{Elokuun Epelit 2012} HEINÄKUU

Kestovaipoista: Meillä kestotettiin esikoinen lähes kokonaan, oisko joku 3-4pakettia menny kertsejä koko vaippa-aikana ja nekin lähinnä reissuilla ja satunnaisesti öisin. Aloitettiin siis heti kun sairaalasta kotiuduttiin. Kyllä sen voi hyvin aloittaa jo heti, riippuu tietysti vauvan koosta mutta kyllä tommonen 3-4kg vauva hyvin täyttää noi nb koon vaipat. Toinen poika kestoili vauva iän, mutta kun alkoi liikkua ei vaipat enää toimineet ja pissat tuli aina läpi ja meillä alkoi olla ripuli ongelmaa korvike sopimattomuuden takia niin kestoilu sitten jäi ja loppuun vedettiin kertseillä. Nyt on kestoja kans odottamassa poikien jäljiltä ja uusiakin pitäs hommata. Pienellä parhaiten toimii minun mielestä sisävaippa+kuorivaippa yhdistelmä. Jos ei rimpulareisistä vaippa ihan istu niin kuorivaippa pelastaa ohivuodoilta. Isomman lapsen kanssa sitten taskuvaipat ja aio:t on ihan ehdottomia. Minun mielestä mitään vaippaa ei etukäteen kannata hommata 10kpl:tta ennen kuin tietää mikä malli ja tyyppi toimii. Noista Babylandeista ei oo omatoimista kokemusta mut sisko niitä kokeili eikä toimineet. Eli kannattaa hommata eri merkkisiä ja mallisia vaippoja testiin ja hommaa sitten lisää kun näkee mikä istuu, toimii ja mistä tykkää. Ihan vastasyntyneelle on ihania tuommose joustofroteiset näpsyvaipat Nalle N Noi ei paina mistään ja istuu monen muotoisen ja kokoisen vauvan päälle. Imukyky noissa ei kyllä välttämättä paras oo joten jotain erillistä imulärpäkettä kannattaa laittaa väliin. Sitten kannattaa miettiä että mitä materiaaleja valitsee kuivausmahdollisuuksia takia. Vaippoihinhan ei huuhteluainetta laiteta joten jos ei kuivausrumpua käytä niin hamppuiset vaipat kannattaa ainakin jättää hankkimatta samoin kuin tavan puuvilla meinaa koveutua käytössä. Jos ei kuivausrumpua oo niin joustofrotee, joko tavallisena tai bambuisena on tosi hyvä. Ja oman kokemuksen mukaan noi aikasemmin äitiyspakkauksessa olleet Flanelletet on tosi surkeita! Huono imukyky ja istuvuus. Ja kun niihin ei edes näpsy tartu niin eivät pysy päällä.
 
hei vaan taas kaikille :wave:

voi huoh. en taas tiedä mitä kaikesta pitäis ajatella.. mies nyt haluaa taas pitää takua tai ns. hajurakoa, kun on vieläkin onneton. mulla on semmonen kutina, että taidan jäädä muksujen kans jossain vaiheessa yksin. nyt en kyl ihan lähikuukausina ole mihinkään muuttamassa vaikka herra kuinka haluaisi erota.
ja mummulla ei syöpä lähtenyt leikkauksella. :'( tai siis lähti vasemmasta keuhkosta, mutta nyt sai kuulla, että leikkauksessa huomattiin oikeallakin puolella syöpää, ja nyt aloitetaan sitten sytostaatit. ei oltais kuulemma ollenkaan leikattu jos oltaisiin tiedetty että syöpä on levinnyt toiseenkin keuhkoon. huoh.
tuntuu taas siltä, että kun yks asia menee perseellensä, ni kaikki kaatuu niskaan. mitäköhän seuraavaks.. :headwall:

edelleen supistelee, ja joka päivä oikeestaan on semmonen olo, et jaahas, tänään tulee lähtö, mut tääl sitä viel ollaan yhtenä kappaleena. supistuksiin on kyl taas tullu selvästi enemmän voimaa, ja supistuksen aikana tuntuu et lantio painuu alaspäin, ja välillä tuntuu että alapää räjähtää ja että se turpois aina supistuksen tullessa.. : / joka päivä tulee semmosia menkkajomotuksia, välillä enemmän, välillä vähemmän. ja lantioon muutenkin kaikenmaailman pistelyitä + muuta, että oon joka päivä varma että pian mennään. ai niin, ja nyt kahtena peräkkäisenä päivänä on taas tuntunu sitä pistävää/repivää kipua vatsan oikeella puolella mistä sillon joskus puhuin. esikolta sitä tuntu päivää ennen synnärille lähtöä, mut nyt se on tosiaan tullu riesaks aikasemmin. en tiedä onko se joku hermojumi, vai mikä, mutta liikkumaan sillon ei pääse! kipu on ihan hirveetä! toissapäivänä kipu tuntu tunnin, ja mä olin ihan itkun partaalla sohvalla kun en päässy liikkumaan.. onneks esikoinen nukku! huh. eilen se meniki ohi jo vähän vajaassa puolessa tunnissa. todella inhottavaa.

vatsan naksumisesta. täällä on hei sama homma, ja oon myös yhdistäny sen tohon kalvojen naksumiseen.. oon kans pariin otteeseen ajatellu, et ny meni vedet! :D ku on kuulunu semmonen oooooikein iso NAKS, mut ei oo menny ei :LOL:

*muoks muoks* ja tosta miehestä vielä, että tosiaan kysyin siltä tossa pari päivää sitten, että mikä ihme on homman nimi, kun fyysinen kontakti on ollu jo pitemmän aikaa lähes nollissa. ei hellyyttä, haleja, pusuja, ei mitään. seksiä ehkä noin kerran viikossa (joka on meille siis todella vähän) ja siihen se jää. aina kun mä meen lähelle, ni tulee et "älä, ahdistaa" tms. eipä se pahemmin oo ollu osallisena tän vauvankaan odotuksessa. tai no.. se ei oo kamalan innostuvaista tyyppiä, tai se ei hirveen herkästi näytä innostustaan, mut kyl se esikoisen odotuksessa enemmän mukana oli kun tässä. nyt se vaan yrittää olla mahdollisimman paljon pois kotona.. tuppaa juomaan ihan pirusti ja muutenki juoksee enemmän kavereillaan ku normaalisti. mä olin jossain vaiheessa aivan varma että sillä on joku toinen tai jotain, (enkä kyllä vieläkään oo ihan sataprosenttisen varma ettei näin olis) mut en tiiä. kyllä se mua sanoi rakastavansa, jne, mutta on vaan onneton, ja on/viihtyy kotona pelkästään esikoisen takia. mä taidan mennä ensi viikolla mun äidille jokuseks päiväks esikoisen kanssa. äiti mua sinne jo pyytelikin. siellä saan ainakin levätä, eikä tartte laittaa kotia, ja jos sais itte vaikka ajatuksia vähän kasattua. on mulle pari kertaa tullut jo mieleen, että helvetti soikoon tämmöstä, teen pian ite semmosen päätöksen, että lähen lätkiin. mulla ei vaan taida juur nyt rahkeet riittää semmoseen kun esikoinenkin on vielä niin pieni. en tiedä millä ihmeellä mä oikeesti pärjäisin näiden kahden kans yksin. ääääärh!

Emilien ja pikkunen 36+2 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Hellurei!

Olen ollut taustailijana pelkästään ja välillä sitäkin todella harvoin.. Huomasin, että minun tiedot on päivittämättä! :)
Olen nyt siis 22v ja LA 16.8. ja tyttö tuloillaan

Täällä kaikki hyvin ja odotellaan vaan, että lapsi syntyisi! Kävimme 4D-ultrassa viikoilla tasan 34. Painoarvio oli tuolloin 2290g. Lääkäri sanoi, että jos loppuun asti pysyy ja tätä vauhtia kasvaa on hän syntyessään 3,5kg :heart: Kyllä alkaa olla aika levottomat tunnelmat ja tänään tosiaan pääsee keskittymään olennaiseen, sillä minulla alkaa äitiysloma VIHDOIN! :wave:

Onnea kaikille nyytin syylinsä saaneille :flower:

Wiwi + tytön tyllerö yksiössään vk 35+2
 
emilien halauksia, mummisi kohtalo kuulostaa aika hurjalta. toivottavasti hoidot auttaisivat, vai onko peli jo pelattu? aika hirveän kommentin olivat lekurit sanoneet, vaikka voiks tollasia asioita sanoa mitenkään että ei tulis pahamieli :(
kurja kuulla että miehen kanssa ei asiat lähteneetkään niin hyvin etenemään, tuntuis itsestäni varmaan ihan samalta että ei rahkeet riitä lähtemään vaikka se voisi olla hyvä päätös. tommosiin on niin vaikea kommentoida, ikinä ei pidä sanoa että jätä se enkä usko että nytkään se olisi mikään vaihtoehto ainakaan niin virtaviivaisesti hoidettuna. jospa muutama päivä äitis luona auttais asiaan, tai ainakin helpottais ja selkeyttäis molempien ajatuksia. mutta pakko sanoa että tiedän varmasti että pärjäisit lasten kanssa "yksin". koska et missään vaiheessa olisi yksin, kyllä läheiset herää näissä tilanteissa ja ovat avuksi, varsinkin kun molemmat lapset ovat todella pieniä. toivon että kaikki kuitenki kääntyis parhain päin, ei kannata vielä alkaa järkeilemään tollasia asioita. miehelleski voit sanoa että nää asiat on pakko puhua että missä mättää, mikä ahdistaa ja sitä rataa. ei voi velloa vaan välitilassa ja pitää toista kysymysmerkkinä. aika monelle miehelle tuntuu olevan kriisi se toisen lapsen tuleminen. voin myöntää että itseäkin ajoittain se ahdistaa. ei varmaan auta kuin katsoa mihin tilanne siellä vie. koita jaksella, kuulostaa aika hirveiltä noi repäisykivut :(
 
emilien Halaukset :hug: toi sun kertomas tilanne mummosi kohtaalla ja tilanteesi miehesi kanssa
ei ole mikään paras mahdollinen:(
Toivottavasti mummollesi hoidot auttaa ja sä saisit asiasi kuntoon miehestä riippumatta lasten kanssa.:)
 
Onpas ollut aktiivista keskustelua, mukavaa kyllä lueskella juttuja kun aika lailla kiinni täällä kotona näiden raskausvaivojen takia.

Emilien Voi kurja :( Ymmärrän kyllä että tässä vaiheessa raskautta ei olisi energiaa painia vielä parisuhdeongelmien kanssa. Joskin on kovin tuttua, tuntuu että meillä myös tämä toisen raskauden aika on ollut todella rankkaa. On puhuttu, huudettu ja itketty paljon. Nyt lomalla helpottaa ja varmaan sitten kun omakin olo helpottuu. Mutta kyllä sä pärjäät kahdenkin kanssa yksin varmasti! Eroaisiko se paljoa nykyisestä elämästä, jos mies on muutenkin paljon poissa?
Tietysti toivottavaa että saatte asiat sovituksi ja yhteiselon taas kuntoon. Tsemppiä! Ja toivottavasti myös mummosi kunto kohenee.

Kestoilu Me kestoiltiin esikon kanssa suurimmaksi osaksi ja aika vaivatonta se loppujen lopuksi oli. Innostuin itsekin paljon ompelemaan vaippoja. Tällä kertaa.. saa nähdä kuinka käy. Joitakin vaippoja on tullut myytyä mutta onhan noita kaapissa vielä paljon. Ainakin osakestoillaan. Itse tykkäsin sisävaippa + kuori -yhdistelmästä, enkä koskaan saanut taskuja tai AIO-vaippoja meillä toimimaan vaan aina ne vuoti.

Oman olotilan puolesta saisi tämä raskausaika jo riittää. Uutena vaivana on täälläkin nuo lonkkakivut. Olisi niin kiva olla taas energinen ja aikaansaava, sekä liikkuva ihminen.

Silwan ja tyyppi 36+4
 
Emilien: Tsemppiä lähetetään täälläkin molempiin murheisiin! Ulkopuolisena ja asiasta sen enempää tietämättä ei kannata lähteä sen suurempia vinkkejä antamaan, mutta oletteko harkinneet pariterapiaa?

Se on monelle mörkö ja mahdoton asia, mutta sen voi olla myös parisuhteen pelastus. Nimimerkillä kokemusta on - tämä vauva pääsee nyt onnelliseen perheeseen ja tasapainoiseen rakastavaan avioliittoon vain ja yksin sen takia että hakeuduimme terapiaan muutama vuosi sitten ja avasimme kaikki solmut. Ja auki ne ovat siitä asti pysyneet kun olemme oppineet puhumaan asioista heti eikä hetken päästä, ja vaikka ne olisivat vaikeita ja ehkä loukkaisivatkin toista.

Siellä tuli yllättäviä asioita terapiassa esiin, ja molemmat kävivät samaan aikaan yksin puimassa omia juttujansa - ne kun vaikuttavat myös parisuhteeseen jos oma pää ei ole kasassa tai menneisyydestä jokin painaa mieltä. Vaikka olin tuntenut mieheni tuossa vaihessa 7-8 vuotta, oli siellä menneisyyden painolasti joka lähti aukemaan terapian ansiosta ja nyt hän on "vapautunut" tuosta murheesta jota kantoi mukanaan, ja joka vaikutti koko hänen maailmankatsomukseensa.

Poikkesin vähän aiheesta omille poluille, muttta pointti oli että joskun on hyvä katsoa kortit loppuun asti, tulos voi yllättää. ja joskus tottakai ero on kuin onkin paras ratkaisu koko perheelle, ja tukea varmasti saa läheiseiltä!

Penni ja pikkunen 36+0 poks!
 
Viimeksi muokattu:
POKS! 34+0!

Tsemppiä Emilienille täältäkin vaikeaan elämäntilanteeseen. :(

Täällä kärsitään myös noista todella rajuista repäisykivuista, liikkumaan ei todellakaan sen aikana pääse. Luojan kiitos itsellä ne menee yleensä ohi 5-10min. |O

Paineentunne on myös tullut riesaksi tuonne alapäähän.

Vauvanliikkeet Valitinkin tuossa yksi yö kuinka en saanut nukuttua kun vaavi möyri ja pyöri masussa. Viime yö meni onneksi rauhallisesti, mitä nyt pikkuisen jumppaili 12 aikoihin. :) Yö ja aamu oli niinkin rauhalliset että vallan panikoin kun en liikkeitä tuntenut :LOL: On se hyvä ensin valittaa ja toivoa ettei niin kovasti potkisi mutta sittenkun ei niitä liikkeitä tunne iskee hrveä paniikki päälle.
Että potki pikkumuru potki. :heart:

Eilinen ostosreissu meni ihan harakoille. Käytiin muka katselemassa roskista, mutta nehän oli perhana sellaisia rimpuloita että. osa oli valmiiksi jo rikki siellä kaupassa. :LOL: Matkaan tarttui onneksi kaksi bodya. Alesta löytyy vielä ihan kivoja vaatekappaleita, tosin vähän isompia mitä haen mutta sama ostaa nyt kun kerran halvalla saa. Ihan järkyttävän hintaisia nuo pikkuvaatteet uutena :stick: Kangasta on 5x vähemmän kuin omissa paidoissani ja saman verran saa pulittaa.
Tänään uusintakierros!!
 
Terkkuja synnäriltä. Tuli siis yö vietettyä siellä. Eilen tuli suppareita 5-10 min välein, komeata käyrää piirsi myös paperille. Yö meni valvoessa, särki selkä ja alamaha. Oksetti joka supistuksella, maha oli ihan sekaisin. Mutta ei mitään etenemistä asiassa, kanavaa 2 cm jälellä ja sormelle auki vielä 12 h kuluttuakin. AArhgh! :mad: Pistivät mut kotiin supisteleen kun en kivuissani varsinaisesti kieri, mutta kroppa on kyllä kovilla :ashamed:.Leikkausta kiirehditään ensi viikolle, mikäli nyt ei tuu välissä tarvetta uusintakäynnille. Jos tämä meno jatkuu, en tiedä montako päivää fysiikka kestää.

Emilien :hug:

Mirkku76 37+1
 
mirkku76, kuinka jännää siellä onkaan! Paljon tsemppiä nyt tulevaan koitokseen :heart:

Täälläkin jo toinen yö, kun supisteli välillä kipeästi. Muutenkin supistellut eilisen päivän vähän väliä.. Jännällä ootellaan, koska pääsee synnyttään! :O

-pansku- ja bubu 36+5 :heart:
 
Wiwi Mukavaa, kun kävit kertomassa kuulumisiasi. :)

emilien Paljon voimia.:hug: Olen hyvin pahoillani isoäitisi puolesta, toivottavasti hoidot auttavat. Toivottavasti asiat ratkeavat miehesi kanssa myös. Ehkä se äitisi luokse meno vähäksi aikaa on juuri se, mitä tarvitset; lepo ainakin varmasti auttaa.

Mirkku76 Sinulla onkin edessä jännät paikat. Paljon voimia keholle, toivottavasti pääset keräämään voimia ennen leikkausta. Tsemppiä!

pansku taitaa sinullakin olla jännät paikat. :)

Sukkapuikkokivut Ilmestyivät eilen. Taisi keho illalla suuttua aamupäivän kävelystä, mutta oli pakko käydä hoitamassa uuden kodin asioita, enkä liikkunut tässä vaiheessa yhtään enempää kuin oli välttämätön tarve. Heräsin yölläkin yhteen sukkapuikkokipuun, joka oli hieman outoa. Tänään on ollut onneksi rauhallisempaa, mutta olen myös normaaliin tapaani levännyt ja jätin väliin miehen kummitytön synttärit.

Luckygirl & Vintiö 36+0 POKS! :)
 
Taitaa täällä taas vauvauutisia kohtapuoliin sadella. :)
Tsemppiä koitokseen kaikille joilla h-hetki lähenee!


Tänään käytiin shoppailemassa ja vaaville löytyi pikkuisen vaatetta! jes!
Kotiutumisasun ehkä löysin myös, nyt olisi sellainen kokoa 50 ja 56. Molemmat otetaan mukaan synnärille.
Hirmuisesti päänvaivaa aiheuttaa tuo vauvan pukeminen, ettei liikaa tai liian vähän tule vaatetta laitettua.

Onko nämä vaihtoehdot ihan päin honkia?

-pitkähihainen body
-potkuhousut
-sukat
-kevyt myssy
-ohuet tumput käteen
-mahdollisesti jokin kevyt peitto?

tai

-lyhythihainen body
-housut
-sukat
-ohut hupullinen fleecetakki

Jotain lisää/pois?

Ostosreissulta tarttui mukaan myös 2l mansikoita, nyt painun syömään niitä kera vaniljajäätelön! nam!

Ss ja Poju 34+0
 
:heart: 11.7.2012 klo 9.26 syntyi pieni musta tukkainen tyttö, 2250g ja 46 cm :heart:

viikkoja oli 34+6

Lapsivesi meni 7.7, silloin jouduin jäämään sairaalaan. Sektio tehtiin 11.7 kun maanantaina tyttö oli kääntynyt perätilaan. Onneksi kaikki meni hyvin =) tyttö jäi viellä sairaalaan kasvamaan, kun minä pääsin tänään kotiin...ikävä on tietenkin kova:(
 
Onnea Dolma72! :flower:

Meillä muutti tuohon yläkertaan johonkin asuntoon nuori pojankloppi pari päivää sitten.
Tänään oli mahtava herätys ennen kello 5, kun juippi ilmeisesti pelasi jotain hemmetin fantasiapeliä musiikeista päätellen :LOL: Meillä ei naapuriasunnostakaan ole koskaan kuulunut musiikkia meidän kämppään asti (melu jää käytävälle), vaikka hän sitä lujalla joskus soittaakin.
Käytävässä meteli oli kuulemma jotain ihan hirveää, kävipä mies sitten ystävällisesti sanomassa että voisiko laittaa hiukan pienemmälle pelejään. Kumma miten kyseisen asunnon naapurit eivät olleet menneet jo asiasta sanomaan, kuka hiivatti ei herää tuommoiseen? :D Ja uskomatonta miten se mökä meille asti kuului. Äänet täytyi olla kyllä ihan älyttömän isolla.

Hyvien yöunien jälkeen onkin kiva lähteä nyt töihin :LOL:

Oon varmaan ihan yliväsyny, sillä kaikki tuntuu naurattavan vain tänään.
Lonkatkin temppuili aamulla ja kuului kunnon rutina mutta mua vaan nauratti. Se mun könyäminen ylös sieltä sängynpohjalta alkaa olla jotenkin koomista. Tulee ihan munamainen olo kun kierii vaan ympyrää. :LOL:

On se välistä mukava näinkin päin, empähän oo masentunu enkä pahalla tuulella. :)

Täälläkin muuten ostettiin uutta kynsilakkaa ja nyt ovat kynteni pirteän kesäisen oranssit! Kynsienlakkaus oli kyllä sellaista ähertämistä, mutta sain kun sainkin lopulta ne värit sinne kynsiin enkä pahasti pitkin varpaita.
Johan tämäkin rouva kaunistuu silmissä!

Iloista sunnuntaita kaikille! :cool:
 
Dolma72 Paljon onnea tyttärestä! :flower:

liikelaskennasta Olen laskenut pikkuisen liikkeitä pitkään noin kerran, pari päivässä oppiakseni pikkuisen rytmin. Nyt olen laskenut liikkeitä vain, jos en ole huomannut pikkuisen pahemmin liikkuvan. Vintiö on tosin sen verran liikkuvaista sorttia, ettei tähän mennessä ole ollut hätää. Ja aina kun mietin, että onko pikkuinen liikkunut tänään, niin hetken päästä vauva jo liikahtaakin.:)

Surusilmät Aina on parempi löytää asioista huumoria. ;)

Mukavaa sunnuntaita kaikille! :)

Luckygirl & Vintiö 36+1
 
Piiiitkästä aikaa täällä, aika on nyt kesällä mennyt niin hurjaa vauhtia, ettei ole koneelle joutanut. Remontti on vienyt tehokkaasti kyllä ajatukset ja ajan ja kun miehellä & tenavillakin kesäloma, niin yhdessä sitten touhuttu kaikennäköistä. Oma vointi on ollut tosi hyvä, sokruarvoja olen silloin tällöin mittaillut ja nekin ihan ok. Nyt on viimepäivinä tullut aika runsasta valkovuotoa ja joukossa ollut jo veriviirujakin. Eilen oli aikas tujuja supistuksia sen jälkeen, kun olin kasvimaalla touhunnut ja vielä mansikat sen jälkeen poiminut. Pitää vissiin vähän tahtia hiljentää, ettei ihan vielä syntyis. Viikkoja kuitenkin vielä niin vähän, että parempi vielä pysyä masussa, vaikka kovasti jo haluttaiskin vauvaa päästä nuuhkimaan.

Sairaalakassinkin jo pakkasin varmuuden vuoksi, kun tuo taapero syntyi kuukauden etuajassa, ettei sit tuu kiirus, jos tällä on samanlainen hoppu :whistle: Jos yhtä kiireinen kaveri on, niin mies ei synnytykseen ehdi mukaan, mutta jos suinkin ehtii, niin tulee ilman muuta. Vauvan vaunut pestiin jo valmiiksi ja pinniskin on petausta vaille valmiina odottamassa. En viitsi sitä petata, kun mies sen kyllä laittaa sitten valmiiksi sillävälin, kun olen vauvelin kanssa sairaalassa. Sotkeentuu vaan, kun kisu tai tuo yks vauhtivekara keksii sinne kiivetä leikkimään ;) Vaatteista laitoin kaikki unisexit vauvalle valmiiksi, laitan sitten loput, kun nähdään kumpi tulee. Kestovaipoilla mennään, vaikka on tuolla kaapissa pikkuruisia vaippojakin odottamassa, jos kestoilu pätkii. Tytöt ne pienet kertisvaipat sitten ovat nukeilleen ottaneet, jos ovat käyttämättä jääneet =) Ihan pienelle paras kestoilussa on meillä ollut harso, siinä hahtuvavillasta kudottu lisäimu sekä päällä sitten joku kuori, joko villavaippahousut tai joku muu.

Onnittelut kaikille nyyttinsä jo saaneille, teitä on jo aikas monta, kun nopsaan lueskelin pinoja läpi. Voimia kaikille pikkuisille ja kovasti kasvuintoa ja tsempit vanhemmille :heart:

Nyt ulos, kun vielä ei sada. Ihanaa, kun ei ole hirmuisia helteitä ollut, vaikka minä kyllä lämpöisistä aurinkopäivistä tykkäänkin, mutta eipä tuo haittaa, vaikkei tarvi kuumuudessa nyt just kärvistelläkään :whistle:

Tammiska ja muru 34+2 :heart:
 
joops, ja niin se mies sanoi eilen että haluaa erota. en sit tiedä miten se on ajatellu asian hoidettavan, kun mä tuskin ainakaan ennen syyskuuta pysty muuttaan mihinkään.
jää nähtäväks.

eilen olin illalla jo varma että tulee lähtö. tuli jokusia sen verran kipeitä supistuksia, (mutta kuitenki ihan täysin epäsäännöllisiä) ja aivan erilaisia kun mitä tähän asti on ollut.. sit ne kuitenki lopahti melkein heti kun menin nukkumaan. nyt juilii vähän selkää, muttei mitenkään ihmeellisemmin. tää on oikeesti todella ärsyttävää.. koko ajan saa olla lähtövalmiudessa ja mietiskellä, että nytkö se alkaa, nytkö se alkaa.. toki mä toivon että pysyis tuolla vielä, mut merkkejä on ilmassa, ja pirun ärsyttävää kun ne kiusaa aivan koko ajan. :mad:

onnea kaikille ketkä on pienet nyyttinsä saanut! :flower::heart:

emilien ja pikkunen 36+3 :heart:
 
Voi Emilien. :hug: Tosi inhottava tilanne sulla! Paljon tsemppiä ja jaksamista sulle! Ja kyllä sä varmasti pärjäät hienosti kahden pikkuisen kanssa. Mutta ois kyllä hienoa jos saisitte vielä suhteenne toimimaan, mies kuitenkin sanoo rakastavansa sua.. miten olis se parisuhdeterapia? Tsemppiä myös noitten suppareitten kanssa, ei oo montaa viikkoa enää onneks. :)

Käytiin eilen shoppailemassa ja löysin ihania vaatteita sekä tytölle että vauvalle! ( vaikka ei pitänyt ostaa vauvalle enää yhtää :D ) Sen lisäks ostin itelleni pitkästä aikaa vaatteita ja tuli kyllä niin hyvä mieli että! Ostin muuten 4 S-koon paitaa ja nyt en millään jaksais oottaa että pääsen tästä mahasta eroon. :D

Täällähän alkaa olla joillakin jo jännät paikat! Tsemppiä kaikille kenellä alkaa synnytys olla lähellä! :)

Dolmalle ja koko perheelle paljon paljon onnea!!! :heart:

Nepo ja Pirpana 37+2
 
dolmalle ja perheelle onnea =)

:hug: emilien, jaksamisia suppareiden kanssa, viheliäistä kun kokoajan tollain vaivaavat! ja jaksamisia suhdejupakan kanssa :(

nepo juu mäki oon kattellu sellasia vaatteita jotka käy sitten tän masuilun jälkeen, ei oo vaan viel ollut pokkaa ostaa kun en oikein tiedä minkä kokoiset olis sitten hyviä :D joten sormet syyhyten yritän odotella että pääsee sitten vauva masun ulkopuolella ostoksille. ärsyttävää vielä kun joka tuutista tulee ilmoitusta että syksynmallisto on jo saapunut ainakin nettiin niin niitä sitten kuolaillessa ja ihmetellessä. mäki oon ajatellut etten enään vauvalle osta mitään, hyvin oon pysynytkin kannassa mutta eiköhän viimeistään sittenku vauva syntynyt niin tuu osteltua.. en kuitenkaan voi enää silloin vastustaa kiusausta :D

täällä aamu alkanu siivouksella+pyykin pesu rumballa. ihmeen hyvin jaksanu vaikka nukuin jotenki niin levottomasti koko yön ku alkanut ahdistaa niin paljon koko synnytys :( mies ei oikein ymmärrä koko pelkoa/ahdistusta, varmaan pitää nyt kunnolla puhua tästä jonkun ammattihenkilön kanssa (pelkopolille). toivottavasti sais sinne nopeesti sit sen ajan niin ei tarttis kauaa olla näin vahvois fiiliksis.

samunäiti&alex 35+5
 
emilien jaksamista! Kurja etenkin tässä vaiheessa tuollaiset ihmissuhde sotkut :|

dolma paljon onnea!!

ON POKS 38+0!!! Olisin niiiiiiin valmis synnyttämään, mutta ei. Välillä kipeitä suppareita mutta aina ne lopahtaa. En jaksais millään enää.....Anteeksi valitukseni....
 
Huomenta vaan. Nukuinpa sitten kai univelkoja pois. Mies kun otti lapset ja lähti aamusta jonnekkin, niin ainoa joka kävi kiusaamassa unta oli kissa, jolla tais ärsyttää, kun oli liian hiljaista :D

Dolmalle onnea :flower:

Emilien
, toivottavasti saatte tilanteenne johonkin ratkaisuun. Kuulostaa niin onnettomalta, kun ei oikein ole helppoa ratkaisua näkyvissä, oli lopputulos mikä tahansa. Ehkä se jos menette esikoisenne kanssa sinne äidin tykö, niin siellä vietetty aika saa miehenkin ajatuksia selkiytymään kun yksikseen asioitaan pohtii. :hug:

Hitsit vie. Mulla pelottaa vailla mitään perusteita, että lähtee liian aikaisin syntymään ja sitten täytyy jäädä vauvan kasvamaan ja minun täytyy lähteä kotiin. Meillä on niin pitkä matka synnärille, että en oikein tiedä miten voisi käydä katsomassa kun ei meidän muut lapset voi täällä itekseen olla. Ei mulla mitään syytä ole siihen, että pelkäisin ennenaikaista synnytystä, mutta ehkä tää on tätä minun luonnetta.

Noista liikelaskennoista vielä. Ei se siinä mielessä mitään pelottelua ole, vaan liikkeiden väheneminen kertoo hyvin paljon vauvan voinnista. Ei esimerkiksi ole olemassa tällaista "vauva hiljenee kun synnytys lähenee" -totuutta. Niiden seuranta ei ole tarpeen joka päivä, jos muutenkin tuntee liikkeen. Kaikkia liikkeitä ei tunne tietenkään, mutta ne 10/h onkin sellainen alaraja, että ne nyt kyllä pitäis tuntea, vaikka missaakin sen muutaman. Toki vauvoilla on omat rytminsä ja toista ei saa tökkimälläkään hereille, vaan liikkuu silloin kun siltä tuntuu. Mutta itse antaisin ohjetta, että jos huomaa liikkeiden olevan päivän aikana hyvin vähissä, niin silloin tekee liikelaskennan. Liikkeiden vähyys voi kertoa tuloillaan olevasta ahdinkotilasta ja se on hyvä tarkastaa.

Suurin osa (jos ei kaikki siis) raskauden aikana tehtävistä tutkimuksista ja ohjeista on nimenomaan varautumista siihen JOS on jotakin vikana. Oikeastihan mitään näitä tutkimuksia ei tarvittaisikaan, suurin osa saisi silti lapsensa ilman mitään komplikaatioita. Joku niistä hyötyy ja vauva syntyy elossa, vaikka ilman tutkimuksia ja kokeita jne. ei olisi ollut mahdollisuuttakaan. Sen takia koen, että ei neuvolan ohjeet ole pelotteluita, vaikka ne joskus voi siltä tuntuakin. Huh, mitä paatosta, no toiv. kukaan nyt ei nyt liian henk.koht. asiaa ottanut. :D

Poks rv 34, kerrankin muistin poksutella.
 

Yhteistyössä