Heippa vaan pitkästä aikaa
Täällä on vietetty paljon aikaa ulkona (rannoilla ja pihalla) kun säät on olleet todella lämpimät ja aurinkoiset ja ihmisten kanssa on oltu muutenkin. Menetimme toukokuun lopussa äkisti lähisukulaisen jonka olisin toivonut tämänkin vauvan tietysti vielä ehtivän näkemään ja sekin on vähän harmittanut tässä. :/ Taustalla on siis pitkäaikainen sairaus, mutta ei odotettu näin äkisti vielä lähtevän. Toisaalta eipähän tarvinnut mennä ihan vuodepotilaskuntoon saakka ja kuolla tuskallisesti, kuten ennuste olisi ollut.
Muuten kaikki on tällä ihan hyvin, taaperon rytmien kustannuksella on kesää vähän vietetty täällä (ulkona ollaan oltu päivät läpeensä, päikkäreitä nukuttu harvoin) ja tottahan siitä olen saanut hieman kärsiäkin sitten neidin käytöksen myötä, mutta itse aiheutettua.
Paljon on kyllä tyttö tykännyt uimisesta ym. puuhasta, ei malttaisi yöunillekaan mennä koskaan kun aina pitäisi olla menossa uimaan
Käytiin myös muumimaailmassa viikonloppuna ja tyttö höpöttelee siitä väliin vieläkin, tykkäsi hirveästi kun näki niitä muumihahmoja ja taloja jne. vaikka meidän aikuisten makuun se paikka oli vähän "köyhä" hintaansa nähden. Mielestäni siellä pitäisi olla vähän enemmän
tekemistä lapsille, kun nyt siellä on lähinnä vain katseltavaa. Kunnon leikkipaikkaa, pomppulinnaa ymv. olisi vailla. Tuonnehan keksisi vaikka mitä jännittävää lisää!
Miehellä alkaa tämän viikon jälkeen kesäloma (tai pitää 2vk nyt, loput elokuussa), sitä odotellessa
Tarkoitus on lähinnä olla kotona, jussina mennään ystävien mökille parinsadan kilsan päähän ja appivanhempien "landella" varmaan pyörähdetään myöskin pariin kertaan tuossa 80km päässä (päiväreissuina). Voipi olla, että heti jussin jälkeen on sitten hautajaisetkin.... Miehellähän olisi ylityötuntejakin useamman viikon lomien tarpeisiin (ei näy ukkoa kamalasti kotona arkisin, tämänkin viikon ollut töissä klo 8-21 joka päivä), mutta päätettiin että mies pitää "isyysloman" (pari viikkoa) ylitöistä ja saa siten siltäkin ajalta 100% palkan kun normaalisti vissiin isyysloman ajalta saa vain 80%(?). Jää niitä ylitunteja siltikin pitämättä reippaasti, malttaisi vaan joskus pitääkin niitä -.- Väliin ollut suunnilleen sitä mieltä että ei pidä isyyslomaa ollenkaan, mutta sitähän minä en niele.
Masuvauva voi aktiivisesti. Potkii minunkin liikkuessani ja olen tässä naureskellut ettei tämä varmaan nuku koskaan sitten ulos tultuaankaan (naurattaahan se vielä..). Ja minulla tosiaan on molemmissa raskauksissa ollut
istukka edessä, mutta potkut ja muljahdukset on silti tuntuneet ihan älyttömän hyvin omasta mielestäni. En halua kuvitella miltä se tuntuu kun ei ole istukkaa vaimentamassa kun nytkin isoimmista muljahduksista ja potkuista saatan hätkähtää ja voihkaista. Välillä tunne on kuin ukko siellä nykisi meikäläisen sisuskaluja huvinaan. Monet liikkeet myös näkyy mahan päälle kyllä ihan kivasti. Liitokset on edelleen reistailleet, mutta ei ainakaan ole juuri pahentunut vaan olen "oppinut elämään" nyt tämän tilanteen kanssa suht hyvin, tottunut siihen mitkä asennot ja liikkeet ei sovi jne. Jomotuksetkin menee tuossa mukana, enkä särkylääkkeitä ole nyt nappaillut.
Jotain ihmeellistä "pahoinvointia" mulla on ilmennyt nyt viimeaikoina kyllä. Taisi olla viimeviikolla kun heräsin alkuyöstä järkyttävään pahoinvointikohtaukseen jossa siis sisuskaluja oikein poltteli ja oksetti jne, mutta varmaan viidessä minuutissa tuo meni ohi ja sen jälkeen ei ole ihan samanlaista kyllä ollut (onneksi). Muutamia kertoja juuri iltaisin sitten on muuten vähän etonut, mutta ei sen kummempaa. Olen miettinyt voisko tuo olla jotain astetta kamalampaa närästystä tmv. koska sitä ihan perus närästystä mulla taas ei ole moneen viikkoon enää ollut. Olkoon mitä on, kunhan pysyy poissa. Pientä etomista mulla aiheuttaa myös nuo rautatabletit (maha muutenkin menee vähän liisterille niistä), mutta niitäkin olen aika huonosti muistanut syödä viimeisen parin viikon aikana (pitäisi ottaa taas itseä niskasta kiinni).
Lauantaina poksutaankin oikein urakalla, sanon jo nyt kun en välttämättä silloin tänne tule eli:
rv 30 poks ja itsellä poksahtaa
ikämittariin 23 vuotta. Nuoria tässä vielä ollaan, ei ahdista yhtään eikä pidäkään
Tarkoitus olisi juhlistaa synttäreitä sen verran, että raahaan miehen leffaan ja syömään (tyttö menee kumminsa kanssa linnanmäelle silloin). Sain tossa viime viikolla hankittua 60e parkkisakonkin itselleni (ups) niin mies siihen naureskeli, että "hyvää syntymäpäivää, siinä oli sun lahja" mutta kahtotaan nyt
eipä tuo ole kuuden vuoden yhteiselon aikana tainnut kuin kerran hommata ihan oikeasti jonkun lahjan mulle..
Hallittu kaaos ja veikka 29+4