Onpas tullut paljon tekstiä taas viikonlopun aikana! Ollaan oltu niin paljon menossa että en oo ehtinyt tulla kirjoittelemaan. Tänään olikin sitte melkoinen luku-urakka!
Ensinnäkin
onnea vauvan saaneille! :heart: Ihan uskomatonta, että vauvoja rupeaa tulemaan tiuhaan tahtiin tässä pikkuhiljaa! Aika menee niin nopeasti.
Neuvolassa tuli oltua tänään. Eipä siellä mitään uutta, paitsi positiivisena yllätyksenä se, että Hb noussut 132, kun viime viikolla oli vain 114. Terkka sanoi, että voisin lopetella raudan syönnin mutta ajattelin vielä ainakin ensi viikkoon syödä ja katsoa sitten taas neuvolassa, onko arvot pysyny hyvänä. Mun paino oli laskenut viime viikosta ja terkka oli ihmeissään. Piti oikein käydä toisen terkkarin vaa'alla vielä varmistamassa asia.
Oon kyllä nyt syöny tosi paljon kaikkea, ihan kunnon ruokaa ja herkkujakin... Taitaa meikäläisellä olla vaan niin hyvä aineenvaihdunta. Vauva on rt mutta ei vielä kiinnittynyt tai laskeutunut, vaikka alhaalla majaileekin. Sf-mitta pysynyt samana, 34cm viime viikosta. Silloin oli tosin sijainen mittaamassa ja sitten vielä terkka sanoi, että ei se mitta välttämättä kasva enää näillä viikoilla.
Kotihommista ja muusta puuhailusta ite oon jaksanut puuhailla ja olla menossa tosi hyvin, vaikka vähän väsymystä välillä onkin. Nykyään tuntuu, etten siedä kotona yhtään sotkua joten imuri ja pyykkikone käy lähes koko ajan.
Koirakin päästää niin helkutin paljon karvaa että meinaa hermo mennä jopa siihen.
En oo kotihommien tekemistä yhtään arkaillut, oman voinnin mukaan meen. Koiran lenkittäminen onkin sitten toinen juttu, en oo aikoihin jaksanut kävellä pitkiä matkoja, kun alkaa alavatsaa jomotella ikävästi. Pyörällä ajelenkin sitten joka paikkaan aina kuin mahdollista, tuhatta ja sataa.
Pitäis ajella kyllä hitaammin, ois kamalaa kun kaatuis/törmäis johonkin ja vauvalle kävis jotain.
Supistuksia ollut täälläkin joka ilta/yö. Ja kivuttomia mahan kovettumisia päivisin. Eilen illalla tuli yksi oikein pitkä suppari, joka kyllä salpas hengen hetkeks. Ei ottanut mitenkään kauheen kipeää, mutta koko maha kiristyi ihan julmetusti.
Sairaalakassissa on edelleenkin vain hammasharja, imetysliivit ja yksi imetyspaita. Ei siis mitään kiirettä näköjään...
Elättelen ilmeisesti toivoa, että synnytys alkaa rauhallisesti illalla/yöllä, että ehdin sitten viime tipassa pakata. Hyvä ois, jos muistais edes neuvolakortin ottaa mukaan!
emilien tsemppiä kovasti sinne! Kurjaa, että teillä on asiat miten on. Toivottavasti sulla on hyvät tukiverkostot, että jaksat sitten arkea pyörittää.
Facebook ryhmään en tiedä haluanko liittyä, oon siellä muutenkin tosi vähän ja tykkään enemmän kirjoitella tänne. Voiskohan tännekin perustaa pinon elokuisille?
Jänniä aikoja elellään kyllä, mua jännittää silleen positiivisella tavalla, että ei yhtään tiedä, milloin lähtö tulee. Hauskaa miettiä, miten kaikki tulee menemään ja missä oon kun synnytys käynnistyy ja miten se tapahtuu yms.
Pahantuulisuutta ja ärtyisyyttä on täälläkin välillä. Lauantaina olin heti aamusta asti tosi ärtyisä, mutta en purkanut sitä ihme kyllä edes mieheen. Jotenkin melko epäsosiaalinen olo, ei jaksais oikeen kuunnella muiden juttuja ja nähdä kovin montaa ihmistä kerralla.
Varmaan se kuuluu osaksi asiaan, pitäähän sitä käsitellä tulevaa synnytystä ja vauvanhoitorupeamaa mielessä jo etukäteen. Kaikki sosiaalinen energia tuntuukin menevän siihen.
Ihmeen aktiivisesti oon kuitenkin jaksanut ihmisiä nähdä.
Nyt tuli taas höpöteltyä pitkät pätkät, ei muutakuin pyykit kuivumaan ja mansikoita popsimaan.
Tällä viikolla onneks ehtiikin lukea täältä kuulumisia enemmän, ei tuu sit kerralla liikaa infoa.
Minea ja maha-asukki 38+1 (Herranen aika mitkä viikot jo!)