{Elokuun Epelit 2012} HEINÄKUU

Valitus sallittu! Siitä voi olla apua, kun pääsee kertomaan. Paljon tsemppiä kaikille! :hug:

Nepo Olen todella innoissani, että näin pitkälle on päästy, ja ainakin vielä matka jatkuu. Tsemppiä vauva-arkeen, kyllä täältä aikanaan perässä tullaan.:)

Kertomus :hug: Ehkä kannattaa keskittyä niihin tukijoukkoihin, joita sinulla on, et ole totaalisesti yksin ja se on tärkeää. Varmasti elämässäsi on miehiä, jotka voivat olla pikkuiselle miehen mallia, vaikkei isä olekaan läsnä? Sukulaisia, ystäviä, jne.
Minä ainakin olen käynyt läpi epävarmuuden tunteita liittyen äitiyteen; olenko hyvä äiti? Osaanko hoitaa tätä pikkuista? Ja niin huvittavalta kuin se ehkä tuntuukin: miten osaan olla äiti tyttärelle? Se liittyy kaikkiin niihin paineisiin, jota naisen elämään liittyy; itse kun niitä on kokenut ja havainnut, niin välillä hirvittää, että millaiseen ympäristöön tämä pikkuinen aikanaan joutuu ja osaaanko oikein tukea ja auttaa. Eiköhän nämä tunteet ole osa siltä valmistautumista. Vauva on aina iso muutos ja mullistus, vaikka kuinka olisi asiaa suunnitellut ja "valmistautunut". En usko, että sitä voikaan täysin aavistaa, että millaista vanhemmuus on ennen kuin vauva ilmestyy. Siitä se opettelu alkaa.

Yölamppu Hyvä huomio. En ole ajatellut yölamppua. Mies on kyllä laittanut olkkariin ja keittiöön lamput, joiden valon määrää voi himmentää mielen mukaan. Vastaava olisi olla hyvä ratkaisu myös lastenhuoneeseen. Muuten vauvan huoneeseen tulee divaani, pinnasänky ja hoitopöytä.

ON Ihmettelin kipupiikkien pitkää kestoa ja soitin synnärin päivystykseen. Mukava kätilö epäili, että minulla on enemmänkin lihaskipua kuin synnytyskipua, niin tuskallista kuin se olikin. Sain ohjeeksi kokeilla kipulääkettä ja suihkua. No, suihkuun asti en päässyt, mutta kipulääke toimi tällä kertaa ja nyt nautin (koputan puuta) kivutonta aikaa. Kipukynnykseni on korkealla, mutta tuli sitä säikäytettyä marsut, kun vikan kohdalla en voinut olla hiljaa... Todella hyvä, että asumme rivarissa juuri nyt! Samalla oma arvostukseni ilman kipulääkkeitä synnyttäneitä äitejä kohtaan nousi ja ajattelin isoäitiäni, joka synnytti 10 lasta kotona ilman mitään. Odotan mielenkiinnolla, että millaisia synnytyssupparit ovat, jos nämä olivat jotakin muuta.
 
Nimenantojuhla Itse rupesin tänään suunnittelemaan kyseistä päivää ja netistä lueskelin vinkkejä millaisia juhlia muut ovat pienen kunniaksi järjestelleet.
Voi pyhä sylvi millaisia kommentteja sieltä löytykään. :LOL: Ihan uskomatonta porukkaa kyllä käy kommentoimassa noitakin keskusteluja. Ihan kuin vastasyntynyttä ei saisi ilman niitä ristäisiä juhlistaa ollenkaan.

Myös kummien pyytämisestä oli tehty aivan suunnaton haloo. Ilmeisesti kummit kuuluvat vain kirkollisiin menoihin ja on tekopyhää käyttää tätä nimikettä tämmöisissä pakanajuhlissa :D Haluaisimme kuitenkin lapsellemme ns. siviilikummit, vaan onko se nyt niin kamalaa jos kummi nimikkeellä heitä kutsumme? :D
 
NP
Valittaminen ja omanapailu. En mä täällä käy mitään maailmanpolitiikan viikkoraporttia lukemassa vaan just muiden samoilla viikoilla olevien odottajien kuulumisia katselemassa. Joten valittaminen ja (.) ovat minusta just sitä mitä täältä voi löytyä - kaiken muun ohella. Ei haittaa mua ollenkaan. :)

Yövalo. Meillä on kummassakin mh:ssa portaattomasti säädettävä Pöytävalaisin Stavanger, eli saa tosi himmeäksi ja hyvin kirkkaaksi.

Mies osti alunperin yhden ja toi sen mulle sairaalaan, kun olin 4hh:ssa Ykkösen kanssa. Siellä kun ei mun henk.koht. yövalo toiminut vaan lävähti aina täysi valaistus päälle niin ei ollut kiva (jokohan se on korjattu :D ). Ostettiin sit myöhemmin toinen samanlainen, kun on niin hyvä. Pissavaipat varmaan vaihdetaankin yöllä mh:ssa, mut kakat menen kyllä pesemään kylppäriin. Sinne pitääkin kehittää joku himmeä yövalo. :)
 
Moi! :wave:

Voi pyhä sylvi, eilen ku ultraaja sanoi, että voisin vähän vaikka käydä kävelyllä, niin minähän tänään otin ja menin =)
Kävin kävelemässä ekaa kertaa puoleen vuoteen "kunnolla", eli kolme kilometriä noin. Ja mitä sitten tapahtui, muutama tunti kävelystä eteenpäin alkoi supistelemaan ja sitä kesti tunnin ajan. Olipa mukava tunne! =) Tai kai mää oon joku masokisti, mutta mukavaa se oli, tietää että voi itse näköjään vaikuttaa asioihin jollain tavalla edes.

Minä tykkään meiän suolakivilampusta :heart: En oo kyllä nyt kesällä käyttänyt sitä ollenkaan, kun näkee muutenkin hippasta vessaan yms. Mutta kun minun rakastama syksy sieltä saapuu, niin onko ihanampaa ku nakata suolalamppu päälle...

Hommattiin vaaville nyt sitten kummit. Ei vois parempia toivoa :) Ajattelin että ompahan tämä kummiasia nyt sitten pois jaloista pyörimästä, eikä tarvi enää miettiä.

SS: Ei saanut käyä synnärillä Oulussa esikon aikaan, eikä saa nyttenkään. Kaveri pääsi käymään sinne tutustumaan viime vkolla, kun kävi pelkopolilla juttelemassa. Hän ainaki tuumas noin eka synnyttäjänä, että oli hyvin "sisustetut" salit, ei lainkaan laitosmaiset, niinkuin oli ajatellut. Ite en muista siitä huoneesta juurikaan ekan kerran jälkeen, kun niin sutjakkaasti kävin siellä vaan pyörähtämässä :D Ainiin, ja ultrapainoarvio minkä laitoin, oli tosiaanki LA:n arvio. Eilisen paino oli tytöllä 2850g :)

Huomenna iltapäivällä vien pojan kaupungille, ehkäpä elokuviin ja pizzalle. Pitää aina olla jotain hommaa, kun miehellä iltavuoroviikko, muuten alkaa pää sekoomaan...

Noh, minä lähen vieraita vastaanottamaan, ku nekin on nyt tälle iltaa hommattu, että saadaan pojan kanssa seuraa :)
Miten muuten teillä muilla jotka olette kotona lapsen kanssa, kuinka teidän päivät kuluu?

Ansku ja Elsa 35+4
 
Pelottava& turha soitto neuvolaan/äippäpolille

Soitin tossa tunti sitten tänne toiseen neuvolaan joka tuuraa sen aikaa kun mein omassa terpparissa on kesäsulku päällä..kerroin sitten et jalat on meinannu lähteä tänään alta ja vaikea kävellä kun haaraväliin sattuu ja on sellasta menkkamaista kipuilua mahassa ja niin ei tää tähän jää,mulla on nilkat turvonnu ihan muodottomiksi ja samalla tullu sellasta outoa verenpurkauksia täyteen..

noh hoitaja tokas että soitto HETI synnärille et sun tarvii lähteä näytille..minä totta kai pelkäsin että jotain tulppaa ym..noh soitin ja kätilö tokas että jalat turvonnu niin kovaa vauhtia ja lyhyessä ajassa että sen takia verenpurkaumia ja loppuraskauteen kuuluvia jomotuksia..no ehkä niin..mutta toinen pelotteli ihan muulla (tyyliin..)

tokas kätilö vaan että nauti viikonlopusta ja tervetuloa maanantaina osastolle :D
 
:wave:

pelkopolilta kotiutunut, jotenkin arvasin että mulla on se pönöttävä tylsä mies lääkäri. loppuu kohden lääkäri tuntu jopa suht inhimilliseltä tapaukselta niin ei jäännyt paha maku suuhun. paperillahan edellinen synnytys näyttää helpolta mutta enemmän tässä onkin pääkopan sisäsiä vaivoja. sain nyt sitten uuden ajan 3.8 ja sillon pääsis synnytyssaliin istuskelemaan juttelemaan pelkopoli kätilön kanssa. ihan kiva, kun en nyt ainakaan osannut sanoa että haluan sektion niin saa sitten vielä hetken pohtia että tuntuuko tää asia nyt liian ylitsepääsemättömältä vai ei. lääkäri ultraili vauvan ja kokoa oli nyt 3kg kun viimeksi oli hieman alle ja keskikäyrällä mennään siis. poika oli vieläkin pysynyt poikana :D sain tehtäväks kirjotella ajatuksia ja "toivomuksia" synnytyksestä.

meil oli esikoisen aikaan joku ihan perus pöytälamppu makuuhuonees, se oli ehkä liian kirkas mutta hyvin ne yöt silti suju. nyt meil on uus yövalo ollut jo jonkin aikaa joka on huomattavasti himmeämpi joten se kelpaa. sellanen suolakivi lamppu kyl houkuttelis mutta ehkä se nyt kuitenki jää tähän tilanteeseen hankkimatta, kuitenki toimivat vermeet jo valmiiks :)

kätilöopistolla ainaki -10 vuonna sai rintakumin käyttöön ja olis pumpunkin saannut lainaan jos olis ollut tarvetta. muusta en sit tiedä, hörpytin esikoista ekan päivän mut seki lusikan avulla. en nyt sit tiedä millanen käytäntö nyt on. lansinohiakin saa jos nännit vihoittelee. ala kerran kahviosta saa ostettua myös rintakumeja, maidonkerääjiä ym ainu-merkin tavaraa, ensipipojakin oli muutaman euron hinnalla :) uskoisin että kaikissa synnytyssairaaloissa on yhtä hyvä tarjonta.

nyt lyö jotenki tyhjää sitten täysin. ei oo kipuiluja onneks, tsemppiä ja haleja niistä kärsiville, supistuksia niille jotka niitä jo kaipailis ja olis hyvillä viikoilla ja muutenki hyvää fiilistä kaikille tähän loppuun, on tää tälläst palloiluu että :D !

anskuli kuluu nää päivät mutta ajoittain erittäin hitaasti :D aamulla heräillään 7-9 välillä, kattellaan aamupiirrettyjä ja yleensä siinä kohtaan tuun täällä piipahtamaan. sitten mahdollista siivoilua/ulkona oloa ja toi ulkoiluki on välillä hieman kyseenalaista, huonoina päivinä ollaan vaan tos omal takapihal ja poika leikkii siin autoillaan ja äiti vähän olevinaan leikkii mukana penkillä istuen ja ihmetellen. sitten syömistä ja leikkimistä lisää ulkona/sisällä, sitten jonkin verran tässä koneella tulee norkoiltua vaikka ei pitäis (hyi minua) ja perus kotiaskareita siinä välissä pitkin päivää. välillä sit tietty on niitä kivoja päiviä kun heti aamusta on jotain puuhaa/tiedossa jotain kyläilyä ym. aika perus "tylsää" arkea siis :) uskoisin että kun tää toinen lapsi syntyy niin ulkoilusta tulee mun henkireikä, ja nytki on niin huono omatunto ku oon niin laiskana ollut enkä oo kunnon virikkeitä keksiny pojalle :(
 
ÄH, pyh ja HöH!
Synnärillä käyty ja todettu, että vedet menny joo.. Käyrillä oltu vähän aikaa ja kun ei oo supistuksia, niin aamulla sitten klo 8.00 labran kautta takaisin jos ei ala aiemmin tapahtumaan mitään..!! :stick: Eli nyt sit kotona törötetään ja loristaan...

Eka: täällä toinen, jolle heinäkuun vauva tulee ja puro lorisee haaruksissa :wave: tsemppiä sinnekin siis! :hug:

Valituskerho: tänne jos minne saa ja pitää valittaa! NIIH! =)

Mutta. Palailen viimeistään parin päivän päästä... vauvakertomuksen kanssa!

mammako
 
  • Tykkää
Reactions: samuelinäiti
Paljon tsemppiä Eka2 ja Mammako! :)

Rintakumeista Hyvä tietää, ettei Naistenklinikalta niitä välttämättä löydy. Täytyykin muistaa käydä apteekissa ne ostamassa ja pakata mukaan sairaalakassiin kaiken varalta. Ne eivät paina mitään, joten ei haittaa, jos ovat turhaan mukana.

Kummeista Vaikka meillä onkin suunnittella ristiäiset, osa kummeistamme ei ole kirkon silmissä kummeja. Se ei näiden ihmisten kummiarvoa laske. Ja minusta kummit ovat kummeja, oli lapsen nimenantotilaisuus nimiäiset tai ristiäiset, niin minä asian näen. Tärkeintä on, että vanhemmat itse ovat tyytyväisiä valintoihinsa. Ja jos he kutsuvat lapsen luottoihmisiä kummeiksi, haltiakummeiksi, siviilikummeiksi... sillä ei ole merkitystä, vaan sillä, millaisia he ovat ihmisinä, miksi heidät on valittu ja mitä he tulevat merkitsemään lapsen elämässä.
 
Neuvolasta kotiuduttu, kaikki muuten hyvin mut nyt sitten mennään heti aamusta labraan. Muutaman päivän kutissut ihan älyttömästi jalkapohjia, kämmeniä, käsivarsia, reisiä ja kaulaa. Mainitsin ihan ohimennen että mulla taitaa olla aika kuiva iho kun kutisee niin ettei öisin saa nukuttua. Neuvola täti oli tosi huolissaan, itekin pelästyin kun näin huolen sen naamasta. Eli tosiaan huomen aamulla labraan ja jos nyt sitten mulla raskaushepatoosi on se on sitten käynnistyksen paikka.

mutta katsellaan...

jonskuuh 38+6
 
Tuosta kutinasta sen verran, että miulla on tulut navan ympärille raskausarpia ja ne kutisee niiiin kovin että oon raapinu ihon vereslihalle :/ Ostin bebanthen anti-exem voidetta mut ei oo auttanut. Samoin takareisiä kutittaa kun sinne on kans arpia tullut... Vaikka oon joka pv rasvannut ettei niitä tulis :( Maha on nyt ihan pilalla.. on niin hurjassa kunnossa toi. Oisko jollain vinkkejä tähän kutinaan ?? Tuskin tää on mitään raskaushepatoosia kun sillonhan sitä kutinaa ois muuallakin vai ? Ärsyttävää !!!

tii ja masukki 38-4
 
Tsemppiä eka2 ja mammako! Vauvauutisia ja synnytyskertomuksia odotellessa :)

Täällä yhtenä päivänä supisteli aamu 10 iltaan asti kipeästi. Välit vaihteli kuitenkin reilusti. Sen jälkeen ei oo ollut oikeen mitään oireita.

Hieman jännittää svo tilanne, että päättääkö pieni tulla ruuhka-aikaan. Meillä mies on lähössä lauantaina vajaan 300km päähän päivän reissulle. Matkaa sieltä on synnärille reilut 200km ja meiltä kotoa on reilut 50km. Toivottavasti tää tulis ennen tai jälkeen ton lauantain, tai voi olla, että isä ei näe esikoisen syntymää. Varmaa joutusin jollain taksilla tai appivanhempien kyyillä menee synnyttää, eikä olis miehestä sitä tukia siellä.

Viime aikoina on tullut nähtyä unia töistä. Oli niin mukava työporukka ja työnkuva, että kait niitä alitajuisesti kaipailee, kun esikoisen odottajana päivät on niin saamattomia.

Täällä ajatukset vauvan syntymästä seilaa laiasta laitaan. Välillä on malttamaton, että haluais toisen jo tulevan, mutta välillä on hyvillään ettei ole vielä tullut ja pystyy tekemään omia juttuja.

Täälläkin paljon päässä pyörittää erilaisia asiota liittyen vanhemmuuteen ja äitiyteen. Varmaan nää kuuluu valmistautumiseen ja siihen, että kypsyy vanhemmuuteen. Välillä ne kuitenkin vetää mielen matalaks ja itku on herkässä. Ei tuu kyllä ikävä näitä hormooneita!

Jostain syystä mulla on koko tän viikon ollu pinna kireellä. Mieskin on ruvennut käymään hermoille, vaikka tätä ei oo koskaan aikaisemmin ollut. Lisäks voisin pimahtaa, joka kerta ko puhelin soi ja aina samaiset kyselyt voinnista yms. Niikö ite voiski siihen vaikuttaa millon tää syntyy! Ja niikö ei muka kerrottas heti ko syntynyt. Ymmärrän kyllä, et ite oisin muitten läheisten tilanteessa ihan yhtä kiinnostunut, mutta kun itse on se odottaja niin ei vaan jaksa. Tällä hetkellä tuntuu ettei yhtään haittaa vaikka menis yliajalle ja joutus käynnistykseen, mutta kun miettii että 3 viikkoa vastailla samoihin kysymyksiin, niin ei vaan jaksa! Oonki boikotoinu puhelinta ja nettiä urakalla ton takia. :stick:

Jaanel ja pikkunen 39+0 poks (toivottavasti viimeistä kertaa poksuu)
 
tsemppiä eka2 ! ei ihan päästy huonetovereiks.. vähän nyt otit varaslähtöä! no ehkä mä tosta scarlettista povaan ittelleni roommaten =)

mammakolle kans viel lisä tsempit, molemmilta synnytyskertomusta ja kuulumisia odotellen :)

niin ja kertomus haleja paljon :hug: uskon että noiden tunteiden ja ajatusten kanssa on hieman vaikea olla ja niiden ääneen sanominen ainakin. ei varmasti hirveän moni osaa ymmärtää eikä edes halua. ei mullakaan tietenkään mitään kokemusta ole, sisko on pitkään ollut yksin lasten kanssa niin osaan kyllä niin arvostaa sitä mitä se tekee. toivottavasti kuitenki vähän helpottaa jos saa jollekin puhua, etkä sä varmasti ole huono äiti!

jaanel mua ei oo onneks viel alettu häiriköimään niillä ainaisilla "joko nyt" puheluilla ! siis että ne on raivostuttavia. hassuinta on että sellaiset ihmiset soittaa viel eniten niitä puheluita, jotka saavat tyyliin ekojen joukussa tietää kun lapsi putkahtaa ulos (mm. anoppi, oma äiti, mummit, siskot, paras ystävä jne) :D
 
Tsemppiä eka2 ja mammako! :) Täällä ollaan hengessä mukana!

Ihanaa kun näitä vauvoja rupeaa pikkuhiljaa tulemaan. :)

manuli Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa käytetään kuulemma semmoisia lämmitettäviä geelipusseja kauratyynyjen sijaan, kaveri kertoi kun kävi synnyttämässä talvella. Hän sai niitä kotiinkin mukaan kun aluksi kävi siellä kipeiden supistusten takia, mutta synnytys ei vielä ollut käynnissä. Eli luultavasti ei tarvi ottaa omaa kaurapussia mukaan, sieltä pitäis löytyä. :)

Kyselyistä täällä ei oo vielä tullut hirveesti kyselyitä, mun oma äiti ehkä kyselee eniten, lähinnä onko vauva liikkunut paljon ja onko ollut supistuksia yms. Onneks en oo vielä ehtinyt hermostua, mutta kyllä sekin aika varmasti koittaa. ;) Itsekin alkais jo tässä vaiheessa toivoa,että syntyis pian.

Minea ja maha-asukki 38+4
 
Hei kaikki isomahaiset toverit :D

Tuli mieleen noista kaurapusseista! Meille ainakin sanottiin synnytysvalmennuksessa, ettei omia lämmitys pussukoita saisi ottaa mukaan hygienia syistä. :O

Mä jo luulin tänään kun olin kynsihuoltoon ajamassa, että nyt lorahti lapsivettä! Ei sitä kuitenkaan sen enempää sitten tullut kuin se 1krt ja niin et alkkarit vaan vähän kastu.. |O Onneksi oli paperia käden ulottuvilla niin sain ajaessa vähän pyyhittyä enimpiä.. Mutta liekö sitten ollut vetistä valkkaria.. outoa : / Voiko valkkari olla niin vetistä?! Paperiinkin imeytyi samantien ja valkkari tuppaa aina pyyhkiessä jäämään vähän paperin pintaan..

2 yönä peräkkäin ollut menkkamaisia "supistuksia" ?! Kestänyt jonku puolisen tuntia aaltoillen ja sitten olen saanut taas unen päästä kiinni.. Kuitenkin sen verran voimakkaita, että herännyt niihin! :wave: Eli jotain tapahtuu tuolla alakerrassa!

Voi kun mä odotan jo tytön syntymää :heart: :flower:

POKS 37 :kiss:

Pastaa ja ruisleipää yritän syödä runsaasti, nythän niitä hiilareita tarvitaan :)
 
Ekalle ja Mammakolle tsemppiä!! jospa pian kuulisi taas ihania vauvauutisia :)

Täällä päivät on niiiiin tylsiä, aikaa yritän kulutella kaikin mahdollisin tavoin.. sitä vaan odottaa et aika menisi nopeasti ja saisi oman pikkuisen jo syliin.. odottavan aika on pitkä.... :D

Nytkin pääkoppa niin tyhjä että on turha edes yrittää alkaa kommentoimaan nuita teidän juttuja.. :attn:

no mutta yritän tässä taas kommentoida.
Hauskaa loppuviikkoa kaikille mammoille =)

Hemami & Pikkuinen 37+0 POKS :heart:
 
Tsemppiä mammako ja eka!

Täällä käyty toissapäivänä ja tänään perhevalmennuksessa. Kuten arvasin, oon pisimmällä raskaana koko porukasta; kaikilla syyskuun puolella, osalla jopa lokakuussa laskettu. Ärsyttää, kun terkkari jätti tän meidän valmennukseen ilmoittautumisen niin viime tippaan, et nyt kun vielä tätä ryhmää siirrettiin alkuperäsestä aikataulusta kuukausi, niin oon näinkin viime tippaan siellä sit. Mies ei päässy tällä viikolla mukaan kun joutuu olee yövuorossa töissä :( Mut eihän tuol valmennuksessa ihmeitä ollu, tänään katottiin PHKSn synnytysvideo joka oli siis tosi pliisu ja siistitty verrattuna siihen mitä se synnytys sit on.. Sit siinä porukassa mietittiin että mitä tuntemuksia heräs yms.. Alko naurattaa itekseni kun osa kyseli sellasia asioita joista ite oon ottanu selvää jo viikkokausia sit, mut siis oonhan mä kuukauden pidemmälläkin kun muut.

Muuten täällä kaikki ennallaan, yövalvomiset piinaa edelleen. Viime yönä pyörin sängyssä 2,5h kunnes nousin ylös puol 3 syömään ja samalla sit tuli pestyä kylppärin lavuaari ja keittiöstä hella :LOL: Uni tuli ehkä ennen 4, sit tulikin nukuttua 12 asti.

inieh ja kylkiluihin pyllyään hinkkaava tyyppi 35+3
 
Heipsan mamit! :)

Onpas tullu hurjan paljon tekstiä eilisen ja tän päivän aikaan. :D On siis käytävä useemman kerran päivässä lukemassa, nii muistaa paremmin mitä kommentoida.

Meillä oli tänään neuvolakäynti, paino oli nyt noussut 1,1kg viikossa :eek: Viikonlopun herkutteluilla oli varmaan vähä vaikutusta asiaan. Kaikki oli ihan ok, mutta sf-mitta oli nyt kolmannen kerran sama, eli 31,5. Näillä kahdella edellisellä neuvolakäynnillä sijainen mitannu tuon lukeman ja ennen sijaista oma neuvolantäti. Joten ens tiistaina sit mennään lääkärikäynnille, jossa hän katsoo napanuoravirtauksia ja vauvan kokoa. En kyllä jotenkin oo huolissaan (vielä), koska vauva liikkuu tosi hyvin. Mulle ei oo kans tehty minkäänlaista sisätutkimusta, että saa nähdä tutkiiko nyt samalla.

Sijainen on aika nuori, joten voi olla ettei mitannu nyt samasta kohdasta kuin viimeksi, ainakin hän mittaa eri kohdasta kuin oma neuvolantäti. Mutta ootan kyllä sitä tiistain lääkärikäyntii, toivottavasti on kaikki kunnossa!! Ja ehkäpä voi samalla vilkasta vauvan sukupuolta onko pysyny tyttönä. :D Vauva ei ollut kiinnittynyt ihan vieläkään, mutta on kyllä laskeutunut. Kovasti painotteli, että seuraile vauvan liikkumista ja heti mentävä päivystykseen jos ei ala liikkumaan vaikka yrittäisi herätellä.

Täällä alkaa ilmeisesti mummot olemaan malttamattomia, soitin tänään äidilleni ja hän ensimmäisenä sanoi ''joko ooot vauvoja synnyttäny''. :D Vaikka yksihän täältä on tulossa, ja siellä he jännittäävät millon tulee ilmotusta syntymästä. Onneks eivät oo kuitenkaan soitelleet tyyliin joka päivä et ''joko, joko''. (vielä) :D

Ääh, en kyllä nyt muista mitä kaikkee muuta olitte jutelleet, joten en nyt kommentoi muuta. :D Vointi on ollut ihan ok, kauheen kuuma koko ajan, varsinkin yöllä. Niitä menkkamaisia jomotuksia välillä, ei kuitenkaan joka päivä. Huomenna poksuu jo 38!! Ja ihanaa, meille tulee maanantaina uusi sänky. :heart: sit alkaa olla kaikki kunnossa.

Tsemppiä tosiaan kaikille, joilla synnytys on lähtenyt jo käyntiin!

nansku: ja muru 37+6
 
Täälläpäs alkaa olla aika jännää! Onnenpotkuja mukaan niitä tarvitseville:)

Mä kävin maanantaina Tyksissä äitiyspolilla. Ei alettu vielä käynnistää, mutta tiistaille on uusi aika ja sitten alkaa tapahtua, jos sitä ennen ei tapahdu. Vauva ei näyttänyt jätti-isolta, (no ei kyllä tuleva isovelikään, mutta syntyi sitten parin päivän päästä kilon painavampana, kuin oli arvioitu = 4700g) mutta ei oteta riskiä, että kasvaisi tosi isoksi. Kohdunsuu oli nipinnapin sormelle auki ja pehmennyt, mutta saisi aueta lisää. Mulla on kyllä ennenkin ollut paikat tiukasti kiinni loppuun saakka, joten saa nähdä, miten käy. Eilen illalla tunsin ensimmäisen supistuksen, joka vähän kipuili, mutta siinä kaikki. Olisi kyllä ihanaa, jos lähtisi itellään käyntiin.

Nyt saatiin tietää, että on luultavasti tulossa pikkusisko:heart:. Meillä on ennestään sekä tyttö että poika, mutta mä myös useamman keskenmenon jälkeen olen todella kiitollinen tästä pienestä, oli sitten kumpaa sukupuolta vaan. Meillä muuten on taas kyselty, että ai, tulee vielä kolmas lapsi, vaikka teillä on jo tyttö ja poika! Tä? Mä haluan kolmannen lapsen, enkä metsästä mitään bingoriviä sukupuolten suhteen. Varsinkin mun miehen keskieurooppalaisille sukulaisille on ollut hankala ymmärtää, että tää ei ole mikään vahinko, vaan me ihan oikeasti halutaan se kolmas pallero, vaikka tyttö ja poika jo onkin.

Vauvan ulkonäöstä Meillä taas niin, että kaksi ekaa olivat ihan samannäköisiä vauvoina. Jos mulle olisi tuotu kaksi kasvokuvaa, en olisi erottanut, kumpi on kumpi. Nykyäänkin (7v. ja 3,5v) ovat aika samannäköisiä lapsia. Eli mä odottelen vielä yhtä samaan sarjaan. Muuten tämä napero on selvästi rauhallisempi masuvauva, kuin kaksi ekaa vilperiä (jotka edelleen ovat aika ehtiväisiä...), joten olisikohan nyt rauhallisemman lapsen vuoro...?

Kertomus sä oletkin saanut jo hyviä vastauksia, mutta samaa mieltä olen,kuin edellisetkin. Mä uskon lujasti siihen, että kun se oma lapsi vihdoin on siinä, niin jos ei heti, niin pikkuhiljaa löytyy varmuutta ja rakkautta, joiden avulla osaa hoitaa lastaan niin kuin pitääkin. Tietty suku on eri, kuin puoliso, mutta on hienoa, että sulla on apua ja tukea, kun sitä tarvitset!

Turvotuksesta Mulla on sormet, kuin pienet nakit, varsinkin aamulla tuntuu, että on hankala laittaa sormia koukkuun ja iltapäivällä sormet on tosi turvoksissa taas uudelleen. Onko muilla tätä vaivaa? Mulle on tullut myös reilusti painoa (17kg), mutta luotan siihen, että ne lähtee, tähän asti ainakin ovat kadonneet ajan kanssa.

Fleur ja pikkukukka 39+0 HURJAA!!!
 
Onnea matkaan synnytttäjät!!! Jännä ajatella, että joillakin on tosi kyseessä siellä :)

Uusäippä78 kyllä varmaan on närästystä ne yskimiset ja yökkäilyt. Hyvä, kun vinkkailit sellaista. Ajattelin ensin, että ne vois liittyä ohimenevään flunssaan, mutta ei sitten kuitenkaan. Puhuin asiasta neuvolassakin tänään. Pitää lääkitä nyt sitä närästyksenä.

Nukkumaan on niin turha mennä ennen aamukolmea... täällä siis kukutaan... ja päivät väsyksissä nuokutaan...
 

Yhteistyössä