Elokuun mussukat joulukuussa <3

Äh. Onpa kiva mennä huomenna ekaan neuvolaan ku oon ku ilmapallo. Maha pelas viimeks torstaina ja nyt on kova pallo vaan. Huoh. Just alkuviikosta mietin et onpa kiva ku paino noussu vaan parisataa grammaa mut nyt en uskalla ees mennä.

 

Jouluruuista Aion syödä kyllä kaikkea niin ennenkin Tää on kolmas joulu raskaana ja aina oon syönyt graavikalaa ja muuta kohtuudella..

Oireista Mulla ei juurikaan ole oireita.. Väsymystä, mutta en tiedä joutuuko se rankasta työviikosta, yöheräämisistä kuopuksen takia vai raskaudesta

Liikuntaa ajattelin harrastaa niin kuin ennenkin..

 

Punajuuresta en ole kuullutkaan, ettei saisi raakana syödä. Mullakin on jo kolmas raskaus ja aina olen punajuuria popsinu. Maksapasteijaa ja -laatikkoa olen syöny silloin tällöin, niissähän ei sitä maksaa loppujen lopuksi paljoa ole. Nämä on kyllä aina yhtä arpomista nämä ruokahommat raskauden aikana

 

Jouluruuista sen verran että mun lemppari ehdottomasti jouluna on kalapöytä, kun meillä on aina ihan kamalasti kaikkee kalaa, enkä pysty niitä vastustamaan! Samoin mäti. THL:n sivuilla lukee vaikka mitä, mitä ei tulisi syödä, mut jos kaikkee syö vaa kohtuudella, maalaisjärjellä?

 

Noista jouluruuista sen verran, että mäkin oon ihan sitä mieltä, että kaikkea kohtuudella. Nimim. turkinpippuri suussa
Johan siinä tulee kamala stressi, eikä uskalla enään mitään syödä. Kohtuus kaikessa.


Oireiluista: Mulla ei sitten pätkääkään yökötä. Parina peräkkäisenä aamuyönä olen herännyt oksettavaan oloon, mutta olen nukahtanut uudelleen.
Pissalla ravaan jatkuvasti ja kuten lääkärikin muistutti, että juoda pitää muistaa! ja niin olen tänään tehnytkin, ihan huomaamattani. Sain jopa ruokaakin alas - tein itselleni sosekeittoa (mies ei suostu keittoja syömään) ja ah, kun tuntui hyvältä, kun masu oli pitkästä aikaa täysi!
Nännit nöpöttää kovana ihan jatkuvasti ja suihkussa vesi sattuu tisseihin. Liivejä en pysty pitää kotona päällä, vaan annan olla ihan naturallisti
Joku jo kirjoittikin ummetuksesta.. Mulla ei oo maha plussauksen jälkeen ollut päivääkään normaali. Menee monta päivää, ettei maha toimi ollenkaan ja sitten joku päivä saatan istua monta kertaa vessassa... Ihan kamalaa!!

Nuista elukoista kyllä ne piruvie vaan tajuaa, että masussa kasvaa jokin. Molemmat meidän amstaffit ovat koko aika mussa kiinni, molemmat änkes mun peiton alle sohvalla ja tappelivat, kumpi saa nukkua masun puolella.. Haistelevat kovasti mahaa ja tissejä.. Kaipa mä haisen odottavalta mamilta? :ashamed:

 

Jouluna aion syödä kaikkea mitä ennenkin. Olin muuten viime joulunakin raskaana! Tällä kertaa aion vaan syödä suklaata kohtuudella, viime jouluna meni vähän liikaakin. Eikä tehnyt verensokerimittauksille hyvää! :kieh:


Epa ja nimetön

 

Moikka taas,

Useilla teistä on ollut pelkoja miten raskauden käy. Kun tätä prosessia tavallaan on toivonut jo niin kauan, niin ainakin ite oon jollain tavalla kokenut että seuraavien asioiden hyväksyminen tulee olemaan oleellisia jatkossa:
a) Oikeastaan mikään ei ole kuin ennen.
b) Tulemme pelkäämään sen pienen puolesta tästä lähtien aina, mutta silti aina toivomme parasta hänelle. Aiemmin murehdin, miksi en tule raskaaksi. Tajusin silloin, että seuraavaksi murehdin, että toivottavasti raskaus kestää. Sitten, että onhan sikiöllä kaikki hyvin. SItten, luultavasti että pärjätäänkö me perheenä. Sitten miten synnytys menee, sitten selviääkö vauva, ettei se kuole esim. johonkin kätkyttapaiseen kuolemaan. Sitten, ettei se juokse auton alle .... siis listahan on aivan loputon. B) - kohdan pointtina, että vaikka kuinka paljon pelkäämme, niin koska A) = tosi, niin se pelko tulee olemaan kanssamme (valitettavasti) lopun elämäämme. Mutta sitä kai se on se äitiyteen valmistautuminen.

Eikä ole tarkoitus kuulostaa negatiiviselta ja tiedän ettei sanomani poista yhtäkään näistä peloista. Mutta ainakin omalla kohdallani näiden asioiden toteaminen on tehnyt tästä kuviosta jotenkin todellisempaa ja auttanut ymmärtämään, sitä kokonaisuutta mihin tässä ollaan ryhtymässä. Sen vastuun tajuamista ja omien prioriteettien uudelleenjärjestelyä. Ja sen ymmärtäminen sitten taas jotenkin ihmeellisesti rauhoittaa - ainakin mua. Kuulostaako tämä nyt jotenkin ihan älyttömältä teistä?

ON: ymmärrän miksi jengi lihoo raskauden aikana, mikään muu ei helpota tätä jatkuvaa etovaa oloa, kuin ruoka. 15min päästä tilanne on taas sama...

Tsemppiä kaikille! :hug:

 

Moi!

Täälläpäs on vilkasta keskustelua. Kivaa

Ambrosia: sun oireilu kuulostaa ihan normaalilta. Mulla tuo tunne oli jo ennen plussaa muutaman päivän ajan, joten ehkä siitäkin syystä uskoin plussaan enemmän kuin koskaan aiemmissa yk:ssa. Samoin oli esikolta, kaikki muu on ehkä oireiluista melkein unohtunut, paitsi nuo ns. sukkapuikkottelut Myös mulla jomottelee tasaisesti vatsaa sekä on repäisykipuja jo nyt.. kauhulla odottelen, mitä sitten kun massu oikeasti alkaa kasvaa kunnolla: /

Treenaaminen / fyysinen työ: Mä teen myös suht fyysistä työtä. Olen ravintolassa töissä, joten päivät menee jaloillaan, välillä kävellen ja välillä jopa juosten. Joutuu nostelemaan raskaita tavaroita sekä purkamaan kuormia. Sen lisäksi lenkkeilen koirien kanssa ja nyt kun lunta taas on tullut, ladulle on tarkoitus lähteä suihkimaan. Työn fyysisyys sinällään hieman pelottaa, koska esikolta jouduin olemaan useamman kk:n poissa töistä (jopa n. puolet raskaudesta, ellen väärin muista) ennenaikaisten supisteluiden ja "paikkojen" pehmenemisen vuoksi - jota kyllä tarkkailtiinkin säännöllisesti sen jälkeen kun päädyin osastolle lepäämään.. olin myös pitkään vuodelevossa kotona. Esikko meillä syntyi sitten kuitenkin yliaikaisena lähes kaksi viikkoa, ellen väärin muista, vaikka supistelikin koko raskauden. Onneksi niin! Samaa pelkään nyt, joten pyrin jo etukäteen jotenkin suunnittelemaan työtäni niin, että välttyisin pahimmalta ja saisin olla toukokuun loppuun saakka töissä, kunnes määräaikaisuuteni loppuu.Jostämä raskaus niin pitkälle edes koskaan etenee *pelko persiissä*

Koirista: Jotain keskustelua on ilmeisesti käyty koira- vauva- saralla, joten heittelenpä minäkin ajatukseni kehiin. Meillä on tällä hetkellä kolme saksanpaimenta, joista vain yksi on nähnyt vastasyntyneen vauvan (meidän esikon siis). Suhtautui hyvin suojelevasti poikaan, nykyään ei oikein enää välitä, muuta kuin silloin kun on rapsuttelua vailla Keskimmäinen koirista on tullut meille kun poika on ollut 2v, nuorin koirista on vasta alle vuosikas, joten kahdelle koiralle vauva on uusi juttu. Mutta, kun ovat kasvaneet lasten kanssa, uskon ja toivon ettei tule ongelmaa. Pikkuhiljaa totuttelemalla, etenkin kun on pihalla häkki + koppi koirille ja sisäboksikin voidaan käyttää tarpeen tullen sekä koiraportti. Eristäminen onnistuu kyllä. Enemmän haastetta tuo arjen / koirien yhteiselo liikunnallisesti ja treenien kannalta. Katsotaan josko meidän eläkeläinen lähtisi viettämään lokoisia eläkepäiviä keväällä veljeni luo, se kun haluaisi talonvahdin itselleen, helpottaisi hieman Harmittaa sinänsä tilanne, kun minä varasin ensi kesällä pennun Saksasta jota odotin vuoden ja nyt sen joutuu unohtamaan tämän vauvautumisen myötä. Mutta, koiria tulee ja menee..

astrolabe: jos mikään ei pysy sisällä, kannattaa hakeutua kolmen päivän sisään lääkäriin. Näin mua esikon kanssa ohjeistettiin aikoinaan, liekö sama ohje toimii vieläkin. Toki, jos oma olotila tuntuu heikkenevän selkeästi, silloin aiemmin.

Ihanaa kun täällä jo ultria. Minä vasta haaveilen :heart:

Huh, täällä aika moni on rakastunut ilmeisesti vessanpyttyyn. Hyi olkoon. Minä vihaan oksentamista yli kaiken, esikolta oli kyllä tosi huono olo ja yökkäilin, mutta en muista oksensinko oikeasti kertaakaan. En kai. Ja jos alan oksentaa, sit alan väittää että tyttö tulee Toivotaan nyt jokaiselle pikaista yrjön ohitusta :x

Oireilua: on, juu. Kuten jo tuolla yllä mainitsin ainakin Ambron kommentissa.. mahassa tuntuu ns. sukkapuikkotuikkaisuja, vihlaisuja ja repäisykipuja sekä paineen tunnetta vaihtelevasti. Tissit on kipeät ja turvonneet (jee, mä saan hetkeksi taas tissit ), vessassa saa juosta ja jonkinverran edelleen maistuu kissanpissi suussa. Hetkittäisiä huonon olon tunteita tulee, etenkin jos ei muista pistää suuhunsa säännöllisesti jotain. Harmi kun en muista miten esikon kanssa oireilut alkoi, tuntuu ettei ihan näin aikaisin..

Raskausuutisista: äh, äitini kanssa juttelin tänään pitkään ja hän intoutui puhumaan, kuinka silloin viisi vuotta sitten kerroin joulun aikaan raskausuutiset. Nyt sitten puhuttiin joululahjoista, niin äiti tuumaili ettei taida tulla enää koskaan samanlaisia uutisia.. hmm.. mielessäni hykertelin, että tietäisitpä vaan (äiti on odottanut tosi kauan että tehtäis toinenkin muksu, nyt jo tosin luopunu toivosta) :kieh: Just ajattelin alkaa laittaan esikon tarhakuvaa kehyksiin ja joulupakettiin, mietin että laittaisinko jo sinne uutisen "häitä ja ristiäisiä tullaan viettämään ensi syksynä".. :heart: Meillä siis ollut tarkoitus mennä naimisiin, jo menneenä kesänä, mutta tehtiin päätös tämän vauvahankkeen myötä, että ens kesänä tai jos raskaudun pian, niin sitten samalla ku pidetään ristiäiset. Eli, joskus lokakuussa 2013 toiveissa häät ja ristiäisetkin. Äitini tuupertunee tälle joulua, jos päätetään jo nyt kertoa..

Jouluruuat: minä aion kyllä syödä kaikkea mitä sattuu olemaan tarjolla. En paljon, mutta en mitään ala vältelläkään. Paitsi alkoholia

Jaahas, nyt kipinkapin unta kuulaan, että jaksaa lähteä aamulla ennen kukonlaulua viimeiselle tämän vuoden palaverireissulle. Toivotaan, ettei musta vielä paista tämä raskaus mitenkään (joukossa myös raskaana olevia + äiti-ihmisiä)..

 

Meillä jouluruokiin ei muuten kuulu mitään "kiellettyä", mutta savusiikaa rakastan, ja se on tullut ostettua kaupasta vakuumiin pakattuna, eli ainakin sellainen versio taitais sitten mennä vältettävien listalle. :/ Mutta ilman sitä tyhjiöpakkausmeininkiä käsittäisin sen lämminsavustettuna olevan muuten ihan ok, joten ajateltiin sitten käydä metsästelemässä sellaista savustamolta. Sekin hyvä puoli tässä että vihdoin viime vuonna saatiin aikaiseksi todeta, että halutaan jatkossa viettää aatto rauhassa kotona tän oman, kieltämättä vielä pienehkön perheen kesken: eipähän tarvii selitellä viinien yms. väliin jättämistä.

Meilläkin on raskaudesta hullaantunut elukka. Vanhempi meidän kissoista, joka luulee olevansa nuoremman kissan äiti ja tuon meidän esikoisenkin kohdalla oli ihan äidinvaistojensa sekoittama, on taas ryhtyny kiehnäämään mun sylissä ihan pimeenä. Oikeestaan kissa tais huomata raskauden ennen testiä, sillä ihmettelin tota käytöstä ainakin jo edellisenä päivänä plussasta. Raukka vaan taitaa hormonipäissään taas unohtaa, ettei erityisemmin pidä lapsista.

Flunssan kanssa menee edelleen järki. Yöt on ihan hirveitä, nyt vaan lähinnä jäljelle jääneen yskän takia. En muista että mua ois koskaan yskä ihmeemmin vaivannut, mutta kylläpä osaakin vaivata nyt. Viime yönkin unet jäi aika lailla muutaman tunnin torkkumiseks melkein istuma-asennossa, kun muuten ei onnistunu senkään vertaa. Tähän taitaa olla ne kotikonstit vieläkin vähäisemmät. :/ Hunajaa ostin epätoivoisena, ehkä vetelen sitä sitten pitkin yötä niin yskään kuin siihen yönälkään laihana lohtuna. Mehuakin siihen nälkään kyllä varmaan vois tosiaan ostaa, kohtahan sitä varmaan taas tarvii muutenkin jotain C-vitamiinipitoista raudan kanssa, näillä hemoglobiineilla tuskin tälläkään kertaa juhlitaan kovin pitkään.

 

Joukkoonne liittyy äiti Jyväskylän tuntumasta. :wave:

Odotan kolmatta lastani ja tämäKIN tuli täytenä yllätyksenä, mutta nyt jo innolla odotamme. Kaksi ensimmäistä lasta tullut pillereiden läpi ja tämä kolmas kierukan läpi, mutta kovin tervetullut on joka tapauksessa :heart:

Kirjoittelen myöhemmin lisää.

Laskettuaika 2.8./ kolmas lapsi / mun ikä 23v / Synnärinä K-SKS

 

yritysajasta, mehän oltu ilman ehkäisyä koko ajan synnytyksen jälkeen eli 1,5 vuotta, mutta kuukautiset alkoi vasta lokakuun lopussa ja siitä kierrosta sitten raskauduin onneksi heti

kertomisesta, ei pidetä kiirettä kertomisen kanssa vaan odotellaan milloin joku arvaa, no joo äitini jo kyseli puhelimessa, mutta en alunnut paljastaa puhelimessa uutisia ja yleensä odotettu ainakin eka ultra ennen kuin on kerrottu, että näkee, että siellä tosissaan pieni on ja oikeassa paikassa sydän jumpsuttaen :heart: Kyllä minuakin aina on pelottanut tämä alkuraskaus varsinkin, että miten menee, onko siellä ketään jne. Täytyy vaan vielä pinnistellä kolme viikkoa, joulu ja uusi vuosi niin aika rientänee nopsaan!

kauhia väsymys vaivaa, siitä ja huimauksesta on tullut nyt pääoireet, jos on hetken syömättä niin alkaa helposti huipata ja väsyttää koko päivän, nytkin saa taistella silmiä auki.

liikummasta, itse harrastan vain normaalilenkkeily, hölkkää ja juoksua ja jumppaan, kun muistan Raskausaikana oon lenkkeillyt normaalisti pitkiä lenkkejä jaksamisen mukaan, juoksu jää aina alkuunsa pois, se alkoikin jo ennen plussaa tuntumaan alavatsassa ikävälle. Pyöräilyä tullut kesäisin aina viimeisilläänkin harrastettua, siitä ei ole tullut liitoskipuja, kuten kävelystä. Liitoskipuiluja tuntunut jo nyt välillä, ainako ne vaan aikaisemmin iskee. Viime raskaudessa ne oli aika kovia :/

 

Huomenta mammat!!
Nopeasti tulen kyselemään, ennen töihin lähtöä, että näettekö kuinka paljon unia tästä raskaudesta? Koko viikonlopun olen ollut jotenkin tyyni ja rauhallinen tämän raskauden suhteen ja sitten taas viimeyönä näin karmeaa painajaista, jossa menin johonkin yleiseen vessaan ja siellä ei ovetkaan oikein pysyneet kiinni. Ajattelin nopeasti käyväni hoitamassa asiani ja keikuin puoliksi ilmassa pöntöllä, kun oli jotenkin niin epäsiisti paikka. No siten kun nousin, niin joka paikka oli veressä ja todella isoja hyytymiä mukana :'( Siinä sitten olisin halunnut tehdä surutyöni, mutta pakko oli vain nopeasti alkaa siivoamaan paikkoja ja antaa seuraavalle tilaa.... Siihen sitten heräsin ja tuntui etten pysty edes hengittämään. Koko aamun ollut "paha mieli" asian suhteen ja vaikka onkin unta, niin tiputti taas ikävästi tämän odottajan maanpinnalle Perjantaihin kun jaksaisin selväpäisenä, niin josko jotain selviäisi.

Tsemppiä kaikille tänään ultraan meneville!! :heart: :heart:

 

Oijoi, tänään on viidellä mammalla ultrat! Mahtavaa, toivottavasti kaikilla menee hyvin

 

Jouluruuista mä aio syödä niiku normaalistikki,koska mä en syö muutenkaa esim maksalaatikkoo.

Mäki olin viime joulunaki raskaana ja tuli syötyy ku porsas pipareita ja suklaata.Suklaata en oo nyt syöny yhtää ja pipareitakaa ei oo menny ku alle 10 =) Yritän nyt kyllä pitää painoni mahollisimman alhaalla etten levii taas iha hulluna.

Eläimistä meil ei viel muut ku toi kollikissa oo tajunu,vissii.Tai en oo vama tosta yhestä kissasta ku tuntuu et se tekee kaikki pahat.Menee ton 9kk vaunuihin nukkuu ku vauva ite siel(ei oo ennen menny),yöllä hyppii makkarin ovenkahvaan ja ku meen siihe ovelle ni se juoksee karkuun.pureskelee jouluvaloja yms.

Liikunnasta mä kävelen koiran ja vaunujenn kaa paljon ja aion jatkaa nii kaua ku vaa pystyn,edellises raskaudes en lenkkeilly juuri ollenkaan,hyi mua.


Kertomisesta me kerrotaa mun äitille ja anopille ekan ultran jälkee,siis np ultran.Muuten en ajatellu mainostaa.

Mä oon vähä väsyny,vime yönä juossu kusella ja tappanu ukon sata kertaa ainaki ku se on kuorsannnu.Argh.Kohta pitäs lähtee puskee vaunuja tonne lumeen ku pitäs kaverille mennnä kahville...toivottavasti siel on aura jo käyny =/

onnea kaikille jotka ultraan tänää <3


Avaruuskissa ja Mölli 6+4

 

Yrityksestä Mulla alkoi menkat vasta 8kk jälkeen synnytyksen jälkeen ja heti ekojen menkkojen jälkeen tärppäsi
Mulla imetys toimii kyllä tehokkaasti ehkäisynä, koska ei käytetty mitään muuta ehkäisyä koko aikana.

Unista Mä nään vaan seksiunia

 

Jouluruoat - kaikkea kohtuudella. Tosin mikään ei juuri nyt maistu hyvältä/kaikki ällöttää, joten katsotaan miten käy :/

Unet - Kuten Busterilla - meitsi näkee seksiunia Yhden vauvaunen näin viikko sitten, ja siinä olin synnyttänyt tytön.

Liikuntapuoli - Lenkkeilen koiran kanssa ja kävelen niin paljon kuin mahdollista. Juokseminen ei enää tunnu kivalta, vaikka viikkoja on vasta 6 kasassa. Saliohjelmaan pyydän päivityksen ohjaajalta, että katsoo mitkä liikkeet pitää tuunata raskauteen sopivaksi. Mammajoogan aloitan tammikuussa. Jooga/pilates ovat kuuluneet repertuaariin aiemminkin, ja ajattelin elvyttää ne takaisin ohjelmaan. Muuta en sitten varmasti ehdikään...

Yritysaika: 9kk oltiin ilman ehkäisyä (sitä ennen hormonikierukka), joista 6 kiertoa ehdittiin oikein tosissaan yrittää. Kävin jo gynellä alkututkimuksissa (kun 35 on ikääkin) ja tutkimuskierrosta sitten tärppäsi Eli aika nopeasti tämä sitten kuitenkin lähti ja ihan luomuna.

Kaksi yötä neuvolaan ja kolme ultraan...

 

Lumituiskuiset maanantait täältäkin:wave: josko minäkin uskaltautuisin elokuisiin. Viime viikolla siis plussattu ja viikonloppu "tunnusteltu" vauvauutisia=)
LA 19.8, Neljäs lapsi, oma ikä 35v,synnytyssairaala NKL
Oireiluna tällä hetkellä rintojen pingottuminen ja nännikipu, mieletön väsymys ja jano. Pahoinvointia ei vielä ole, tyttöjen odotusaikana ei sitä ollutkaan ja poikaa odottaessani pahoinvointia useasti...saas nähdä miten tällä kertaa.
Liikkumisestakin on ollut kyselyä. Laihdutin kolmen lapsen jälkeen 25 kg, VHH:lla ja liikunnan lisäämisellä. Nyt olisi tarkoitus yrittää jatkaa liikkumista samalla tavalla kuin ennenkin: juoksua, hiihtoa, Callanneticsia ja pyöräilyä saattaa kuitenkin olla, että osa putoaa matkasta kevään aikana. Nytkin väsyttää niin vietävästi, ettei mieli tee tehdä yhtään mitään.

Tänään ajattelin varata neuvolaan aikaa...katsotaan saanko aikaiseksi

Kerttu + Sintti

 

Onpa täällä ollut aktiivista porukkaa Onnea kaikille plussanneilla ja tänään ultraan meneville!

Oirelusta: Mulla rinnat kasvaneet/turvonneet jo lähes kuppikoon verran. Mies tietysti tykkää, mutta itse pelkään raskausarpia Kuuluukohan niiden kasvaa näin nopeesti näin aikasessa vaiheessa?
Vatsa on kuin ilmapallo Turvonnu ja alkaa pelottamaan että muut huomaavat sen tai että luulevat minun lihonneen, kun kuitenkaan ei vielä ole tarkoitus asiaa julkaista kuin lähimmille.
Jatkuva näläntunne piinaa myös, melkein tunnin välein saisi olla syömässä mutta kun ei taho ja syömisen jälkeen tulee huono vointiseksi. Eli myös pahoinvointi vaivaa ja vklpn aikana jouduin halaamaan muutamaan kertaa pönttöä, johtunee varmaan työpaikan hajuista kun terveyskeskuksessa töissä olin

Huomenna ois siis ensimmäinen lääkäri käynti jännittää ihan hirveästi ja toivon että kaikki olisi hyvin, vaikka en edes tiedä aikooko lääkäri kurkata tai tunnustella masua

Unten näkemisistä: Olen muutamana yönä nähnyt unia Joissakin unissa näen, kuinka vauva on oikea einstein, kävelee viikon vanhana ja puhuu selkeästi myös Ehkei kuitenkaan realistista ja olen myös nähnyt unia, että masussa ei olisikaan vain yhtä, vaan kaksi tai jopa kolme asukkia Hui kauhistus! Meillä kun molemmilla miehen kanssa on kaksosgeenit, niin saapi nähä ettei ois enneunia Ku kuitenkin ensimmäinen lapsi ja vielä vahingossa tapahtunut niin olisi "helpompaa" jos sieltä kuitenkin tulisi vain se yksi kappale, ei kaksi toki haitaksikaan ole

Ja nyt viikonloppuna täytetty neuvola lappuja Olipa hauska, mutta myös jännittävä tunne.

Linda ja prosentti 7+3

 

On tullu kyllä taas niin paljon tekstiä etten nyt ehdi kaikkia lukemaan Tänään on sitten ensimmäiseen ultraan meno ja jännittää aivan hirveänä että onko siellä mitään jne.

Oireilusta: Mulla on ollu hirveät aamu pahoinvoinnoit, heti ku on syöny niin on pitäny vessaan mennä oksentaan:/ pissalla on saanu yöllä ravata. Ja maha on välillä turvoksissa ku pallo

Unista: Täälläkin seksiunia vauvastakin nähny unia, viime öinen uni oli mitä ihmeellisin mentiin ukon kanssa muka metsästysase liikkeeseen ja se liike oli täynnä mamma vaatteita

Palaan illemmalla kirjoitteleen mitä ulrassa näkyi vai näkyikö mitään..

JeNski91 rv 7+4

 

Rixutin ja Buster84, mekin oltiin synnyksen jälkeen ilman ehkäisyä. Lopetin imettämisen 9kk jälkeen ja ekat menkat alkoivat 6.11 ja heti siitä kierrosta tulin raskaaksi Ikinä en niin voimakkaasti ole tuntenut ovulaatiota ja heti viikon päästä tunsin kiinnittymisenkin. Olin ihan :O Mutta hyvä näin että helposti onnistui, toivottavasti vain kaikki menee hyvin.

Ei vieläkään mtn oireita. Pläääääh.

Jouluna en aio vältellä mitään. Kalaa kohtuudella ja näin. Onneksi en viiniä juo muutenkaan niin ei kukaan tule epäilemään mitään. Anoppi tietääkin jo ja toivottavasti osaa pysyä hiljaa!

Mites teillä muilla kahvin kanssa? Onko joku jättänyt sen pois? Mä join ihan normaalisti ekassa raskaudessa kun jouduin heräämään niin aikasin ja tekemään 13h työvuoroja, joten oli pakko saada kofeiinia elimistöön.. Nyt on ihan sama. Esikoinen herää 07 ja ensimmäisenä keitän kahvia että jaksaa päivän!

Vieläkin jotenkin niin ei-raskaana olo.. Tää tuntuu jotenkin epätodellisesta. Oli se ekakin tosi outoa, mutta silloin en stressannut keskenmenosta tai tuulimunasta yhtään. Nyt kun kuuntelee teidän kaikkien stressaamista ja pelkoja, alkaa itsellekin niitä tulemaan. Voisi lopettaa tämän lukemisen kokonaan...

Tänään pitäisi olla 6+0 ja ensi viikolla voisi alkaa kokeilemaan dopplerilla joko sieltä löytyisi ääniä

 

Taas on saatu uusia mammoja mukaan, onnea ja tervetuloa !

uniaen ole nähnyt sitten mitään. Yleensä näen paljonkin unia, mutta nyt kai nukun niin sikeästi, etten aamulla uniani muista.

oireita mulla on aika vähän. Väsyttää, tissit on kipeät ja palelee. Alavatsan nipistelyjä ja niitä sukkapuikkoja silloin tällöin. Eilen oli vähän huono olo illalla, varmaan se pahoinvointi alkaa hiljalleen nostaa päätään taas.

kahvia en juo muutenkaan, joten sitä ei tarvitse murehtia. Teetä juon niinkuin ennenkin.

B]meillä tärppäsi[/B]oikeastaan heti. Jätin pillerit pois ja yhdet menkat tuli, sitten plussa. Aiemmista lapsista ei ole ehtinyt tulla menkkoja ollenkaan, kun on pillerit pois jätetty.

Nyt jäädään odottelemaan niitä teidän jänniä ultrakuulumisia

 

Tervetuloa uudet odottajat!!! Tää on sitten tosi vilkas ketju....

Llinndda: Tääl on kans yks uus-Pamela Rinnat kasvo edellisessa raskaudessa A/B-kupista C-kuppiin (imetysvaiheessa käytin jopa F-kupin liivejä), ja C-hen ne imetyksen päätyttyäkin ja kilojen karistua jäivät (jes!). Säästyin onneksi raskausarvilta. Nyt mennäänkin sitten C:stä D:hen jo kovaa vauhtia. On kuin kaksi appelsiinia tuossa rinnalla ja vatsa pömpöttää iltaisin oikeastaan jo 5+ viikoista lähtien.

Kahvia juon saman verran kuin ennenkin, eli kuppi päivässä, paitsi että joka päivä ei ole tehnyt mieli.

Toivotaan hyviä ultrauutisia jännääjille! Niitä toivonmukaan riittää tällä viikolla useita!

 

Jouluruokia meillä ei syödä lainkaan tänä vuonna, sillä mies päivystää. Eikä kumpikaan olla mitenkään erityisemmin tykästyneitä jouluruokiin. Herkutellaan muuten hyvällä ruualla ja nautitaan olostamme silloin kun mies ei ole päivystyskeikalla.

Liikuntaa en oo uskaltanu syksyn aikana harrastaa juur ollenkaa, kun oon ollu enemmän ja vähemmän koko ajan flunssassa. Muuten oon lähinnä käyny lenkillä, kävellen tai juosten.

Oireilusta nyt on alkanu vähä enemmänkin olla jo etovaa oloa, lauantaina piti Motonetistäki lähtee kesken pois, kun mies ei osannu päättää mitä se ostais ja mun olo huononi koko ajan kaikkien hajujen takia. Tissit edelleen kipeenä, eikä vatsallaan pysty kunnolla nukkumaan. Tänä aamuna heräsin järjettömään närästykseen...

Kahvia juon, mutta harvoin sitä ennenkään tuli kuppitolkulla juotua. Nyt oon yrittäny pitäytyä max. kolmessa kupillisessa, yleensä päivä menee kahdella. Eilen ei kyllä ees tehny mieli kahvia. Teetä tulee myös juotua jonkun verran.

Nenja ja muut kotidopplerin omistavat mikä laite ja mistä ootte sen hankkinu? Itseä kovin kiinnostais hankkia tuommonen, mutta en kyllä ennen ekaa ultraa osta. Olisi kiva kuulla kokemuksia eri laitteista.


Taru 6+6

 

Taru81, mulla on semmonen angel sounds tms. Ostin sen esikoista odottaessa netistä ja hyvin on pelittänyt. Sillä saa tallennettua sydänäänet ja liikkeet. Kuulin varmaan vähän ennen ekaa ultraa äänet. Nyt ihan mielenkiinnosta lähden ettimään millonkahan löytyisi. Välillä oli vaikea löytää ääniä vaikka raskaus oli pitkällä, mutta sama se on neuvolassa, ettei aina heti löydy.

 

Pääseekö mukaan? Tänään plussattu ja olo vähän epätodellinen vaikka kolmas lapsi tulossa.Tarkoitus oli miehen kanssa todenteolla tammikuussa aloittaa vauvaprojekti mutta tulikin mukava yllätys jo nytten
Eli minulle voisi päivittää reveria 26v./ kolmas /OYKS.
Monilla oli varhaisultraan varattu aika.Itse ajattelin myös tammikuulle varailla.Toisesta kävin viikolla 6+ ja nyt ajattelin mennä viikolla 7+ katsomaan että kaikki on hyvin. Neuvolaan en ajatellut vielä soitella.ootella viikko ainakin. Oireista niin rintoja on kirvelly jo viikon ajan mistä vähän epäilin että oisko tärpännyt.Pientä huonoa oloa oli lauantaina ja tänään.Todella pahalla tuulella olen ollut muutamana päivänä ja väsynyt.Normaalisti ei ole tässä vaiheessa noin vaihtelevia tuulia.