Elokuun mussukat joulukuussa <3

Mä varmaan stressaisin itseni kuoliaaksi jos ois kotona doppleri
Vaikka onhan se toki mielessä käynyt kun raskauskeijun sivuilta katselin, niin ei ne halvimmat pahan hintaisia ole.. mutta voi sitä surua ja ahdistusta jos niitä ääniä ei sitten itse jossain vaiheessa löytäisikään vaikka kaikki olisi kunnossa.

Täällä pukkaa flunssaa. Illalla meen tosin lääkäriin ihan varmuuden vuoks jotta voivat keuhkot ym kuunnella. Vissiin mitään ihmeempiä troppeja ei raskaana ollessa määrätä, mutta saa ainakin sitten tarvittaessa sairaslomaa jo menee yli tän talvilomanlopun.

Flunssa peittää tällä hetkellä oireilut aika hyvin. Tissit on kipeet ja vatsa outo, mutta siinä se oikeastaan. Mielihalutkin on vähän rauhottuneet - toki edelleen tekee mieli jotain pizzaa ja tulisia nuudeleita ja kanaa, mutta nää tästäkin epäterveellisemmät himot on jo unohtunu

Hirmu monella ultrat tällä viikolla.. Kääk!
Itsellä vielä 2 viikkoa ja kaks päivää =)

~Ambro 5+5

 

Niin ja laskettu 26.8 unohdin mainita.


-Reveria-

 

Eka neuvola suoritettu. Onneks en ottanu miestä mukaan, täyteltiin vaan lappuja, terkka kirjas tietoja koneelle, tuijottelin seinää... Postissa pitäs sitte tulla kutsua verikokeisiin ja nt-ultraan enskuussa. Ihan hassua!

Ultrakuulumisia odottelemassa täälläkin, toivottavasti tulee pelkkiä hyviä uutisia

Jouluruokia meinaan vedellä normaalisti, graavilohtakin koska se on itse graavattua. (Onkohan toi ees sana).

Kahvia ei oikeen enää mene ku aamukahvi, iltapäivällä olen yrittäny mut luovutin koska ei vaan maistu.

Oireita tällä hetkellä on rintojen ja varsinki nännien arkuus, väsymys, pientä kuvotusta enää (voiko muka jo helpottaa?), huimaus, menkkajuilintoja tänään taas tuntunu, niistä oliki parin päivän tauko, ummettaa, turvottaa, janottaa mutta silti vaikka kuinka juo on suu ihan kuiva.

Dopplerin huusin just huutonetistä, toivottavasti kerkee jouluks postissa. Esikoisesta kuulin viikolla 10+1 ekan kerran, katotaan miten nyt käy

Unia nään ihan hirveesti ja jotkut on tosi ahdistavia, esim näin unta että meillä oli kaks lasta, mies 2 vuotta vanhempi ku nyt ja kaatu liukkaalla, tuli aivohalvaus ja kuoli. Yöllä ku tommosen jälkeen herää on sit yleensä kauhee nälkä ja jos vetää pari suolakeksiä ja jatkaa unia ni ne on sit jo järkevämpiä.

Tirppuli & Hilma 6+6

 

Pakko tulla heti kertoo: siellä yksi pieni sydän löi! :heart::heart::heart:

Mä taidan nyt siis ihan oikeasti olla raskaana?!?! =) =) =)

UniUnna ja Murunen 7+3 (täsmälleen sama raskauden päivä kun viimeksi meni kesken... voimaannuttava päivä käydä ultrassa ja saada hyviä uutisia!)

 

Ai niin , ja L.A. vaihtuu 2.8.:ksi 5.8.:sta.

 

Oih, onnea ultrassa käyneille :heart: Itsellä vielä reilu viikko aikaa varhaisultraan Ja tervetuloa kaikille uusille ja onnea plussasta! Eikös olekin huikea tunne?

Kaikkia juttuja ei kyllä ehdi millään kommentoida, on sen verran ollu kaikilla asiaa Toivottavasti jatkuu yhtä vilkkaana loppuun saakka, kiva saada vertaistukea samassa vaiheessa menijöiltä

Me meinataan jouluna kertoa porukoille, joten siksi voi vältellä tiettyjä ruoka-aineita huoletta. En erityisemmin muutenkaan oo jouluruokafani, joten mulla tää menee aika helposti.

Harrastamaan en oon ehtinyt melkein koko vuonna remonttiprojektin takia, joten nyt sitten ajattelin jatkaa kävelyä ja sitten jos johonkin joogatunnille menisi sekä salilla voisi käydä kevyesti tekemässä jotain Täytyy ehkä kysyä apua sieltä pt:ltä.

Yrityksestä sen verran että esikkoa odotellaan ja 5.kerta tärppäsi. Hormonaalista ehkäisyä en oon käyttänyt reiluun vuoteen. Aluksi sitä jännäsi kaikkea niin paljon että luulen et pari kiertoa meni siihen et oppi ottamaan rennosti

Oireista sen verran et edelleenkään ei juurikaan tissikivun lisäksi muita oo, hieman kuvottaa jos nälkä ehtii liian suureksi, mutta muuten aika vähällä oon selvinnyt. Eilen illalla sain mojovan ja hupaisan kokemuksen hormoonimyrskystä, ihana mieheni hieroi illalla jalkojani ja kertoili siinä samalla hauskoja juttuja joille nauroin maha kippurassa. Aivan puun takaa aloin sitten vollottamaan??? Mies oli aivan kummissaan et mitä nyt, kertoiko hän noin huonon jutun.. HUOH! Sitten siinä itkin ja nauroin yhtä aikaa, enkä meinannut tietää miten päin olla... että semmoista täällä

Hyviä vointeja kaikille ja tsemppiä ultraan tällä viikolla menijöille :heart:

 

Heippa kaikki! Tänään siis neuvola jossa sinnikkäästi sanoivat uudeksi LA:ksi 31.7.2013 Mennään nyt sillä et en oo kohta aivan sekaisin

Ja Sitten ne ultra kuulumiset!! Yksi pieni siellä oli ja sydän löi kovasti:heart: Josko sitä nyt sitten kanssa uskoisi että on raskaana?? Onneksi saatiin todisteeksi monta kuvaa Hipusta

Toivotaan että muillakin hyviä uutisia

Emmi4 ja Hippu 7+5

 

Onnea ihanista ultrakuulumista. :heart: Niitä lisää odotellessa!

Ja tervetuloa uusille!

Oireista: Pahoinvointia on jonkin verran ja monesti tulee illalla. Eilenkin illalla kävi jo oksu suussa. :$ Kahdessa edellisessä raskaudessa ei ole ollut alussa pahoinvointia. Iltaisin myös palelee kovasti. Rinnat on alkaneet nyt vähän aristaa.

Tärppi kävi meillä nyt kolmannen aikaan tosi nopeasti. Toisesta kerrasta onnistui. Esikoista yritettiin 1,5 vuotta ja kakkosta reilu 1v. Joten oltiin kyllä molemmat puulla päähän lyötyjä, kun jo toinen yrityskerta toi plussan.

Onko täällä muita, joilla raskaus ei alkanut ihan luonnollisesti vaan tarvittiin apuja? Meillä on ongelmana minun pco ja clomifenejä ollaan tarvittu jokaisella kolmella kerralla avuksi raskautumiseen.

Diinu 5+2

 

ONNEA ULTRAKUULUMISISTA! :heart:

Diinu mulla todettiin kans kesällä pco ja alotettiin clomit. Nyt oli viimonen clomikierto ja oli suunnitteilla inssi, mutta folliultrassa ei näkynytkään johtofollia, joten lääkäri epäili, etten ovuloi. Miehelläni todettiin teratozoospermia, joten lääkäri oli myös sitä mieltä, että ilman inssiä ei raskaus ole mahdollista.
Mutta spontaani raskaus tämä sitten on noin lääkärikielellä, vaikka clomit olivatkin käytössä
Ja tuosta teidän yrityksestä! Ihana, kun olette saaneet kokea tuon ylläriraskaudenkin! Ihana uutinen!
Sitä itse osaa ajatella vielä jotenkin positiivisesti, että ehkä meillekin joskus se onni suodaan, että saatas ylläriraskaus, ja periaatteessa mun kohdalla "hyvä", että raskauden alulle saamiseen meni hieman aikaa, olen niin kärsimätön ihminen, että tää lapsettomuus kasvatti mua ihmisenä tosi paljon.

 

Nenja, olen sun kanssa samaa mieltä tuosta, ettei pitäisi koko palstaa ja yleensä nettiä lukea ollenkaan Jotenkin tuntuu, että melkein jokaisella on täällä keskenmenokokemuksia, niin sitä automaattisesti ajattelee, että nythän on minun vuoro, kun ei ole keskenmenoja vielä joutunut kokemaan. Paljon helpompi on ollut "hengittää" kun ei lue niin aktiivisesti raskauteen liittyviä juttuja, vaan puuhailee jotain muuta.

Kahvin juonti on vähentynyt itsestään 2 kuppiin aamulla, ei vaan tee muuten mieli.

Unista minäkin huolisin nuo seksiunet näiden painajaisten tilalle. Muuten olen kyllä nukkunut äärettömän hyvin ja pitkääään =)

Dopplerin haluaisin kyllä, kun ei ole noiden edellisten aikana sellaisia hienouksia ollut. Rauhottaisi ainakin omaa mieltäni. Olisi varmasti kiva näille sisaruksillekin kuunteluttaa vauvan sykkeitä, saisivat siten osallistua odotukseen :heart:

Flunssan karkoitus säteitä kaikille tarvitseville!!! Meillä kanssa kotona yksi kuumeinen oksentelija, toivottavasti ei tartu.

Jouluruuista en osaa vielä sanoa mitään, kun ei tiedä mikä ruoka silloin kiinnostaa Nyt on ainakin päivittäinen ollut ihan mielenkiintoisia ruokamieltymyksiä. Mutta jos tuntuu maistuvan, niin maistelen kyllä kaikkea.

Yritys on ollut tjot linjalla n. 5 vuotta. Ehkäisyä ei olla käytetty, joinain kuukausina ollaan "kierretty" ovulaatio ja yleensä oltu mitään ajattelematta. Veikkaan että muutaman kemiallista on tapahtunut, kun mulla tuo supistelu on yleensä ollut merkki tärpistä. Nyt tänä syksynä alkoi jo ahdistaa tämä yrittely ja kävin lääkärissä, joka totesi kaiken näyttävän ok:lta, ja siitä kierrosta plussasin ja siitä muutaman tunnin päästä alkoi vuoto. Sitten otin järeät aseet käyttöön, ostin ovulaatiotestit ja totesin että ovulaatio on just silloin kun olen arvellutkin, mutta nyt myös tärppäsi. Ainoa ero edellisiin oli että ovulaatio kivut oli tosi lievät ja oikealla, kun yleensä ovulaatio tapahtui vasemmalta ja kivut oli kovat.

Onnea vielä ultrassa käyneille!!:flower:

Pikkusukka 6+2

 

Diinu, itse söin 6kiertoa clomeja (pcos) ja tärppi kävi ekalla pistos kierrolla (gonal f+ovitrelle) eli tosiaan on toivottu ja tekemällä tehty

 

Onnea uusille plussanneille!

Punnabis: varsin viisaita sanoja sulla noihin pelkoihin liittyen. Näinhän se on, että joillain henkilöillä, kuten mulla, huolet ja pelot ei koskaan häviä lapsen suhteen koskaan, ne vain muuttaa muotoaan. Nyt kun esikko on jo 7, mutta toisaalta kuitenkin vielä "äidin ja isin helmoissa", niin hänen suhteen ei ole juurikaan huolia. Oon kyllä tän nykyisen raskauden suhteen nyt tosi paljon luottavaisempi kuin vielä pari viikkoa sitten.

Poppaliini: laskin huvikseen karkean arvion meidän yrityskierroista, tämä tärppi tuli suunnilleen yk 65:stä

Kuis JeNskin ultrakäynti...?

Ambrosia: veit jalat suustani! Mäkin olisin hermoraunio, jos mulla olisi oma doppler, joten en taida hankkia!

Emmi4: onnea sykkeestä! Meillä samana päivänä nähty syke :heart:

Diinu: tää raskaus ekasta ivf:stä saatu aikaan. Sitä ennen kokeiltu clomit, femarit ja pistoshoidot. Vielä olisi pakkasessa kaksi alkiota, jos tää nyt kuitenkin menee pieleen, tai jos sais miehen suostumaan kolmanteen lapseen...

Mikä olisi muuten teidän unelma-lapsiluku? Jos mä saisin ihan itse päättää ja ja kroppa toimisi just niinku mä haluan, niin haluaisin tuon esikoisen lisäksi vielä kolme lasta.

Liikunnasta: mä oon ihan hulluna zumbaan, ja meinaan jatkaa sitä niin pitkälle kuin hyvältä tuntuu. Esikoisesta tosin tuli aika aikaisin liitoskivut, ja kävelin loppukuukauden kuin kihtivaivainen 100-vuotias, mutta jos nyt jonkun aikaa vielä sais liikkua normaalisti

 

Jouluruuista jätän väliin maksalaatikon ja graavilohen. Saako sillejä syödä?

Unelmien lapsiluku oli joskus 3, mutta nyt on luku ihan avoinna eli kaikki vaan jotka meille annetaan, niin otetaan vastaan. Tuntuu niin utopialta vielä tämä ensimmäinen plussakin.

Oireita on hiukan. Alavatsan juilimiset on vähentyny, mutta sitten kun niitä on niin on voimakkaampia. Iltaisin liha ei maistu, mikä on outoa kun en ole koskaan voinut kuvitellakkaan olevani kasvissyöjä. Tissit on muuttunu painavemmiksi. Niin joo ja palelee aikalailla kokoajan.

En millään malttaisi odottaa ensimmäisiin konkreettisiin todisteisiin että siellä joku on. Oikeastaan sekin olisi paljon kun joku lääkäri tai hoitaja sanois että raskaana ollaan. Nyt vaan tuntuu että kuvittelen koko asian.

Tsemppiä kaikille ja mukavaa joulun odotusta.

 

Pikana kun istun lentokoneessa ja surffaan aikani kuluksi - elämäni elä kerta kymppikilsassa

Syömisistä: mä söin tänään palaverireissulla graavilohta ja siian mätiä smetanalla. Vieressäni istu raskaana oleva kollega joka olis tajunnu jos en ois syöny. Etenki ku tietää että lohi on mun lemppareita.

Oireilua: hassu pistos säännöllisen epäsäännöllisesti oik. lapaluun "alle". Tosi outo juttu

 

Heip,

Mä olen ollut kamalan laiska kirjoittaja, osa syynä on varmaan se, että en vieläkään usko olevani raskaana!!! Ahdistaa ja pelottaa, kun tuntuu niin järjenvastaiselta, että sisälläni kasvaisi joku pieni, kun oireita on edelleen aika vähän. Okei, olen väsynyt (niin kuin joka talvi), rinnat aristaa aavistuksen, mutta mieli on ihan tasapainossa eikä mitään outoja mielitekoja ole. Viikonloppuna voin kyllä pahoin ja tänäänkin, mutta toisaalta täällä on ollut liikkeellä vatsatautia ja mieskin valitteli vatsan olevan sekaisin. Argh.

Suurin dilemma on, käydäkö varhaisultrassa ennen joulua ja ottaa se riski, että siellä ei näy mitään ja käyttää joulunpyhät murehtimiseen. VAI odottaako joulun yli stressaten sitä, onko tuolla vatsassa ylipäätänsä ketään. Voi voi.

Lapsilukuhaaveeni on kolme. Meille tämä kolmen vuoden ikäero tuntuu hyvältä, voisi olla ehkä jopa isompikin, ainakin jos kolmas joskus maailmaan tupsahtaa. Mies ei tosin ole tästä vielä varma Pitäisi kai itsekin keskittyä NYT tähän tilanteeseen, eikä mennä asioiden edelle.

Yrityksiä ei tälle plussalle ollut kuin kerta. Tai ei varsinaisesti suunniteltu yrittämistä kuin vasta keväämmällä, mutta valtavan iloisia olimme plussasta. Toista oli esikoisen aikana, kun plussa tuli testiin pillereistä huolimatta ja olimme molemmat aika hämmentyneitä elämänmuutoksesta alkuun. Jälkeenpäin ajateltuna en tietysti voisi olla onnellisempi siitä, että esikoinen päätti taistella tiensä maailmaan :heart:

Asutaan Helsingissä ja 67 neliötä on kodissamme. Hyvin on mahduttu yhden lapsen kanssa ja kahdellekin riittää tilaa.

...Nyt jatkamaan jännäilyä ja ODOTTAMAAN OIREITA, voitteko tulla kiitos!

 

Heippa vaan kaikille.

kauheesti tulee tekstiä hyvä niin! Itte en jaksa enää illalla muuta kun selata nopeean läpi et onko tullu uusia ultra kuulumisia

Onnea kaikille jotka on saanut hyviä uutisia :flower: ja tervetuloa uusille ja onnittelut plussasta!!

Liikunnasta että olis salikortti ja kohta varmaan pitäs taas jaksaa raahautua sinne kun vuoden tauko tässä ollu.... ettei olis ihan rapakunnossa elokuussa.

ja jouluruokia aion kanssa syödä, kaikkea kohtuudella, ettei aiheuteta kummeksuntaa kun ei aiota vielä kertoa kenellekään.

Yritystä ehti olla 4kk, mulla ei oo koskaa oo ollu mitää hormonaalista ehkäsyä eli kumia ollaan tunnollisesti käytetty.

Unelmien lapsiluvusta piti viel kommentoida et jos seuraavakin lapsi syntyy sektiolla niin sitten lapsiluku jää kahteen mut ehkä se unelma olis siitä 3 lapsesta

Neuvolat varasin tänää eli neuvola aika on 4.1 ja lääkärineuvola 10.1, neuvolatäti muutti lasketun ajankin 5.8!

on: pojan 1v synttärit viety kunnialla loppuun, illalla oli heikko olo ja sika väsy. Jouduin valehtelemaan Mummolleni kun tuli puhetta näistä vauvoista joita on tulossa meidän sisaruksille niin mummo sitte tönäs mua olkapäähän et joko teillekin on tulossa toinen niin siinä sitten pokerinaamalla että ei vielä kun edellinenkin on niin pieni vielä :ashamed:

Kista ja Sisko 7+0

 

Tervetuloa uusille ja onnea ultrassa kävijöille :heart:

Täällä loppu se vuotelu onneksi! Nyt huono olo tullu oikein kunnolla. Lämmin ruoka ei mee alas. Jauhelihan haistaminenkin jo pistää oksettaa :/

Jouluna meinaan kaikkea syödä kohtuudella ( kaikkea mitä pystyn sitten)

Nyt nukkuu kun väsymyskin onNIIN kova!

Sydänx3 6+2

 

Heippa kaikille!

Olen kurkkinut pinoa jo hyvän aikaa, mutta en uskaltanut liityä mukaan ennen kuin nyt. Kävimme eilen varhaisultrassa jossa nähtiin ja kuultiin pienen 7mm jyväsen sydänäänet. Tämä toisen lapsemme, Sanelman, LA olisi 5.8. ja ulos pyrkinee TAYS:ssa.

Neuvola meillä on jo torstaina. Esikoisen neuvolakäynnin yhteydessä kerroin raskaudestani tädille joka totesi, että "jaha". :/ Eilinen ultraaja sentään onnitteli.
Mikäli kaikki menee loppun asti hyvin, on lapsilukumme täynnä. <3

Mma R 7+1

 

Heippa kaikki Eilen käyty eka ultrassa ja siellä se pikkuinen sykkeineen näkyi, vastasi viikkoja 6+6 vaikka menkoista laskettuna olis 7+4 pitäny olla, mutta sanoi että ei nuin pieni ero päivissä haittaa kuulemma sitten pitäs olla huolissaan jos ois yli 7pvän ero. Sanoi että ottaa vielä varmasti kiinni tuota, joten ei laskettua aikaa muuteta ainakaan vielä Kysyin lääkäriltä myös keskenmenosta että kuinka varmaa on että tämä ei mene kesken. Hän sanoi että 80% varmasti ei mene kesken että niin hyvältä näytti. Toivotaan nyt että kaikki menee loppuun asti hyvin. Saatiin myös ultra kuvakin pikkuisesta, tuossa se jääkaapin ovessa on ihailtavana Tänään sitten varailemaan neuvola aikaa

JeNski91 ja Toukka 7+5

 

Heissan, eilen sitten sain ensimmäisen neuvola-ajan varatuksi. Sen jälkeen kun kerroin, että on neljäs lapsi tulossa, päätettiin että ensimmäinen neuvola on vasta 14.1!! Aika pitkä aika odottaa, mutta väliin tulee nuo kaikenmaailaman pyhät, jotka sotkee aikatauluja.
Taisi täti ajatella, että olen jo "vanha" tekijä noissa asioissa, joten ei liian tiuhaan siellä käydä=)

Yritystä meilläkin oli reilu kaksi kuukautta. Kierukka oli viisi vuotta ja se poistettiin syyskuussa, pari sekavaa kiertoa sen jälkeen ja terot tukemaan keltarauhasta, johan tärppäsi

Kerttu ja sintti 4+6

 

Huh huh.. eilen sitte jo sai ekan kerran käydä oksentamassa, kamalan etova olo oli koko ajan... tänään jo hieman parempi päivä sen suhteen. Ihmettelen silti miten näin aikaseen jo alkanu :O
Neuvola aikaa varailen vasta parin viikon päästä. Liian aikaseen on turha mennä, jos vaikka neuvolassa sitten 7-8 viikolla kuuluisi sydän äänetkin

Leijona mamma & maha asukki 4+6

 

Terppa, saadaanko tänään lisää ultrakuulumisia?

Sydänx3 - Hienoa, että vuoto on vihdoin kurissa!

Lapsiluku: Mies on vasta saatu tähän ensimmäiseen yhteiseen puhuttua, itse haluaisin toisen vielä perään, jos nyt kaikki menee hyvin. Joskus puhuttiin että vähintään yksi, eli eiköhän tästäkin päästä vielä yksimielisyyteen Ja toinen koirakin olisi kiva, mutta ei ehkä ihan tähän saumaan...

).( Täällä 6+3 oviksesta laskien ja paha olo aamuisin vain pahenee. Tänään jouduin aamiaisen jälkeen heittämään takas pötkölleen puoleksi tunniksi ja vasta pienten torkkujen jälkeen sain itseni kammettua koiran kanssa lenkille ja töihin pääsin vasta klo 10 (huh). Oksu oli hyvin lähellä, vatsa tuntuu protestoivan tuota aamiaista, vaikka huutava nälkä olisikin. Tää on selkeesti pahempaa kuin esikoisesta, YÖK! Örkky olo vähän velloilee päivän mittaan, mutta aamut on selkeästi pahimpia. Illalla myös usein tulee uudestaan huonompi. Yöt menee pissalla ravatessa. Ihan jo pelottaa, kuinka paha olo huomenna on... INHOAN oksentamista ja viimeiseen asti koitan olla tekemättä niin. Rintoja aristaa ja vatsa tuntuu kaikenkaikkiaan olevan vähän hämillään.

Onneksi kohta on joululoma ja palaan töihin vasta loppiaisen jälkeen! Ehkä pahoinvointikin alkaa siihen mennessä helpottaa. Varsinkin työmatkat julkisissa aamuisin ovat nyt kamalia, kun päivän huonoin hetki iskee siihen saumaan.

 

Ihania ultrakuulumisia täällä!

Pikaisesi omaa napaa. Mulla on ollu pari päivää sellanen tunne, että tää salamatkustaja ei kovin kauaa matkassa pysy Mieli ailahtelee, toisinaan oon innoissani ja ajattelen, että meille tulee vauva, mutta hetken päästä iskee epätoivo ja oon varma, että kohta menee kesken. Vielä olis 10 päivää lääkäriin ja ultraan. Sittenhän sen näkee miten tässä on alku menny...

 

Heippahei!

Kääk, täällä tulee tekstiä sellaista vauhtia ettei perässä pysy

Lapsiluku: minä haaveilin joskus kolmesta, mutta nyt meille on periaatteessa jo neljäs tulossa - miehellä jo kaksi + meidän yhteinen + salamatkustaja. Ja luulen / tiedän, että tämä riittää meille.

Neuvolaan soittelin tänään, mutta täällä on vasta rv 10 eka neuvolakäynti, joten ei ollut vielä ajanvarauksessa antaa aikaa mulle noin pitkälle. Kunta tarjoaa kaksi ultraa ja sanoi, että tarvittaessa voidaan myös ultrata tk:ssa tarpeen mukaan. Huoh, niiiin pitkä aika odottaa tuota rv10:ä. Alkuraskauden ultrassa haluaisin sen lisäksi käydä.. saas nähdä.

Oireilua: kuten eilen kirjoitinkin pikana, hassu pistos lapaluun alla säännöllisen epäsäännöllisesti. Selkeästi liittyy raskauteen, mutta paikka on erikoinen. Turvottaa, turvottaa, turvottaa. Eilen työpalaverissa oli jouluruoka ja aika vähille eväille tuli jäätyä, kun meinas tulla huono olo. Housut piti aukaista ku istuttiin pitkä päivä kalvosulkeisissa, mutta toivon mukaan kukaan ei tajunnut mitään.. villatakin alla oli hyvä piilotella aukinaisia housuja Huonoa oloa ei muuten, väsyttää ja mahaa pistelee + painontunnetta sekä KIPEÄT tissit, jotka näyttää turpoavan koko ajan. Turpoaminen ei haittaa, kipu kyllä Näillä mennään toistaiseksi..

Ai niin, tein aamulla sen viimeisen silauksen, jotta mieskin uskoo että raskaana täällä ollaan (kun ne pc:n liuskat anto koko ajan hailuraa viivaa, joita mies ei nähnyt omasta mielestään kunnolla. Aamun tuotos tässä, vinksinvonksin:



Hauskinta tässä oli, että kun mies katsoi tuon testin tuloksen, iski hämmennys.. sitten kysymys: mitä me nyt tehdään? Voi elämä, menipä ukkokullalla pasmat sekaisin. Kysyin, että mitäs ajattelit tehdä, etkö kuvitellut että tässä voi pamahtaa paksuksi kun ilman ehkäisyä touhutaan..? Ja toki kuittasin lopuksi, että aika teinimäinen kysymys aikuiselta mieheltä, johon mies sanoi, ettei tässä uskonut ihan heti tuohon vaihtoehtoon.. ihana ukko, sellainen perussuomalainen jörrikkä :hug:

Tässäpä tätä. Nyt imuri kouraan ja lapselle evästä naamaan, iloisin mielin.

Ai juu, eli mun tiedot: 2. lapsi, LA 24.8. ja OYS synnytyssairaalana.

Bambini + salamatkustaja toistaiseksi ilman työnimeä rv 4+3

 

Diinu, meillä ekaa lasta tehtiin kaksi vuotta hoidoilla ja tätä toista tehtiin vuosi ja hoitojen kautta myös eli ei ihan sitä helppoa perinteistä kautta vaan kylmää koeputkimaailmaa Mutta aivan sama, lopputulos ratkaisee!

Harrastamisesta, mulla on tarkoitus kyllä harrastaa ihan normaalisti urheilua, käydä jumpissa ja pelata eri pallopelejä. Musta on tosi tärkeää että on hyvässä kunnossa,jaksaa sitten paremmin synnytyksen ja muutenkin haastavan vauva-ajan

Lapsiluvusta, meillä ikä jo sanelee tiettyjä juttuja koska olen jo 34-vuotias niin ei tässä nyt mitään suurperhettä perusteta plus että koska me tarvitaan hoitoja niin tulee se rahakysymyskin vastaan eli yksinkertaisesti ei ole rahaa tehdä lasta enää. Meille jäi kyllä kolme alkiota pakkaseen tästä hoidosta että katsotaan sitten jos tämä lapsi saadaan kunnialla maailmaan ja taaperoksi että mikä sitten on fiilis, yritetäänkö vielä noilla alkioilla mitä on.

Taru81, tsemppiä fiiliksiin. Mulla oli ihan samat ylämäki-alamäki fiilikset ekassa raskaudessa ja ei siitä päässyt yli muuta kuin sitten kun alkasi oikeasti olla niitä viikkoja joku 15 takana että pystyi edes vähän luottaa että alusta on edes selvitty. Nyt ei ehdi samalla tavalla stressata kun on tuo taapero viemässä kaiken ajatteluajan mutta välillä tulee noita fiiliksiä mutta yritän vaan olla ajattelematta koska ei tämä epävarma tilanne tästä murehtimalla mihinkään jalostu.

Pippurihäntä, mulla on ihan samanlaista oloilua kun sulla, törkee väsy ja kuvotus vaikka kova nälkä. Inhottava tunne. En muista tälläistä esikoisen ajalta. Meillä on perjantaina ultra ja saa nähdä olisko meillä kaksosmatkailijat kun näin oireilen Meillä nimittäin laitettiin kaksi alkiota että chänssit löytyy...