{Elokuun Epelit 2012} HEINÄKUU

emilien: Paljon jaksamista suhdeasiassa :hug:

Dolmalle paljon onnea !! :flower:

ON: Turhautuminen !! Täällä nyt huomasin juuri että selkeästi likka masussa istuu! Eli ei epäilly lääkäri turhaa perätilaa. Selkeästi pää tuntuu tuossa oikealla ylhäällä. Voi että kun inhottaa !!!

Ninzi & Tyllerö 36+3

 

Tammiska Mukavaa, kun tulit kertomaan kuulumisiasi.

emilien :hug: Paljon voimia ja tsemppiä supparien ja parisuhdetilanteen kanssa.

samuelinäiti Pidän peukkuja, että pääset pian juttelemaan pelkopolille.

Devil Valittaminen sallittu. Tsemppiä supparien kanssa!

Millaisina olette tunteneet supistukset? Minulla on ollut kiintoisa iltapäivä, sillä yhden maissa oli 7 minuuttia kestänyt kipukohtaus samassa kohdassa, jossa kuukautiskipu tuntuu. Aamulla oli lievää kuukautiskipujomotusta, nyt tämä kipu tuli voimakkaana ihan yllätäen.

Kahdesta kolmeen tuli samassa kohdassa kipua, tällä kertaa jomotuksena, jokä välillä koveni ennen loppumistaan eli enemmän sellaisena kuin olen käsittänyt supparien olevan. Ajattelin seurailla asiaa ja jos sama jatkuu, niin soitan synnärille. Jos lisää ei ilmesty, niin sitten mainitsen asiasta synnytystapa-arvion aikana keskiviikkona.

 

Vauvaonnea taas uusille äideille!

Emilien :hug: Ei pitäis juuri tässä vaiheessa joutua pohtimaan noita isoja kysymyksiä Ehkä saatte puhuttua (vaikka ammattiauttajan avulla, kuten joku jo sanoi) asioista, kun vauva on tullut ja tilanne rauhoittuu. Nyt juuri on varmaan tunteet ja hermot pinnassa kaikilla.

Kestovaipoista...Me käytettiin kestoja esikoisen kanssa niin, että yöllä oli kertis ja jos joku tärkeä meno (missä ei jaksanut säätää kestojen kanssa), niin silloin myös. Aloitettiin kyllä vasta, kun tyttö oli jotain 2-3kk, silloin pystyi miettimään muitakin juttuja, kuin pelkkää vauvan hoitoa ja imettämistä. Toisen kanssa käytettiin kertiksiä, syynä jättimäiset vesikivekset ja musta tuntui, että kertakäyttöinen vaippa painoi niitä vähemmän. Täytyy kyllä sanoa, että rahanmeno ja jätteen määrä inhotti itseäkin. Että jos vaan suinkin jaksaa asiaan perehtyä, vaikka vähän myöhemminkin, ja käyttää vaikka kestovaippoja edes kotona, niin kyllä siinä säästää rahaa ja vähentää roskavuorta.

Joku kyseli myös kantorepuista ja liinoista. Meillä oli pikkuvauvana trikooliina, helpotti varsinkin vatsavaivaista esikoista iltaisin ja öisinkin välillä. Oli kätevä käyttää, kun sen oppi pienen harjoittelun jälkeen. Vähän isompana ostettiin Ergo (tai nyt taitaa olla Manduca kaupan, mutta sama systeemi), jossa pystyi kantamaan lasta aina parivuotiaaksi asti, edessä ja selässä. Siinä lapsi on hyvässä asennossa ja kantajallekin miellyttävä, paino ei tunnu, vaikka isompaa lasta kantaisi. Niitä saa käytettynäkin järkihintaan...Minusta molemmille parempi, kuin perinteiset rintareput, mutta tästä voi ja saa olla montaa mieltä.

Liikelaskentaa en ole aktiivisesti tehnyt, mutta yrittänyt pitää mielessä. Tämä vauva on selkeästi rauhallisempi masussa, kuin kaksi edellistä, joten siksi pitää kyllä välillä miettiä, että milloin se on liikkunut viimeksi. Vauva liikkuu lähinnä aamulla ja illalla aika yöhään, päiväsaikaan on aika hiljaista. Kahdesta edellisestä ei tarvinnut koskaan miettiä liikkeitä. No, jospa meillekin tulisi nyt se rauhallinen lapsi, sisko ja veli ovatkin sitten aika vilpereitä

Luckygirl: voisivat hyvinkin olla supistuksia, mulla ainakin alkoi menkkajomotuksilla, josta ne sitten voimistui ja tuli säännöllisiksi synnytyksen alkaessa. Mulla ei ole vielä koskaan ollut kipeitä supistuksia ennen synnytyksen alkamista, eka synnytys alkoi lapsivesien menolla (joo, ja siihen se sitten jäikin, lapsi syntyi pari päivää myöhemmin, kun omia minisupistuksia voimistettiin tipalla) ja toinen supistuksilla, mutta vasta, kun oli jo tosi kyseessä. Mää toiveikkaana odottelen, että viikon päästä olisi jotain tapahtuntu kohdunsuulla, ettei tarvitsisi käynnistellä ihan nollatilanteesta, mutta en oikein jaksa uskoa. Olen lukenut sekä nettiä että kysellyt kavereilta ja tuntuu olevan niin, että käynnistyskokemuksia on yhtälailla erilaisia, kuin on synnytyksiäkin, joten toivon, että mun kohdalle sattuisi hyvä kokemus. Olen kyllä kärsinyt edellisissä synnytyksissä jo ainakin kolmen edestä, joten voisihan tämä kerta mennä helpomminkin, vai mitä...

ONTäällä passataan vieraita kolmatta päivää ja huomaan kropassa, että olen touhunnut enemmän, kuin muina päivinä. hirvittää vähän, kuinka saan kerättyä voimia isoon koitokseen, mutta nyt on näin. Lapset (kohta 7 ja 3v6kk) alkavat olla vähän hermona, kun odottavat niin kovasti uutta siskoa tai veljeä. Yleensä eivät paljoa riitele, mutta nyt tulee pientä kinaa useinkin. Esikoisen kanssa ei tullut mitään ongelmia pikkuveljen synnyttyä, mutta tämä veli on toista maata. Luulen, että hänen kanssaan voi olla välillä hankalaa, kun mustasukkaisuus iskee ja harmittaa. No, sitten sen näkee, mutta toisaalta hänkin odottaa tosi kovasti vauvaa ja juttelee sille mahan läpi. Itseä mietityttää arki kolmen kanssa, kai sitä sitten riittää kolmelle äidiksi ja saa arjen rullaamaan, niin kuin tähänkin asti. Muistelen kyllä, että samanlaisia ajatuksia oli silloinkin, kun tuli toinen lapsi.

Nimiä ollaan mietitty, mutta vähän huonolla menestyksellä. Mun mies ei ole suomalainen, joten nimen pitäisi sopia molempiin maihin ja kieliin. Tytölle löytyy kivoja ja nättejä nimiä vaikka kuinka, mutta pojalle ei. Ja mehän ei tiedetä kumpi se on, joten mietintä jatkuu varmaan vauvan synnyttyä. Joitain vaihtoehtoja on pojalle, mutta yksikään ei oikein tunnu vielä omalta, ainakaan tässä vaiheessa.

Fleur ja pikkukukka 37+3

Ai niin, yksi asia pitää vielä kommentoida, kun nyt muistin...Tuo hemoglobiini ja lisäraudan ottaminen taitaa vaihdella vähän terkkarin mukaan. Mulla oli nyt hemppa laskenyt 110, mutta terkkari sanoi, että loppuraskaudessa laskee joka tapauksessa ja nousee sitten synnytyksen jälkeen itsestään. Eli ei edes ehdottanut tabletteja. En ota, jos ei ole pakko, söin yhden kuurin toukokuussa ja siitä tuli maha liian kipeäksi. Olisi varmaan parempi, jos arvo olisi korkeampi, mutta nyt on olo jo niin tukala ja kipeä muutenkin, että en haluaisi enää lisätä mitään tuntemuksia yhtään missään.

 

Hemoglobiinista: Mulla ei ikinä oo raskauden aikana hemppa laskenut. Tai no siis on se hetkelllisesti käynyt hieman alempana mutta ikinä ei oo alle 125 mennyt. Mulla ainakin rupeaa aina loppuraskautta kohden nousemaan arvot. Esikoisen odotusaikanakin viimesessä neuvolassa hemppa oli 143 ja synnytyksen jälkeen se oli vaan 107 joten se voi synnytyksessä tippua aika radikaalistikin. Voin vaan kuvitella mikä mulla ois olo ollut jos se alkujaankin ois ollut tosi alhanen. Nytkin oli viime neuvolassa 138, syön kyllä raskausvitamiinia jossa on rautaa. Mä yleensä tarviin sen rautakuurin sit synnytyksen jälkeen.

Liikelaskenta: En oo ikinä tehnyt vaikka tämä on jo kolmas lapsi. Mulle on riittänyt että tunnen niitä liikkeitä pitkin päivää. Välillä huomaan että on saattanut mennä useampi tunti etten ole liikkeitä rekisteröinyt ja sillon saatan hieman kuulostella, mut yleensä kun mahaa hieman "tökkii" niin saa kiitokseksi pari muljautusta niin mulle riittää. Ja kannattaa noita liikkeitä laskiessa muistaa myös vauvan rytmit. Paljonhan se siellä mahassa nukkuukin eikä silloin liiku, joten välttämättä joka tunti niitä liikkeitä ei tunnu vaikka kaikki on hyvinkin. Mulla yleensä liikkuessa ei paljon liikkeitä tunnu mutta kun pysähtyy istumaan tai makuulle niin sit alkaa tuntua. Joten jos on päiviä että olen enemmän liikkeessä niin saattaa mennä useampi tuntikin etten liikkeitä tunne tai huomaa.

 

Voi Emilien. Todella ikävä tilannne. Voisitteko saada apua vaikka neuvolapsykologilta? Jotenkin tuntuu ettei miehesi välttämättä ole ajatellut asiaa ihan loppuun asti... Ja kävi miten kävi, hän on lastenne isä ja hänen tulee nyt antaa sulle mahis keskittyä vauvaan ilman että joudut murehtimaan käytännön asioista kuten asumisesta!
Pumppa voisiko olla että ajatus liikkeiden vähenemisestä loppuraskaudessa juontaa juurensa siitä, että liikkeet muuttuvat? Kun vauva ei enää heitä volttia ja potkut korvautuvat jäsenten ojentelulla, niin musta ainakin on tuntunut välillä että liikkeet ovat vähentyneet. Liikelaskentaa en ole harrastanut, kunhan vauva on ilmoitellut itsestään pitkin päivää. Joskus kun on ollut tunteja hiljaista, niin tökin mahaa ja silloin tyydyn pariin äkäiseen potkuun masun suunnalta. Tää lapsi ainakin tuntuu iltaisin nukkuvan usean tunnin putkeen, ja ei se varmaan olisi itestäkään kivaa jos joku tulisi sänkyä tärisyttelemään kesken makeiden unien
Vaatteet minäkin haaveilen jo normivaatteista. Ja aamukahvista, coca-colasta ilman närästystä, ja liikunnasta ja mahallaan makaamisesta
Surusilmät mun mielestä noi sun vauvan vaatteet vaikuttivat hyviltä!
Vielä omaa napaa tai pari kysymystä... Nenäfriida? Pitääkö siinä käyttää aina suolaliuosta? Ja sitten vauvan petivaatteet? Kuinka monta lakanaa vauva tarvii? Mitä mieltä olette peitosta? Vai onko unipussi peittoa parempi? Olen ihan ulalla näissä jutuissa kiitos jo etukäteen!

Uusiäippä ja vaaveli 35+1

 

Onnea Dolma pikkuisesta! :heart:

Huomenna tuun kirjoitteleen neuvolan jälkeen, nyt koittamaan jos sais unen päästä kiinni!

Minea ja maha-asukki 37+1

 

Täällä voidaan pahoin, kärsitään löysästä vatsasta ja kovista ylävatsakivuista.
Piru vie toivottavasti ei ole mikään oksennustauti :stick:

Jospa lähtisi taas pötköttelemään, olisi kiva saada untakin vaan en tiedä onnistuuko se tämmöisellä mahakivulla :S

 

Huomenta!

Se olis tänään erikoislääkärin puheille lähtö taysiin,tulen kertomaan sitten illasta mitä sanoivat

Kesämasu-12 ja vauhdikas 37+2:heart:

 

Heippa hei pitkästä aikaa!

En ole saanut aikaiseksi kirjoitella, teidän juttuja olen kuitenkin käynyt lukemassa.

Onnea kaikille vauvansa jo saaneille! :heart:

Emilien :hug:

Sairaalakassia meinasin alkaa pakkailemaan tällä viikolla valmiiksi, jos vaikka lähtö tulee ennen sektio päivää.

Kestovaippoja meillä aiotaan kokeilla. Hankittuna on kaiken näköisiä erillaisia versioita.
Kertiksiä kyllä hankin ainakin yhden paketin ja katselen kuinka kestoilu lähtee käyntiin.

Kantoliina/ Rintareppu, meidän pitäisi saada liina lainaan ja reppu on omasta takaa, ilmeisesti kuitenkin kantoliina on parempi pienellä lapsella kuin rintareppu kun tulee parempi asento. Esikoisella en kumpaakaan käyttänyt joten nähtäväksi jää kummasta itse tykkään.

( . ) Täällä kaikki on ollut mennyt hyvin. Istukka kontrollissa käyty muutama viikko sitten ja lääkärit olivat sitä mieltä että vauva alateitse tulisi ihan hyvin, kuitenkin muutaman päivän asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen että jätän yrittämättä alatiesynnytystä ja sektioon mennään. Alkoi hiukan huolestuttaa tuo verenvuoto riski synnytyksen aikana.

Viimeyönä heräilin sitten aivan kamaliin alavatsakipuihin, ihan kuin joku olisi yrittänyt repiä mahaa auki. :O Öisin ei enään muutenkaan nukuta kun saa juosta vähintään tunnin välein vessassa.

Täällä on melkeinpä kaikki hankinnat tehty. Miehelle jätin vielä yhden listan jotka saa hakea jos tarvitsee.

Shadowy ja Pieni 37+1

 

:wave: huomenia

liikelaskentaa oon kerran tehnyt, seki esikoista odottaessa, en ees enään muista miks mut muistaakseni joku oli käskenyt tekemään.. kyl molemmat vauvat olleet sen verta aktiivisia kavereita ja ainaki tässä loppuvaiheessa on vaikea olla huomaamatta/tuntematta liikehdintää niin en oo mitään liikelaskenta juttuja miettiny. olis varmaan eriasia jos joku päivä olis selvästi vähemmän tapahtumaa masun seudulla. yleensä just tollai tökkimällä masua saa aika nopeaa vastauksen jos tulee hetken epäluulo että onko vauva tänään puuhaannu siellä mitään

surusilmät no toivottavasti ei mahatauti! mulla oli alkuraskaudessa kunnon oksu/mahatauti ja oli ihan kauheaa, kun ees mietin sitä niin toivon ettei kukaan joudu sellasesta kärsimään tässä loppuvaiheilla..

devil no sulla ei kauaa ookkaan laskettuun päivään, kateellisena täällä kattelen viikkojas vaikka en mä kauheen jäljessä tuukkaan mutta saa turhauttaa ja ärsyttää, itse ei myöskään jaksais enään tätä masuilua.

toi hemoglobiini juttu on mielenkiintoinen, no mulla se nyt taitaa ollaki tän pinon alhasin ja en oo huvikseen käynnyt siel kättäril tankkauksessa asian suhteen mutta että siitä on löytynyt tosi paljon eriäviä mielipiteitä hoitohenkilökunnalta. monessa neuvolassa sitä seurataan todella tarkkaan, sitten esim siskoni kun odotti kuopustaan niin hg oli jossain 110 tienoilla ja neuvolassa hirveä panikointi, ennen synnytystä se ei kuitenkaan noussut ja olin mukana synnytyksessä ja siellä kätilö kun tietoja katteli niin ei sanonut mitään ko asiasta ja sisko sit kyseli siitä hemoglobiini jutusta niin sanoi sen olevan hyvä ja että monesti neuvolatädit hysterisoivat asiasta. sen jälkeen ittelle jäännyt olo että niin kauan ku hg on yli 100 niin asia on hyvä mut no tää mun tapaus on nyt ihan eri juttu.. vaikka toi oli vaan yks esimerkki niin silti eri neuvoloissa hirveästi erilaisia käytäntöjä, oon kolmessa erissä tähän asti käynny ja kaikissa ihan erilaista.

eilen tosiaan tuli siivottua ja sen huomas illasta, pitkästä aikaa oikein kunnon jomotukset keskivartalon alueella. tänään sitten pitäis vähän jatkaa, onneks lähinnä vaan sellasta pikku piperrystä ettei kroppa oo niin kovilla ja pitäis sinne neuvolaanki soittaa, sitä kauttahan varmaan sen lähetteen saa sinne pelkopolille? no se selviää pian ku nlan puhelinajalla saa asiantietävän langanpäähän. vois nytten aloittaa päivän puuhat niin karisis vikatki unihiekat pois simmuista =)

samunäiti&alex 35+6

 

Poks eilen 34

Emilien Ei kuulosta kyllä varmasti mukavalta. Mutta elä mieti vielä mitään lopullista ennen vauvan syntymää. Voihan tämä kaikki kun tulee vauva ja muut saada miehen epävarmaksi. Jospa se sitten vauvan syntymän jälkeen tietäis mitä haluaa. Mutta mitään hätiköityä tuossa ei kannata varmasti tehdä. Ja voit minusta suoraa sanoa että et ainakaan itse muuta nyt kun vauvakin on tulossa. Halaus sinne:hug:

Täällähän alkaa olemaan jännät paikat monella Itse en usko kovin paljoa ennen tuon lasketunajan pienen syntyvän. Mutta mistä sitä ikinä tietää. Toinen lapsista meillä syntynyt rv 38, mutta toisaalta tämä edellinen syntyi 42+0. Kaikki on kyllä valmiina, että ei hätää taida olla vaikka aikaisemmin tämä syntyisikin. Vähän jännittää tuo viimesin lääkärineuvola. Mulla tuossa rv 30 paikkeilla oli kipeitä supistuksia. Vaikka neuvolassa niistä puhuin, niin eipä sitä tarkisteltu että ovatko mitään saaneet aikaan. Itse kuitenkin olen melko aikaisin näillä viikoilla jo alkanut avautua. En sitten ole uskaltanut meressä tai järvessä käydä uimassa.

Muuten asuntovaunureissun jälkeen olo on hyvä. Lasten kanssa käytiin eri paikoissa ja käveltiin paljon! Oli tietenkin rattaat nuilla pienillä. Turvotus ei vaivannut kun ei helteitäkään ollut. Väsymys li vain aivan ankara ja tuntuu olevan vieläkin..

Onko kellään suunnitelmia vielä ennen vauvan syntymää? Miehen kanssa aiomme mennä kunnolla syömään kahdestaan johonkin hienoon paikkaan Lasten kanssa käydään päiväseltään huvipuistossa ja hiukset pitäisi käydä vielä leikkaamassa. Miehellä alkaa onneksi kesäloma kohta. Saan sitten levätä tässä ihan rauhassa ja nauttia näistä loppuviikoista.

petite ja potkiva pieni:heart:

 

Olihan takana yö. En kyllä ole moista pitkään aikaan kokenut.
Piti päivystykseen/synnärille lopulta soittaa kun vatsakrampit meni niin pahoiksi ja rupesi supistelemaankin etten pystynyt missään asennossa olemaan.
Sieltä sain ohjeeksi ottaa kaksi tabua särkylääkettä ja kauratyyny piti laittaa siihen kipukohtaan. 2,5 tuntia kramppailin ja sitten lääkkeet lopulta auttoi.
En normaalistikaan syö lääkkeitä ja noin suuri annos kerralla otettuna pisti mut vähän pökkyrään, siihen vielä väsymys päälle.
Huoli tuli vain vauvasta että onhan siellä kaikki hyvin.
Nyt lepäillään tämä päivä ja toivon että kaikki pysyy sisällä, suhteellisen vetämätön ja heikko olo tällä hetkellä. :attn:

Liikenlaskentaa en minäkään ole kauheasti harrastanut kun pikkuinen möyrii tasaiseen tahtiin masussa kuitenkin, turhaan vain panikoisin jos rupeaisin laskemaan.
Kunhan potkuja tuntuu pitkin päivää niin se saa riittää..

Nyt en jaksanutkaan kommentoida sen enempää vaikka asiaakin olisi ollut, pakko lähteä pitkälleen ja juomaan vettä, nestehukka tulee muuten.

 

Olen törmännyt siis tällaisiin kysymyksiin, että onko normaalia, ettei saa vauvaa liikkumaan sitä liikelaskennan määrää ja joku on kertonut, että se on normaalia, koska juuri ennen synnytystä vauvat eivät enää liiku juuri ollenkaan, vaan valmistautuvat synnytykseen. Se on siis vaarallinen uskomus, että vauvan liikkeet melkein loppuu niinä hetkinä kun synnytys on todella lähellä. Tai no, sanotaan näin että tätä uskomusta voidaan tulkita väärin hankalin seurauksin. Jos vauva hiljenisikin jonkin verran ennen synnytystä, niin ei se ole niin merkittävää hiljenemistä, että sillä voisi huolen tukahduttaa liikkeiden vähenemisestä.

Loppuraskaudessa tietenkin liikkeet muuttuu tilan myötä möyrinnäksi. Ja se tosiaan on kaikkein paras, kun tuntee sen vauvan rytmin, niin silloin tosiaan osaa olla huolissaan oikeaan aikaan =)



Hb:stä meidänkin neuvola antaa ohjeita, että saa sitä ennen synnytystä tankata rautaa, koska synnytyksessä voi sitten kuitenkin menettää verta, mutta palautuuhan se hb kyllä takaisinkin synnytyksen jälkeen, koska se verimäärä palautuu normaaliin tilaan. Itse otan rautaa varalta, että se on sellanen hyvätasoinen synnytykseen mentäessä, jos se sitten radikaalisti tippuukin. Mieluummin sitten tippuu korkealta ja siedettäviin lukemiin, kuin matalalta sietämättömiin lukemiin.

ON: mulla on nyt sitten ollut tätä lirahtelua, jota joillakin muillakin oli ollut. Toivotaan, että se ois sitä valkovuotoa, koska ei tää vielä sais tulla. On liian pieni vielä :/

rv 34+1

 

POKS 37+0 <3

Aamulla käväsin neuvolassa, kahen viikon raudan popsiminen on tuottanut hiukan tulosta, ennen juhannusta 117, nyt 124. Ja tosiaan mulle suositeltiin tota raudan alottamista kun hb oli 117, ja vaikka nyt oli noussut niin käskivät jatkamaan ettei pääse tipahtamaan. Oma paino oli hiukan tipahtanut, mutta sitä onkin tullut reippaammin viimisen kuukauden aikana (kiitos mökkeilyn ja syöpöttelyn ), joten ei haittaa että vähän tasaantuu Sf mitta menee edelleen alakäyrän alapuolla, nyt mitattiin huimat 29cm.

Sain hirveen innostuksen äsken että alan vauvan korisänkyyn ompelemaan reunuksia, kun vkloppuna löysin mökiltä aivan ihanaa vanhaa pitsiä. No pitsin alle suunniteltu vaaleansininen kangas on liian haalea mun makuun, joten nyt pohdin että annanko olla ja meen päikkäreille, vai lähenkö käväsemään eurokankaassa

Tanya~ ja pikkupoika 37+0

 

Täällä tuli postista kutsu äippäpolille perjantaina. Eli silloin olisi ultra + mahdollinen ulkokäännösyritys. Ravinnotta pitää mennä. jos sattuu jotain ja joutuukin hätäsektioon...

Tästä kirjeestä innostuin sitten laittamaan vauvan kotiutumisvaatteet kaukaloon valmiiksi ja samalla laittelen pieniä tavaroita valmiiksi jo sairaalakassiin.

Eilen olin varma että pikkunen oli masussa poikittain. Selkeät kaksi kumparetta molemminpuolin mahaa. Voiko olla mahdollista että vielä mahtuu tuolleen olemaan?

Liikelaskentaa en ole harrastanut. Selkeät rytmit vauvalla, joten kunhan liikkeitä tunnen pitkin päivää niin olen tyytyväinen. Liika laskeminen kuitenkin hermostuttaisi itseäni.

Suunnitelmia ei sen suuremmin miehen kanssa olla tehty. Eilen käytiin ulkona syömässä ja kerran olisi vielä tarkoitus päästä ulos syömään ennen pienen tuloa.

Kantoreppua/-liinaa ei olla hankittu. Hankitaan sitten jos näyttää siltä että tarvitaan.

Kestovaippailua en ole harkinnut. Tiedän että mulla ei hermot riitä niiden pesemiseen ym. Onhan tuo kauheaa roskaamista kun kertisten kanssa pelataan, mutta hermoja haluan säästellä.

Vaipoista: Täällä ostettu Pampersin kokoa 2 ja Liberon kokoa 2. Kokeilemalla sitten selviää kumpaa aletaan käyttämään. Kokoa 1 en edes ole viittin ostaa kun tiedän ettei meidän pienokainen tule olemaan mikään pikkuinen ja sairaalasta saa muutamat niitä pieniä, sekä kaverilta sain muutamat.

Ninzi & Tyllerö 36+4

 

plääh ei se neuvolaterkka vastannut puhelinajallaan, ekaks tuuttaili kokoajan varattua eikä tietenkään ollut jonotusmahdollisuutta, sitten loppu kokonaan vastailu. alko ahdistaa niin paljon et oli pakko soittaa ä-polille ja puhua hetki siin sen kätilön kanssa, oli tosi mukava ja ymmärtäväinen, onneks päätin soittaa sinne. sano että huomenna yrität vaan uusiks soittaa neuvolaan että kyllä näillä mun viikoilla saa tosi nopeasti ajan sinne pelkopolille ja kuitenki sinne polille pääsee vasta neuvolan lähetteen kautta.

sellasia suunnitelmia olis että saatais toi nassikka johonki hoitoon viikonloppuna, luultavasti anopille ja siis ihan vaan yheks yöks et voitais miehen kanssa olla kaksin ja käydä just vaikka syömässä ym mitä nyt sit keksii. ei oo vähään aikaan saannut sellasta aikaa niin nyt sit on hyvä sauma viettää kaksin aikaa ennenku mukula syntyis

ostin tänään ekan vaippapaketin vauvalle kotiin, liberoja (1 eli 2-4kg) kun niitä totuttu käyttään ja pamperseista en jotenkaa tykkää. hirveän moni tuntuu ottavan käyttöönsä kestot, jos tää keskustelu täällä jatkuu vauvojen syntymien jälkeen niin voi sit jakaa tänne kokemuksia, ei oo nimittäin kukaan lähipiirissä kestoillu muistaakseni ja itse en uskalla alkaa ruveta siihen hommaan. yleisesti ottaen ihailen kovasti näitä viitselijäisiä kestoilijoita, oon vaan niin perus laiska luonne että esim. pyykinpesukoneen pyöritys normaalistikin on niin raivostuttavaa niin toi vaippailu lisäis sen koneen käyttöä huomattavasti mielenkiinnolla siis jään seurailemaan

mulla ei oo kantoreppua mutta sellanen rengasliina löytyy. ekaks kattelen miten viihtyy muksu siin liinassa ja jos näyttää vihreää valoo niin sitten vasta hankin jonkun ergonomisemman, toi rengasliina on erittäin söpö (muumikuosi) mutta mun jo valmiiks huonolle selälle erittäin huono kun paino varautuu vain toisen olan varaan. pitää kysellä sit myöhemmin täältä ja tietty liikkeistä että mitkähän merkit/mallit on sitten parhaimmistoa, oon suht ulapalla tässäkin asiassa. ihanaa tosin kun vauva syntyy tähän vuoden aikaan niin kerkeää ulkonakin kävelemään repun/liinan kanssa, esikoinen kun oli marraskuun lapsi niin ei kylmässä ja viimassa viittinyt kanniskella raukkaa.

ninzi kumpaa toivot enemmän, että kääntöyritys onnistuu vai ootko jo ajatellut et sektioks menee? hassussa asennossa tosiaan vauva majailee siellä masussa :O

kai sitäpitäis jotain ruuan tapasta alkaa askartelemaan, oon jotenki niin kuoleman väsynyt että tekis vaan mieli rötväillä sohvalla. välillä on ihan hyvä että toi esikoinen pitää meikäläisen pystyssä, menis ihan huuhailuks tää loppu aika vaikka lepoahan sitä kaipais

 

Samuelinäiti: En oikein tiiä mitä toivon. Jotenkin olen asennoitunut jo sektioon, mutta kuitenkin sisimmässäni toivon että pääsis normaalisti kokemaan synnytyksen. Osasyynä tähän se, että toivon miehen pääsevän myös kokemaan normaalissa synnytyksessä mukana olon. Kävi miten kävi, niin pääasia että saadaan vauva turvallisesti tähän maailmaan. :heart:
Joo itse myös sitä asentoa eilen kauhistelin, nyt tuolla ei olla poikittain, mutta enpä enää uskalla ajatella että onko tuossa ylhäällä nyt peppu vai pää :stick:

 

ninzi niin just et tää oli viel teidän eka muksu, ei näitäkään ikinä muista ja jaksa kokoajan pomppia ekalle sivulle ihmettelemään tilastoja mutta ohan se eri asia kokea se "normaali" alatiesynnytys kuin sektio, varmasti ihan eri meininki koko hommassa. eli toivotaan että kääntö onnistuis tai ettet ainakaan hätäsektioon joutuis, sinne kun käsittääkseni mies ei ainakaan mukaan pääse no perjantaita odotellessa

 

SÄ: Juu esikoinen olis tulossa... Ja sehän siin viel on et tulevaisuudessa on todennäkösempää että sisaruksetkin on sitten perätilassa
Hätäsektioon mies ei pääs mukaan, joten toivotaan että sitä ei ainakaan tartte kokea jos saa valita.

Tietääkö kukaan että pitääkö juttu paikkansa: Perätilassa olleilla tyttövauvoilla helpommin lonkkaluksaation mahdollisuus? Vai onko tää vaan niitä juttuja....

 

Heippa mammat:wave:

Dolmalle ja koko perheelle suuren suuret onnittelut:flower:

Emilien: Paljon voimia sulle:hug: Toivottavasti miehes malttais nyt odotella noitten päätösten kanssa siihen asti kun pikkunen on maailmassa.

Ninzi: Sitähän sanotaan, että suurempi mahdollisuus lonkkaluksaatioon on perätilalapsilla, mutta siihenkin vaikuttaa myös vauvan asento. Meillä esikoinen istui massussa viikoilta 20 loppuunasti ja sanottiin, että tod näk voi olla kun niin kauan istuskellu. Mut ei sit ollu kuitenkaan mitään vikaa jaloissa. Lääkärihän ne tarkistaa ennen lähtöä ja sit viel on tarkistus oliko kuukauden ikäisenä.

Liikelaskentaa harrastettu jo niin kauan ku vauvan liikkeitä tuntunut se on täällä menny paniikin omaiseksi juurikin sen takia kun esikoinen ne liikkeet lopetti. Välillä vaan tulee niin suuri ahdistus vaikka olisinkin tuntenut toisen liikkeet mut täällä katoaa järki päästä ku ahdistus iskee. Viime viikon torstaina olin jo valmis repimään vauvan mahasta kun iski niin suuri ahdistus toisen liikkumattomuudesta, mutta onneksi sekin meni miehen avulla ja tuella onneksi hetken päästä ohi.

Kestoilu ei ole tän mamman juttu. Kunnioitan teitä jotka sitä tekee, mutta ite oon liian laiska siihen hommaan. Liberon ja pampersin 1 on esikoiselta jääny ja olisko yks paketti 2 jemmassa. Katotaan millä koolla lähetään..uskoisin, et nuo ykköset menee kyllä jonku aikaa..ei oo kiva ku pisut ja kakit falskaa lahkeesta

ON: Tääl olis huomen 2-vuotis hääpäivä, mutta mies ryökäle töissä. Jotain kivaa pitäis ostaa..olisko ehdotuksia Josko keskiviikkona mentäis ulos syömään. Tänään ajattelin kokeilla varpaan kynsien lakkausta..ostin räikeen pinkkiä kynsilakkaa..toivottavasti ei mee ihan huti

Annubella, joka toivottelee kaikille ihanaa viikkoa, ja onni-Ilona 37+4, joka vois jo pikkuhiljaa alkaa raivaamaan tietänsä yksiöstä:heart:

 

Tays terveisiä

Käytiin tänään sitten erikoislääkärin pakeilla ja nyt sitten tämä mamma menee osastolle 30.7 ja samalla asennetaan Ballonki ja käynnistetään synnytys,mutta vauhdikas saa vielä masussa vähän kasvaa kun painoa oli vain 3070g..:heart::heart:
Muuten oli ultrassa jälleen kaikki hyvin

 

Surusilmät Toivottavasti tänään sinulla on ollut jo parempi päivä. On varmasti ollut hurjaa kokea noin pitkään vatsakrappeja ja suppareita. Onneksi lääke auttoi.

Ninzi Meillä Vintiö on kuulma raivotarjonnassa, vaikka minullakin tuntuu 2 kumpua, joista toinen on pylly ja toinen kuulma jalat. Nyt sinun kirjoittamasi sai toki minutkin pohtimaan, että ovatkohan ne neuvolan terkat nyt tunnustelleet ihan oikein, että onko Vintiö sittenkin ihan muulla mutkalla... Ja tietenkin samalla keskiviikon synnytystapa-arvio alkoi jännittää. Ajattelen muuten aivan samalla tavalla: tulkoon alatiesynnytys tai sektio, tärkeintä on, että pikkuinen pääsee turvallisesti maailmaan.

Fleur05 Kiitos vastauksesta. Ajattelin, että ne muut olivat selkeäämmin suppareita, se eka vain pääsi täysin yllättämään minut, kun se oli todella kivulias heti alkuunsa. Mikä lie ihmesuppari.

Suunnitelmat miehen kanssa Meillä on edessä muutto ja kodin laittoa ennen pikkuisen syntymää, joten suuria suunnitelmia emme ole tehneet. Olemme kyllä menossa yhdessä syömään ravintolaan kun viikko 37 täyttyy. Se on minun toiveeni, kun haluan juhlistaa pikkuisen täysaikaisuutta ja samalla sitä, että lähipiirikin rohkenee antaa minun tehdäkin asioita...

ON Supparit loppuivat eilen iltapäivällä, eikä tänään ole mitään uutta ilmennyt. Huomasi kyllä suuren eron kivun kovuudessa kaikkiin aiempiin tuntemuksiini, joten mielenkiintoista nähdä aikanaan, että kuinka kovaa kipua sitten synnytyksen yhteydessä oikein on...
Mies oli kyllä eilen herttainen puhuessaan Vintiölle "järkeä", että kyllä sitä ehtii täällä maailmassa vielä olla, että pysy vielä kohdussa kasvamassa... Mies oli muutenkin eilen aivan ihanasti tukena ja kävi vähän väliä katsomassa, kun lepäilin makkarissa ja mies teki tietsikalla suunnitelmia olkkarissa.:heart:

Luckygirl & Vintiö 36+2

 

Heips!

Onnea kaikille teille, ketkä saatte jo vauvan tuoksusta nauttia!

Täällä ooon käyny lueskelemassa teiän juttuja. Mutta ite oon nii hirveen laiska ollu kirjottellee. Ja mulla on menny nii hyvin koko raskausaika, ettei senkään puolesta oo jaksanut kirjotella.
Vähän neuvolakuulumisia.. Jotenkin ärsyttää nuo sijaiset neuvolassa. Pitkästä aikaa tänään oli oma terkkari, onneks. Viime kerran sijainen sai tosi ison sf-mitan, ja myös alhaisen hemoglobiinin. Noo sf-mitan aattelin olevan vain mittaajasta kiinni enkä huolestunut 3cm lisäyksestä parissa viikossa. Ja se tais ollakin ihan oikea oletus, koska tänään terkkari sai pienemmän luvun kuin sijainen. sf-mitan laskusta johtuen menen kuitenkin ens viikolla uudestaan nla:n tarkastukseen. Niin ja hemoglobiinikin oli noussut reippaasti, vaikken sijaisen kehoituksesta ole muistanut syödä rautaa kovin ahkerasti. (tähän mennessä kun on koko ajan ollut yli 120, niin ei oo tarvinu syyä ollenkaa)
Täällä pikkuinen on pysynyt 20 viikolta asti RT ja nyt terkkari sanoi että on kiinnittynyt hyvin. Muutenkin koko raskaus on mennyt niin hyvin ilman mitään suurempia vaivoja. Tulee vain ajatelleeksi, että mitä kaikkea sitä ehtiikään vielä tapahtua kun tähän asti on mennyt kaikki hyvin. Ja enää kun ei ultraa tai lääkärineuvolaa ole. Näin ensimmäistä oottaessa tuntuu jännältä että onko vauvalla oikeasti kaikki hyvin, kun viimeksi huhtikuussa ollut lääkärinla ja ei oo ultraakaan ollut sen jälkeen.

Suunnitelmat Vielä ennen pikkuisen syntymää on muutto edessä. Vähän hirvittää, kun menee niin lähelle la.. Tai oikeastaan en viittis vielä laittaa tänne kaikkea valmiiksi, kun muutetaan vielä. Mutta onhan sekin mahdollista että pikkuinen päättää syntyä ennen aikojaan, joten olis hyvä ehkä olla valmiina Muuton myötä myös nla vaihtuu, ja sovittiin tänään terkkarin kanssa että käyn vielä ennen muuttoa hänellä, mutta sitten loppuraskauden käynnit uudella terkkarilla.. eipä niitä montaa käyntiä välttämättä tule olemaan siellä ennen syntymää.

Liikelaskentaa täällä ei ole tarvinut tehdä, sen verran vilkas kaveri on kyseessä. Viimekerran nla sijainen kyseli liikelaskennasta, niin meinasin kysyä että mikä se on! =)

Supparit. myöskään ennakoivista suppareista ei oo ollu vielä vaivaa (onneks). Viikonlopun mökkireissulla tuli vähän kannettua saunalle polttopuita ja vettä, joten kyllä se sitten saunoessa vähän tuntui että jotain on tullut tehtyä, mutta melko pieniä tuntemuksia nekin. Mies ei olis kyllä antanut tehdä minun niitäkään, jos olisi vain nähnyt/tiennyt mitä teen

En muista enää mihin minun piti kommentoida, joten ehkä kommentoin sitten seuraavalla kerralla.

Täällä odotellaan jo kovasti pikkuisen syntymää.. en malttais oottaa sitä 3 vk (tai jopa enemmän). Vaikka parempi sen on vielä kasvaa vähän ennen syntymää.

Anskü ja pikkuinen 36+5

 

Iltoja mamit!

Ensinnäkin vauvatuneille oikein paljon onnea ja ihanaa vauvantuoksuista arkea! <3

Ja paljon voimia ja haleja kaikille, joilla vaivoja masun kanssa ja joilla ongelmia perhe-elämässä. :hug:

Täällä viikonloppuna käytiin kotiin hakemassa veljeltäni hoitopöytä ja turvakaukalo. Nyt olen yrittänyt järjestellä tavaroita pöydälle, mut tuntuu et mikään ei toimi. No, ajan kanssa näkee miten tavaroiden on hyvä olla. Vielä olis pestävä vauvalle petivaatteet. Sairaalakassin olen saanut jo pakattua (ainakin varmaan tärkeimmät tavarat sieltä löytyy, saatan vielä lisäillä/muokata sen sisältöä)

Liikelaskentaa olen pari kertaa tehnyt kun antoi neuvolasta sen lappusen, mutta jotenkin turhaa panikoin liikkeiden kanssa koska masuasukki on tosi aktiivinen ollut liikkumaan. Joten jos tulee hiljasempia päiviä, teen silloin laskentaa.

surusilmät: Täälläkin aamulla oli pahoinvointii ja löysä vatsa, mahaakin juili välillä. Mut onneks meni ohi kun sain nukuttua vielä jonkin aikaa. Olin jo peloissani et tuleeko joku vatsatauti vielä tähän!

sängyn suojaaminen ei oo käynyt mullakaan ees pienessä mielessä, mut viikonloppuna ostetaan varmaan uusi sänky, joten ehkä olis ihan hyvä idea suojata sänkyy jos sattuukin lapsivedet tulemaan sängylle. Sairaalaan meno matkan ajaksi ajattelin myös auton penkin suojata, koska autokin on vasta meille tullut.

Ihanaa miten kaikilla alkaa olla viikot lopuillaan ja kohta on se ''meidän kuu''. :heart: Olisi jo ihanaa saada oma tähän maailmaan, mutta saa vielä kasvaa rauhassa masussa.

Nautitaan mammat tästä loppuraskaudesta ja muistetaan myös lepäillä välillä!!

nansku: ja murunen 36+3

 

Taitaapi olla täällä se jokin vatsapöpö päällä. :kieh:
Tämä päivä on eletty 2 lasillisella mustikkasoppaa ja vettä juotu päälle.
Nyt odotellaan kauhulla yötä mitä tuleman pitää. Nyt tiedän ainakin mitä tehdä jos ne pirun krampit tulee taas.

Täällä myös supistelee ahkerasti, liekkö johtuu tuosta olotilasta.
Myös eka kipeä suppari tuli tuossa äsken. Oli kyllä niin lievä että en jaksa rueta panikoimaan. Sairaalakassin ajattelin pakata, pikkaisen rupesi synnytys vissiin hermostuttamaan noiden kipujen myötä

Vaavi onneksi myllertää masussa ja pikkuiset jalat tekee tuhojaan kun meinaa masusta läpi tulla. Pikkuisella ei kai onneksi ole hätää.

Miehen kanssa olisi kyllä mukava tehdä jotain kahdestaan ennen syntymää, ehkäpä mennään ravintolaan syömään kahdestaan ja vietetään laatuaikaa.

Nyt lepäilemään! Voikaahan kaikki hyvin!

Ss ja Poju 34+2