Kauheesti tekstiä ehtii tänne kertyä käyntien välissä Ihanaa!
Hemarille ihan ekaks hurjasti onnea! :heart:
Huikkis, tosiaan näköjään käytännöt/mielipiteet vaihtelevat sitten ilmeisesti gynekologista toiseen! Ja samankin sairaalan sisällä. Mulle kyllä on aina kaikki gynekologit täällä ja KYSissä sanoneet, että raskausaikana ei streptokokkia hoidettas emätinnäytteestä, vaikka voikin ennenaikaisia supistuksia aiheuttaa, vaan se testataan nimenomaan siksi että ne supparit saattavat antaa olettaa että se bakteeri äidillä on ja olisi hoidettava synnytyksen yhteydessä, kun sillon tosiaan voi olla todellakin vaarallinen vauvalle.
Välilihan öljyäminen-öljysin esikosta juurikin tolla Ceridal Intimella, koin jotenkin hankalaksi, sitten tehtiinkin episiotomia, mutta muita repeämiä ei tullut. Nyt en oo laiskuuttani jaksanut aloittaa, pitäisköhän....
Isyyslomasta, mies on yrittäjä, joten ei voi varmaksi tietää miten saa vapaansa pidettyä. Firmassa muutama muu työntekijä, joten pelivaraa on, mutta ei ihan hirveesti, jos vauva sattuu syntymään kiireiseen hetkeen. Ja nyt kun muillakin siellä kesälomia ja eräällä toisella alkaa isäkuukausi. Mutta toiveissa on että olisi alkuun viikon pari ainakin kotona sitten kun tullaan vauvan kanssa sairaalasta. Molemmat mummot on meillä nyt vielä 3 vkoa lomalla joten jos vauveli syntyy tässä välissä, saa heiltäkin hoitoapua, varsinkin siksi ajaksi esikoisen suhteen kun ollaan vauvan kanssa vielä sairaalassa.
Kivunlievityksestä-ite olin 4 cm auki kun esikosta ehdin sairaalaan, vedet oli menny, tuskat infernaaliset, sain epiduraalin ja taivas aukeni. Toimi erinomaisesti, kivuttomasti naureskellen ja lepäillen ja auringonnousua katsellen avauduin 10 cm:iin, ja sitten sai alkaa ponnistaa. Ponnistus olikin sitten tuskaa, en kai epiduraalin takia ehkä myös?, oikein tuntenut minne suuntaan pitää ponnistaa, ponnistusvaihe kesti 1h9min ja meinasin kuolla. Syntyi sitten nosto-imukupilla.
Spinaalin/epiduraalin ero- yleensä ensisynnyttäjille laitetaan epiduraali, koska heillä synnytyksen kesto on yleensä pidempi, ja samoin siis epiduraalin tehon kesto on pitempi ja annosta voi laittaa lisää. Uudelleensynnyttäjällä synnytys yleensä kestoltaan lyhyempi ja heille yleensä useammin laitetaan spinaali, käsittääkseni sitä annosta ei voi uusia, mutta annos yleensä riittää siksi ajaksi kun on tarve.
Vimmu-:hug: Todellakin tuttuja tunteita sulla.
Meillä esikoinen joutui myös bilirubiinien nousun takia valohoitoon, itseasiassa on-off 3 kertaa (välillä arvot laski, otettiin valosta pois-arvot nousi ja uudelleen hoitoon jne) ja se oli TOSI rankkaa henkisesti kyllä. Tyttö syntyi 37+1, ja kävin läpi kaikki samat tunteet syyllisyydestä jne kuin sinäkin, vaikka tavallaan meillä vauva oli mittareiden mukaan "täysaikainen". Toivottavasti tosiaan sun kanssa on siellä osastolla käyty läpi tuota asiaa, mistä tuo bilirubiinien nousu jne johtuu. Sehän johtuu siitä, että vauvan maksa ei vielä ole riittävän kypsä eikä kehittynyt poistamaan elimistöstä bilirubiinia, jota syntyy meillä kaikilla vauvasta vaariin punasolujen normaalina hajoamistuotteena. Näin voi käydä myös viikoiltaan vaikka yliaikaiselle vauvalle, mutta ennenaikaisella riski tuohon kehittymättömyyteen on tietenkin suurempi. Bilirubiinien kertyminen elimistöön saattaa taas hoitamattomana johtaa aivojen vaurioon, ja siksi sitä hoidetaan sinivalolla, joka iholta hajottaa bilirubiinia. Esim imukuppiulosautto saattaa myös lisätä riskiä arvojen nousulle, koska siitä päähän tulevassa pahkassa ja mustelmassa hajoaa paljon punasoluja jotka sitten vapauttavat bilirubiinia. Meillä oli siis tuokin varmasti lisäämässä bilien nousua. Heikko/huono syöminen ja maidon saanti ei sen sijaan bilirubiineja nosta eikä aiheuta tätä bilirubiinikeltaisuutta, vaan ennemminkin niin, että bilirubiineista väsynyt vauva ei jaksa imeä ja siksi saa huonosti maitoa. Ja siksi voi esim ne sokerit tietysti laskea. On tietysti olemassa äidinmaitokeltaisuus, joka johtuu rintamaidosta, mutta se ei ole sairaus eikä mitään mitä pitäisi hoitaa, eikä vauvalle vahingollista, joskus vaan vaikea erottaa bilirubiinikeltaisuudesta.
Mitenkään et ole voinut itse aiheuttaa ennenaikaisuutta etkä ole syyllinen vauvan koettelemuksiin, mutta tietenkin ne tuntuu äidin sydämessä murskaavilta. Kovasti tsemppiä sinne ja toivottavasti pian vointi kohenee ja pääsette kotiin! Koita puhua jollekin mukavalle kätilölle, mua ainakin auttoi sillon yön pimeinä tunteina kun eräs mukava vanhempi kätilö huomasi mun ahdingon kun itkin yksin huoneessani ja tuli juttelemaan näistä asioista. :hug:
Majj, kuulostaa siltä että sullakin voi olla lähtö edessä?
Happy, sua on kyllä koeteltu, jospa vauva vielä saatas oikein päin? :hug:
Leolla ja jollakin muulla (oliko se Majj?) oli ihana maha! :flower:
Piianappulalle tsemppiä!
Oma olo varsin hyvä JOS EI OIS NOITA LIITOSKIPUJA :headwall: Esikon syntymäviikot oli ja meni, ja ikinä ennen en ookkaan "näin raskaana" ollut!
Esikoinen pitää päivät kiireisenä, nyt jotenkin alkanut "oireilemaan" vauvan tulosta ja itkuherkempi ja äidissä kiinni ja varmistelee jatkuvasti että äiti rakastaa jne.. Tänään sitten oltiin sirkuksessa ja ainakin hetkeksi saatiin molemmat virkistävää muuta mietittävää kun nää vauva-asiat, jotka kieltämättä pyörii kovasti koko ajan mielessä. Yhdessä eilen laitettiin vauvan kestovaippoja järjestykseen ja maanantaina kävin ostamassa vauvanuken jonka vauva "antaa" esikolle kun tulevat katsomaan sairaalaan. Jos sen hoivaaminen äidin rinnalla kun äiti hoivaa vauvaa helpottaisi uuteen perheenjäseneen sopeutumista?
Kirppiina ja Rooney 37+2
Hemarille ihan ekaks hurjasti onnea! :heart:
Huikkis, tosiaan näköjään käytännöt/mielipiteet vaihtelevat sitten ilmeisesti gynekologista toiseen! Ja samankin sairaalan sisällä. Mulle kyllä on aina kaikki gynekologit täällä ja KYSissä sanoneet, että raskausaikana ei streptokokkia hoidettas emätinnäytteestä, vaikka voikin ennenaikaisia supistuksia aiheuttaa, vaan se testataan nimenomaan siksi että ne supparit saattavat antaa olettaa että se bakteeri äidillä on ja olisi hoidettava synnytyksen yhteydessä, kun sillon tosiaan voi olla todellakin vaarallinen vauvalle.
Välilihan öljyäminen-öljysin esikosta juurikin tolla Ceridal Intimella, koin jotenkin hankalaksi, sitten tehtiinkin episiotomia, mutta muita repeämiä ei tullut. Nyt en oo laiskuuttani jaksanut aloittaa, pitäisköhän....
Isyyslomasta, mies on yrittäjä, joten ei voi varmaksi tietää miten saa vapaansa pidettyä. Firmassa muutama muu työntekijä, joten pelivaraa on, mutta ei ihan hirveesti, jos vauva sattuu syntymään kiireiseen hetkeen. Ja nyt kun muillakin siellä kesälomia ja eräällä toisella alkaa isäkuukausi. Mutta toiveissa on että olisi alkuun viikon pari ainakin kotona sitten kun tullaan vauvan kanssa sairaalasta. Molemmat mummot on meillä nyt vielä 3 vkoa lomalla joten jos vauveli syntyy tässä välissä, saa heiltäkin hoitoapua, varsinkin siksi ajaksi esikoisen suhteen kun ollaan vauvan kanssa vielä sairaalassa.
Kivunlievityksestä-ite olin 4 cm auki kun esikosta ehdin sairaalaan, vedet oli menny, tuskat infernaaliset, sain epiduraalin ja taivas aukeni. Toimi erinomaisesti, kivuttomasti naureskellen ja lepäillen ja auringonnousua katsellen avauduin 10 cm:iin, ja sitten sai alkaa ponnistaa. Ponnistus olikin sitten tuskaa, en kai epiduraalin takia ehkä myös?, oikein tuntenut minne suuntaan pitää ponnistaa, ponnistusvaihe kesti 1h9min ja meinasin kuolla. Syntyi sitten nosto-imukupilla.
Spinaalin/epiduraalin ero- yleensä ensisynnyttäjille laitetaan epiduraali, koska heillä synnytyksen kesto on yleensä pidempi, ja samoin siis epiduraalin tehon kesto on pitempi ja annosta voi laittaa lisää. Uudelleensynnyttäjällä synnytys yleensä kestoltaan lyhyempi ja heille yleensä useammin laitetaan spinaali, käsittääkseni sitä annosta ei voi uusia, mutta annos yleensä riittää siksi ajaksi kun on tarve.
Vimmu-:hug: Todellakin tuttuja tunteita sulla.
Meillä esikoinen joutui myös bilirubiinien nousun takia valohoitoon, itseasiassa on-off 3 kertaa (välillä arvot laski, otettiin valosta pois-arvot nousi ja uudelleen hoitoon jne) ja se oli TOSI rankkaa henkisesti kyllä. Tyttö syntyi 37+1, ja kävin läpi kaikki samat tunteet syyllisyydestä jne kuin sinäkin, vaikka tavallaan meillä vauva oli mittareiden mukaan "täysaikainen". Toivottavasti tosiaan sun kanssa on siellä osastolla käyty läpi tuota asiaa, mistä tuo bilirubiinien nousu jne johtuu. Sehän johtuu siitä, että vauvan maksa ei vielä ole riittävän kypsä eikä kehittynyt poistamaan elimistöstä bilirubiinia, jota syntyy meillä kaikilla vauvasta vaariin punasolujen normaalina hajoamistuotteena. Näin voi käydä myös viikoiltaan vaikka yliaikaiselle vauvalle, mutta ennenaikaisella riski tuohon kehittymättömyyteen on tietenkin suurempi. Bilirubiinien kertyminen elimistöön saattaa taas hoitamattomana johtaa aivojen vaurioon, ja siksi sitä hoidetaan sinivalolla, joka iholta hajottaa bilirubiinia. Esim imukuppiulosautto saattaa myös lisätä riskiä arvojen nousulle, koska siitä päähän tulevassa pahkassa ja mustelmassa hajoaa paljon punasoluja jotka sitten vapauttavat bilirubiinia. Meillä oli siis tuokin varmasti lisäämässä bilien nousua. Heikko/huono syöminen ja maidon saanti ei sen sijaan bilirubiineja nosta eikä aiheuta tätä bilirubiinikeltaisuutta, vaan ennemminkin niin, että bilirubiineista väsynyt vauva ei jaksa imeä ja siksi saa huonosti maitoa. Ja siksi voi esim ne sokerit tietysti laskea. On tietysti olemassa äidinmaitokeltaisuus, joka johtuu rintamaidosta, mutta se ei ole sairaus eikä mitään mitä pitäisi hoitaa, eikä vauvalle vahingollista, joskus vaan vaikea erottaa bilirubiinikeltaisuudesta.
Mitenkään et ole voinut itse aiheuttaa ennenaikaisuutta etkä ole syyllinen vauvan koettelemuksiin, mutta tietenkin ne tuntuu äidin sydämessä murskaavilta. Kovasti tsemppiä sinne ja toivottavasti pian vointi kohenee ja pääsette kotiin! Koita puhua jollekin mukavalle kätilölle, mua ainakin auttoi sillon yön pimeinä tunteina kun eräs mukava vanhempi kätilö huomasi mun ahdingon kun itkin yksin huoneessani ja tuli juttelemaan näistä asioista. :hug:
Majj, kuulostaa siltä että sullakin voi olla lähtö edessä?
Happy, sua on kyllä koeteltu, jospa vauva vielä saatas oikein päin? :hug:
Leolla ja jollakin muulla (oliko se Majj?) oli ihana maha! :flower:
Piianappulalle tsemppiä!
Oma olo varsin hyvä JOS EI OIS NOITA LIITOSKIPUJA :headwall: Esikon syntymäviikot oli ja meni, ja ikinä ennen en ookkaan "näin raskaana" ollut!
Esikoinen pitää päivät kiireisenä, nyt jotenkin alkanut "oireilemaan" vauvan tulosta ja itkuherkempi ja äidissä kiinni ja varmistelee jatkuvasti että äiti rakastaa jne.. Tänään sitten oltiin sirkuksessa ja ainakin hetkeksi saatiin molemmat virkistävää muuta mietittävää kun nää vauva-asiat, jotka kieltämättä pyörii kovasti koko ajan mielessä. Yhdessä eilen laitettiin vauvan kestovaippoja järjestykseen ja maanantaina kävin ostamassa vauvanuken jonka vauva "antaa" esikolle kun tulevat katsomaan sairaalaan. Jos sen hoivaaminen äidin rinnalla kun äiti hoivaa vauvaa helpottaisi uuteen perheenjäseneen sopeutumista?
Kirppiina ja Rooney 37+2