NEPO: Ihanaa, Onnea Pienestä RakkausPakkauksesta!!!
Miehet miehet miehet.. Ne elämämme sulostuttajat ja vihastuttajat
Meillä luulen, että mein miehen logiikka johtuu siitä, että on nähnyt laiskuuden mallin äidiltään, joka on laiska kaikissa kotihommissa.
Kun oltiin mieheni kanssa tavattu ja ekaa kertaa kokkasin sille kotiruokaa silloisessa yksiössäni ja tein perunamuussia, niin mies soitti silmät lautasen kokosena äitilleen, että tää nainen tekee mulle perunamuussia perunoista eikä jauheesta
kertoi silloin äidistään, jonka bravuuriruokaa on jauhelihamakaronimössö :O
No vuosien saatossa oon oppinu tuntemaan anoppini, ja on yks ihanimmista tuntemistani ihmisistä, mutta kotitöiden tekeminen tai sen taidon opettaminen lapsille on kyllä unohtunut..
Joskus vuosia sitten tein pienen kokeen ja aattelin katsoa, että kauanko menee että mies huomauttaa että on likaista/ tarttuu siihen imuriin. Silloin meillä oli kaksi sisäkissaa. Reilut 2vkoa katoin ja sit en kestäny enää.. Otin imurin käteen.
No mutta tuota oon kans ajatellu, että hitto sit ku pääsen synnytyksen makuun niin aion olla sairaalas niin kauan kun pitävät. Ihan vain sen takia, että sitten saa mies hoitaa nää yöheräilyt ja arjen pyörittämisen täällä kans pari päivää. Tosin voi olla, että lapset huuhaa tääl öisin ties mitä, kun ei mies herää öisin vaikka lapset huutaa täyttä kurkkua. Tai sitten siinäkin pätee se sama, ettei hänen tartte herätä, kun tietää että minä nousen kuitenkin... "no kun sä saat ne rauhottumaan heti ja tiiät mitä ne haluaa..." Että siinähän hoidat pari päivää
opcorn:
Juu, jatketaan vielä samaan hengenvetoon, kun nyt vauhtiin pääsin, niin sekin että miehän oon ollu nyt kotona sen reilu 3v. eli edellisestä äitiyslomasta asti, niin varmasti mieskin tottunut siihen, että kun kotona oon niin mulla on aikaa siivota ja tehdä ruuat jne. No onhan se totta, että ehdin tehdä arkisin ruuat ja siivota ja pestä pyykit jne. Mutta onhan sitten ne vkl... Ja arki-illat, jos nyt sattuu kotona olemaan, ettei oo reissuhommissa. Sittten hän vetoaa siihen, että haluaa olla lasten kaa kun on kotona. No ymmärrän sen ja sydämeni heltyy heti kun niin sanoo. Ja sitten teen kiltisti asiat. Kunnes havahdun siihen tilanteeseen, mikä kävi viime vkolla. Mies tuli kotiin 5 jälkeen, syötiin ja kävi pötkölleen sohvalle.. Ja nukkui siinä seuraavaan aamuun asti!! Olin ihan pikkasen että niin.. "haluan olla lasten kaa" ...
Että näin. Välillä vähän joo pitää neuvotella näistä asioista ja avata silmiä ja sitten sitä taas menee jonkun aikaa hyvin, kunnes taas pikkuhiljaa livetään..
AAMEN!
Enpä taitas kuitenkaan poiskaan tuota ukkoa vaihtaa, on se muuten niin perfekt for me ! Mutta en kyllä silti aina tiiä, että miten ymmärtäis niitä aivoituksia. Itsehän tässä hormonihöyryissä varsinkin, on hyvin selväjärkinen ja johdonmukainen
Mie käänsin nyt kelkkani synnytyksen suhteen. En haluakkaa vielä synnyttää. Meil on miehen vaarin hautajaiset vkl ja haluan ehdottomasti olla siellä mieheni tukena ja turvana, joten nyt toivon, ettei ala synnytys ennen ens vkoa. Muutan mielipiteeni sitten heti ens ma .
Samunäiti ja Surusilmät. Mieki tuun pesemään ikkunoita. Tänä vkl on menoa, mutta jos ei oo syntynyt seuraavaan vkl mennessä, ni tehdääks rehvit??
Ja jos Surusilmille on liian aikasta, ni mie otan puolet ja jätän puolet sulle sit.?
Niin, neuvolassa kävin tänään.
Kaik muuten ok, mutta painoo oli tullu 1,13kg vkossa ... Suklaapollyt on maistunu joo taas.
Ja pää on kuulemma tiukasti alhaalla. Eikä ois mikään suuri jättiläinen tulossa, kuulemma. Saas nähdä.
Saunaan mars.
-mammako-
Ps. mies just kävi kysymässä, että haluunko lähteä käymää siwast ostamaa sille pari lonkeroo ja tupakkaa ja sipsiä. ?? ei nyt just tehny mieli... :headwall: