenkin suunnittelemaan työtäni niin, että välttyisin pahimmalta ja saisin olla toukokuun loppuun saakka töissä, kunnes määräaikaisuuteni loppuu.
Jostämä raskaus niin pitkälle edes koskaan etenee *pelko persiissä*
Koirista: Jotain keskustelua on ilmeisesti käyty koira- vauva- saralla, joten heittelenpä minäkin ajatukseni kehiin. Meillä on tällä hetkellä kolme saksanpaimenta, joista vain yksi on nähnyt vastasyntyneen vauvan (meidän esikon siis). Suhtautui hyvin suojelevasti poikaan, nykyään ei oikein enää välitä, muuta kuin silloin kun on rapsuttelua vailla
Keskimmäinen koirista on tullut meille kun poika on ollut 2v, nuorin koirista on vasta alle vuosikas, joten kahdelle koiralle vauva on uusi juttu. Mutta, kun ovat kasvaneet lasten kanssa, uskon ja toivon ettei tule ongelmaa. Pikkuhiljaa totuttelemalla, etenkin kun on pihalla häkki + koppi koirille ja sisäboksikin voidaan käyttää tarpeen tullen sekä koiraportti. Eristäminen onnistuu kyllä. Enemmän haastetta tuo arjen / koirien yhteiselo liikunnallisesti ja treenien kannalta. Katsotaan josko meidän eläkeläinen lähtisi viettämään lokoisia eläkepäiviä keväällä veljeni luo, se kun haluaisi talonvahdin itselleen, helpottaisi hieman
Harmittaa sinänsä tilanne, kun minä varasin ensi kesällä pennun Saksasta jota odotin vuoden ja nyt sen joutuu unohtamaan tämän vauvautumisen myötä. Mutta, koiria tulee ja menee..
astrolabe: jos mikään ei pysy sisällä, kannattaa hakeutua kolmen päivän sisään lääkäriin. Näin mua esikon kanssa ohjeistettiin aikoinaan, liekö sama ohje toimii vieläkin. Toki, jos oma olotila tuntuu heikkenevän selkeästi, silloin aiemmin.
Ihanaa kun täällä jo
ultria. Minä vasta haaveilen :heart:
Huh, täällä aika moni on
rakastunut ilmeisesti vessanpyttyyn. Hyi olkoon. Minä vihaan oksentamista yli kaiken, esikolta oli kyllä tosi huono olo ja yökkäilin, mutta en muista oksensinko oikeasti kertaakaan. En kai. Ja jos alan oksentaa, sit alan väittää että tyttö tulee
Toivotaan nyt jokaiselle pikaista yrjön ohitusta :x
Oireilua: on, juu. Kuten jo tuolla yllä mainitsin ainakin Ambron kommentissa.. mahassa tuntuu ns. sukkapuikkotuikkaisuja, vihlaisuja ja repäisykipuja sekä paineen tunnetta vaihtelevasti. Tissit on kipeät ja turvonneet (jee, mä saan hetkeksi taas tissit
), vessassa saa juosta ja jonkinverran edelleen maistuu kissanpissi suussa. Hetkittäisiä huonon olon tunteita tulee, etenkin jos ei muista pistää suuhunsa säännöllisesti jotain. Harmi kun en muista miten esikon kanssa oireilut alkoi, tuntuu ettei ihan näin aikaisin..
Raskausuutisista: äh, äitini kanssa juttelin tänään pitkään ja hän intoutui puhumaan, kuinka silloin viisi vuotta sitten kerroin joulun aikaan raskausuutiset. Nyt sitten puhuttiin joululahjoista, niin äiti tuumaili ettei taida tulla enää koskaan samanlaisia uutisia.. hmm.. mielessäni hykertelin, että tietäisitpä vaan (äiti on odottanut tosi kauan että tehtäis toinenkin muksu, nyt jo tosin luopunu toivosta) :kieh: Just ajattelin alkaa laittaan esikon tarhakuvaa kehyksiin ja joulupakettiin, mietin että laittaisinko jo sinne uutisen "häitä ja ristiäisiä tullaan viettämään ensi syksynä".. :heart: Meillä siis ollut tarkoitus mennä naimisiin, jo menneenä kesänä, mutta tehtiin päätös tämän vauvahankkeen myötä, että ens kesänä tai jos raskaudun pian, niin sitten samalla ku pidetään ristiäiset. Eli, joskus lokakuussa 2013 toiveissa häät ja ristiäisetkin. Äitini tuupertunee tälle joulua, jos päätetään jo nyt kertoa..
Jouluruuat: minä aion kyllä syödä kaikkea mitä sattuu olemaan tarjolla. En paljon, mutta en mitään ala vältelläkään. Paitsi alkoholia
Jaahas, nyt kipinkapin unta kuulaan, että jaksaa lähteä aamulla ennen kukonlaulua viimeiselle tämän vuoden palaverireissulle. Toivotaan, ettei musta vielä paista tämä raskaus mitenkään (joukossa myös raskaana olevia + äiti-ihmisiä)..