Toggle sidebar

Elokuu 2006

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sitrus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Heippa kaikille elolaisille!
En olekaan ehtinyt (=jaksanut) tänne vielä kirjoitella muuta kuin kiitellä jumppaohjeista... Olen kyllä lueskellut teidän juttuja ja ollut TOSI iloinen, että muillakin on ollut samoja ongelmia kuin meilläkin. (En siis sillä, että on kivaa, kun kaikilla on ongelmia, vaan jotenkin se lohduttaa, ettei se ole vain oma vauva, joka on hankala... :)

Meillä pikkuneiti täytti tänään 2 viikkoa. Meillä ei ole paino noussut vielä(kään) syntymäpainoon ja me ollaan oltu tehosyömisillä oikeastaan jo sairaalasta lähdettyä. Ollaan annettu lisämaitoa (joko omaa pumpattua tai korviketta) aina syötön päätteeksi ja tuputettu nassikka ihan ähkyyn. Sitten vähennettiin lisämaitoa, koska tuntui, että neiti syö hyvin. Kuinka ollakaan maanantaina neuvolassa paino ei ollut noussut yhtään sairaalasta lähtö painosta! Nyt taas uudestaan pakkosyöttöä. Päivisin ollaan herätetty kahden tunnin välein (normaalisti nukkuisi 3h) syömään, jotta maha on koko ajan täynnä... Ensi maanantaina on taas neuvola ja saa nähdä miltä paino sitten näyttää. :) On se kumma, kun maitoa tulee ja neiti osaa vaatia ruokaa ja syö paljon (tai ainakin on rinnlla kauan imemässä), mutta paino ei vaan nouse...

On muuten ollut mahtavaa neuvolapalvelua! Meidän neuvolatäti järjesti meille imetysneuvojan kotikäynnille, kun musta oli tuntunut hankalalta se imetys + halusin päästä rintakumista eroon. Käynnistä oli tosi paljon apua!! Sain hyvän asennon imetykseen kotituolissakin! (Sairaalassa homma oli onnistunut hyvin, kun oli imetystyyny, mutta kotona homma ei aina toiminut ja neiti sai kauheita raivareita, mitä ilmeisesti teillä muillakin on ollut. :)

Rintakumista vielä: mulle sanottiin sairaalassa, että sellaista kannattaa käyttää, koska mulla on niin matalat rinnan päät. No, kuuliaisena tyttönä niitä sitten käytin, enkä osannut edes ihmetellä... (Imetystä kyllä yritettiin ilmankin, mutta se ei ottanut onnistuakseen ilman kumia.) MUTTA: kun puhuin meidän neuvolatädille kumiasiasta ja milloin siitä voisi päästä eroon, hän sanoi, että ei mulla mitkään matalat rinnanpäät ole ja varmasti pärjään ilman rintakumia! (Ja sanoi itsekin imettäneensä paljon pienemmillä rinnanpäillä... :) On se kumma, miten erilaista tietoa sairaalasta saa kuin neuvolasta... (Imetysneuvojan kanssa saatiin homma onnistumaan ilman kumiakin ja hän ehdotti, että pikku hiljaa siirtyy siitä pois, eli välillä kokeilee ilman.)

Tuttigallupiin: meillä sairaalassa annettiin tuttia joitakin kertoja ja sitten kotona samoin. Me kuitenkin hermostuttiin siihen, että aina kun tutti tippui sängyssä alkoi sellainen narina, joka yltyi huudoksi. Tätä kun jatkui pidempään yöaikana (tutti pysyi suussa noin minuutin...), päätettiin lopettaa koko tutteilu kokonaan. (Meillä oli kyllä ajatuksena ollut aiemmin, ettei edes aloiteta, mutta saa nähdä, miten tämä tästä jatkossa menee... :)

Me ollaan kestoiltu koko kaksi viikkoa (myös sairaalassa), eikä kertakäyttövaippaneitsyys ole vielä mennyt... ;) On kyllä ollut tosi hyvä vauvan pepulle. Tosin joskus isän hermo meinaa mennä sen pyykkivuoren kanssa, kun joutuu roudaamaan harsoja pesutuvalle. Mä kun en saa vielä kanniskella mitään painavaa... :) Varmaan kertiksiä käytetään pidemmillä reissuilla - ehkä, saa nähdä. :) Itsekin vauvan kestoja hankkiessa päätin kestoilla tuon jälkivuodon kanssa, ja hyvin on sekin onnistunut. (Mun alakerta ei kestäisi viikkojen kertakäyttösiteiden käyttöä...) Itse niitä jämäkankaista ja risoista pyyheitä tein ja halvaksi (=ilmaiseksi ;) tuli. :) Nyt on kyllä tosi eko olo... :)

Tuolla aimmin keskusteltiin mahtuuko omat vaattet päälle vai ei. No, täällä ei mahdu! Edelleen kuljetaan äitiysvaatteissa. Maha on sellanen pieni raskausmaha ja takapuolen ympärys on levinnyt 7cm!!! (En muuten tietäisi, mutta kun ompelen paljon, niin tuota seutua on tullut mittailtua...) Argh... ja mä olin niin ajatellut, että saan omat vaatteni päälle heti... 8kg on vielä jäänyt raskaudesta, toivottavasti imetys vie ainakin osan niistä. :)

Shanti: kysyit sukista. Meillä on yhdet H&M:ltä ostetut sukat (valkoiset suht pitkävartiset), jotka pysyy tosi hyvin jalassa (ja käsissä :). Kannattaa sieltä käydä katsomassa. :)

Huh, tulipa pitkä... Jos nyt menisi katsomaan Rooman nauhalta, kun ei eilen illalla jaksanut katsoa. :)

Jakselkaahan!! :)
 
PIkaisesti kysyn neuvoa teiltä kun 2 viikkoinen poika nukkuu ja on hetki omaa aikaa.

Pulma se kun imetys sattuu aivan hirveen kipeetä. Pojalla on hirveet imemis otteet ja äiti senku itkee. Välillä rinnan päät on aivan verellä. Ne ovat tosi arat ja hieman rikki. Oon käyttänyt useasti päivässä Lansinoh voidetta niihin. Se ei tunnu auttavan vaikka kuulemma on tosi hyvää rasvaa. Tänään päätin kokeilla Bepanthen voidetta. En vielä oikeen tiedä auttaako tuo ku olen vasta kaksi kertaa sitä laittanu, ja eipä se tietenkää heti tehoa. Imettäessä oon muutaman kerran kokeillu sitä rintakumia. Sen kanssa imettäminen ei satu niin hirveästi, mutta poika ei oikeen tykkää siitä. Sattuuko teillä muilla syöttäminen? Onko siihen keinoja, hyviä voiteita? Ja onko tämä ohimenevää? Vai joudunko itkeä ja syöttää vielä n. puoli vuotta. Jos sitä suosituksien mukaa eläis, niin sitähän suositellaa että puoleen vuoteen ikää asti imettäis.
 
Kyllille: Kävin tänään imetysillassa ja siellä sanottiin, että kipeytyneet rinnanpäät täytyy vaan kestää, menee kuulemma muutamassa viikossa ohi. Näin siis imetystukihenkilöt, omaa kokemusta asiasta ei ole.
 
kylli: onko sun mahdollista päästä imetysneuvojalle tai hän teille kotikäynnille? Itse otin oman imetysongelmani (rintakumista eroon pääsy ja rintaraivarit) esille neuvolassa, ja hän järjesti mulle imetyneuvojan kotona käymään! (ja tulee vielä ensi viikolla uudestaan) Imetysneuvoja (tai vastaava) voisi tarkistaa imetysasennot ja otteet, että ne on ainakin oikein. :)
 
Hei Kylli,

mulla kesti kamalin veristen nännien vaihe 2 viikkoa, mutta edelleenkin (tyttö 4 viikkoa) imetys sattuu välillä niin p***leesti. Sain nännit jotenkuten kuntoon sillä, että pumppasin maidon ja annoin sen vauvalle pullosta. Pumppaaminen ei sattunut niin paljon kuin imetys (vaikka sattui sekin), mutta se myös auttoi pieniä haavoja paranemaan. Lisäksi käytin lansnohia ja bepantenia ja aina kun mahdollista annoin rinnoille ilmakylpyjä (=olin suurimman osan ajasta topless). Sain myös sellaisen vinkin, että niitä rela-tippoja voi sivellä nänneihin.

Yksi mahdollinen kipujen aiheuttaja on sammas, joka voi oireilla myös vauvalla (valkoinen peite/laikkuja suussa). Siinä nänneissä voi olla kivun lisäksi myös punoitusta, haavaumia. Sammaksen kotihoito on vissyvettä tai puolukkaa tai sitruunamehua sekä nännille että vauvan suuhun pari tippaa. Eli vaikka ei tietäiskään onko kyse sammaksesta, ei tuosta hoidosta ole mitään haittaa joten sitäkin voi kokeilla.

Sitten kannattaa tarkistaa imuote jne, varmaan tiiät nää neuvot.

Toivottavasti saat nännit pian kuntoon. Eihän se mitään auta, mutta olen hengessä mukana, tiedän miten kamalasti rikkinäiset nännit sattuu :(. Tsemppiä!

sitrus
 
Kylli: Mullakin teki imetys tosi kipeetä vielä viime viikolla. (Poika nyt 4 viikkoa ja 5 päivää) Nyt asiat kohtalaisen hyvin. Pojan imuote kunnossa ja nännit myös. Tiedä sitten auttoiko aika vai se että valelin nännit joka imetyksen jälkeen vissyllä ja sitten lansinohia päälle. Välillä tuntui menevän hyvät rasvat hukkaan kun poika päättikin jatkaa viiden minuutin kuluttua syömistä. Jos nännit verillä niin Bebanthen auttaa pitämään ruvet märkinä mutta muuten tunsin että Lansinoh auttoi paremmin. Myös liiviensuojusten pesu/vaihto usein auttaa (kaiketi)...

Niin ja olikohan se Hobitti joka neuvoi vetämään ala ja ylähuulesta kun vauva on ottanut imuotteen. Mä sain sillä lailla edes vähän korjattua imuotetta ja vauvan suuta suuremmaksi.

Tsemppiä!!!!
 
Joku mietti vauvan kakkaamistiheyttä tässä taannoin... selvisikö asia? Meille sanottiin sairaalassa, että vauva kakkaa 3-6 kertaa viikossa, on yksilöllistä. JOskus vain kerran viikossa. Itse tässä aloin miettiä, että viimeksi tytteli kakkasi kunnolla viime tiistaina ja johan alkaa jo huolettaa... Jospa tänään tulisi kunnon sinapit.
 
Mä en ole uskaltanut nukkua pojan vieressä, pelottaa samalla tavalla kuin ellua se, että kierähtää vahingossa lapsen päälle tms. Ekat yöt kotona oli aika kauheita, kun olin niin väsynyt sairaalassa olon jäljiltä, että meinasin aina öisin nukahtaa vauvan viereen. Ja sitten usein herätessäni pelästyin, että olenko nukahtanut vauvan viereen ja olin ihan paniikissa. Olisi niin helppoa periaatteessa nukkua vauvan vieressä, kun se nukahtaa rinnalle niin tyytyväisenä ja omaan sänkyyn siirrettäessä sitten heräilee herkästi.

Tutista...meillähän ei ollut tarkoituksena ottaa tuttia käyttöön juuri tuon sairaaloiden suosituksen takia, mutta nehän antoivat jo sairaalassa meidän vauvalle tutin. Kuulemma mikään muu ei rauhoittanut kun pieni oli hoidossa ekana yönä. Ehkä se olisi pitänyt muutenkin ottaa käyttöön tai siis hyvä, että otettiin, tuo syö kyllä kätensä jos tutti ei ole saatavilla ja imeskelyttää. Ainakaan vielä tuo tosin ei onneksi ole ottanut tuttia miksikään parhaaksi kaverikseen, aika usein ei edes huoli sitä, jos imemistarve on tyydytetty. Lähinnä iltaisin annetaan tutti, jos hän on levoton.

Meilläkin imetys sattuu - taas vaihteeksi. Viikon verran ei tainnut olla mitään ongelmia. Sairaalassa pyysin kätiköitä monta kertaa katsomaan, onko pojalla hyvä imuote, mutta siinä ei kuulemma ollut vikaa. Taisi sitten olla vain alkuhankaluutta. Noh, sitten seuraavaksi menivät rinnanpäät rikki, mitä olin odottanutkin. Ne hoidin maitotipoilla ja bepanthenilla. Sen jälkeen ei sattunut vähään aikaan, mutta nyt on pari päivää toiseen rintaan sattunut aluksi tosi kovaa, kun vauva hyökkää kiinni. Nännipiha on hieman kuiva ja koitin sitä bepanthenilla hoitaa, mutta viime yönä vauva sitten tuntui koko ajan pulauttelevan (ja nieleskeli niitä pukluja ja välillä korisi sitten siihen malliin, että melkein pelästyin, että hän tukehtuu). Nyt en ole sitten bepanthenia laittanut, koitan perusvoiteilla parannella. Toi on todella ärsyttävä kipu, mutta onneksi se hellittää, kun vauva on hetken imenyt. ¨

Miten muuten jälkivuodon kanssa, kauanko teillä on kestänyt ja millaista se on ollut? Mulla on ollut aika runsasta koko tän 2 viikkoa, mutta viime viikolla alkoi olla jo aika vaaleaa (rusehtavaa). eilen sitten syöksähti yhtäkkiä aika paljon melko kirkkaapunaista vuotoa, ja tänäänkin vuoto jatkunut varsin runsaana. Terkkari oli sitä mieltä, että pitäisi viikonlopun ajan seurailla tilannetta ja jos pahenee tai tulee kipuja niin ottaa yhteyttä kättärille... Huooh, alkaa tää vuotaminen ärsyttää, mun alapää ei oikein tykkään noista siteistä (oon kuppia käyttänyt n. vuoden ajan). Kestot voisivat auttaa, muttei viitsisi pelkän jälkivuodon vuoksi hankkia, kun kuppi tullee käyttöön kuitenkin taas kun sitä saa käyttää...
 
Moi!

Meillä imetys sujuu ihan hyvin, tosin rintakumeilla. Joskus mietityttää, saako vauva tarpeeksi maitoa, koska on rinnalla aina vähintään 20 min kerrallaan, hereillä ollessaan tunnin välein. Lisäksi alkuyöt ovat aika stressaavia äidille, koska vauva on viime aikoina ollut tissillä klo 11-2, käytännössä melkein tauotta. Sen jälkeen nukkuu noin kahdeksan tuntia heräten kaksi kertaa syömään, eli onneksi mäkin saan nukuttua kunnolla, mutta on tosi puuduttavaa imettää sängyssä yli kaksi tuntia kerrallaan. Välillä torkahdan mutten kuitenkaan nukahda kunnolla koska vauvakaan ei nuku. Ollaan parina iltana yritetty antaa lisäksi Nania, mutta tyttö ei enää ole suostunut juomaan pullosta! Vähän huolestuttaa, voiko häntä jättää seuraavan puolen vuoden aikana ollenkaan hoitoon pitemmäksi ajaksi jos ei suostu syömään... Ollaan käytetty Nukin ja Aventin pulloja, aluksi lisämaito meni niistä, mutta nyt siis ei enää. Mitä pulloja te muut jotka pullosta syötöttä ootte käyttäneet?

Yöunille meillä tyttö nukahtaa oikeastaan vain rinnalle sängyssä, nostan siitä sitten omaan koppaan nukkumaan. Tää on toiminut meillä ihan hyvin. Päikkäreitä tyttö nukkuu oikeastaan vain vaunuissa, syö aamulla herättyään kolme syöttöä, minkä jälkeen on nukahtanut heti vaunuihin ja nukkuu pari kolme tuntia. Valitettavasti vaan herää oikeastaan heti kun kopan siirtää sisään, eli pitkiä lenkkejä pitää tehdä... Mua kyllä ihmetyttää, miten noin pieni ihminen pärjää kahdeksan tunnin yöunilla ja vain parin tunnin päikkäreillä. Paljonko teillä muilla nukutaan vuorokaudessa?

Ai niin, ja tutti meille annettiin jo synnärillä. Ollaan käytetty sitä rauhoittamiseen syöttöjen välillä, mutta eihän se kauan suussa pysy ellei sitä pidä paikallaan vauvan suussa.

Kaiken kaikkiaan vauva-arki sujuu ihan kivasti, ainoana miinuspuolina ovat ne, ettei vauva hereillä viihdy kuin sylissä, kitinä iltaisin ja erikoinen vuorokausirytmi, mutta eiköhän nämäkin ennen pitkää helpota.
 
Hei!

Tuttigalluppiin: meilläkin on opeteltu tuttia. Joskus onnistuu, joskus ei. Nukuttamiseen en ole hoksannut tuttia antaa:/ Nukahtaa yleensä tissille ja saa siinä ottaa unenpäästä kii ja sitten siirretään sänkyyn.

Sanokaapa nyt viisaammat, että mikä se rytmi on tai pitäis olla? Meillä nukutaan öisin (syödään 1-2x välissä) ja seurustellaan päivisin (miinus yhdet kunnon päikkärit (nyt jo 4,5h menossa...). Musta se on jo rytmi, vai onko? Yöt menee vaihtelevasti, joskus herää tosiaan vain kerran (nukkuu 6h+3h) ja joskus herää 2h välein, jos on paljon masuvaivoja ja pulauttelee paljon. Kuitenkin periaatteessa niin, ettei meillä "herätä" yöllä seurustelemaan.

Meillä tyttö nukkuu joskus harvoin vieressä, yleensä omassa sängyssä, omassa huoneessa. Jos nukkuu vieressä, me ei nukuta, koska ähinä on niin kovaa.

Jälkivuodosta: mulla loppui jälkivuoto 2vkk kuluttua synnytyksestä, mutta se yksi tikki ei ole vieläkään sulanut! Ajattelin soittaa ensi viikolla neuvolaan että josko nipsaisisivat pois sen (ulkosynnyttimissä). Ei muuten, mutta olisi jo kiva päästä petipuuhiin:)))... näin puolen vuoden tauon jälkeen!!!

Nyt kuuluu itkuhälyyttimestä kähinää... taidan mennä jo vilkaisemaan. Tyttö nimittäin saattaa herätä ja olla silmät auki odottamassa, että jos joku hakis pois. Välttämättä ei itkua kuulu.

Niin vielä niistä rintaraivareista. Onko joku saanut tietoa, että mistä ne vois johtua? Meilläkin varsinkin iltaisin tyttö saa niitä raivareita. Olen yrittänyt tulkita, mutta ei hajuakaan. Tissiä on vaihdettu, samoin asentoa, mutta silti huuto on melkein joka ilta.

Hobitti & toukka 6vkk+1pv
 
Hm, rytmistä. Meillä ei ainakaan ole mitään muuta rytmiä kuin että yöt pääsääntöisesti nukutaan ja herätään syömään 2-4 kertaa. Minusta se riittää rytmiksi 2 viikkoiselle vauvalle. Päivällä nukkuu ja syö miten sattuu, ei siis ole mitään rytmiä.
Rintaraivareista en tiedä, mutta itseäni huolestuttaa, kun vauva vetää maitoa henkeen. Yleensä näin käy, jos hän ehtii itkeä pidempään ennenkuin saa tissin suuhunsa (eli kun mennään sohvalle ja etsitään asentoa ja tissi ei tule suuhun sillä minuutilla). Imiessä on sitten niin kiihdyksissään, että vetäisee maitoa väärään kurkkuun. Minusta se on ihan kauheaa, eihän siinä mene kuin pari sekuntia, kun tytteli jo on saanut hengitysrytmistä kiinni, mutta joskus kakoo pidempään. Ehdin siinä jo ajatella vaikka ja mitä... Eihän nyt kukaan vauva ole äidinmaitoon tietääkseni tukehtunut... Joo, välillä noita huolia ja pelkoja tuntuu olevan tosi paljon. Mies lähti työmatkalle viikoksi! ja kaksin tuntuu jotenkin turvattomammalta.
 
Hobitti: Minkäs ikäinen teidän tytteli on nyt? Meidän rytmi kuulostaa aika samalta. Tyttö 5 viikkoa ja 3 päivää... Yöllä syödään 1-2 kertaa, nukutaan noin klo 23-8.30, päivällä yhdet, joskus kahdet päikkärit, yleensä samaan kellonaikaan ja muuten seurustellaan ja ihmetellään. Yöllä en juttele vauvalle enkä laita valoa päälle joten nukahtaa helposti uudestaan. Meidänkään tyttö ei aina itke kun herää, makaa vaan hiljaa ja heiluttaa käsiä ja jalkoja. Kun sitten kurkkaan sänkyyn niin alkaa juttelu ja leveä hymyily...
Rintaraivareihin meillä auttaa kun nostan tytön hetkeksi olalle rauhoittumaan. Niin ja tyttö vetää kans maitoa väärään kurkkuun aika usein, varsinkin jos on kova nälkä. Oon silloinkin nostanu pystyasentoon ja odottanu että henki kulkee taas kunnolla.
Nyt taas kutsutaan...
 
Pompula: voisi olla minun kirjoittamaa tekstiä:) Meidän tytteli on 6vkk ja 1pv. Niiden yksien kunnon päikkäreiden lisäksi tyttö tirsottelee maitohumalaansa aina välillä, eli ottaa tissin jälkeen monesti nokoset, mutta kun siirrät sen pois sylistä sohvalle makaamaan, niin taatusti pulauttaa ja herää:/ Ja yöllä en minäkään seurustele, enkä myös vaihda vaippaa (jos ei tuoksahda vahvasti kakalle), enkä laita valoja päälle. KÄytän tytön tissillä meidän sängyssä (imetän aina istualtaan) ja kun on nukahtanut syliin, nappaan tissin pois suusta ja vien takas sänkyyn. Röyhtäyttäminen vaan valitettavasti jää huonoksi ettei herää, mistä sitten seuraa se, että aamusta ähistään enemmän, kun ilma kiertää suolissa...

Ja meilläkin tosiaan vedetään maitoa välillä väärään henkeen, huomattavasti kuitenkin vähemmän kuin alussa - mutta edelleen useamman kerran viikossa. TYttö vetää henkeen myös usein puklia, kun sitä nousee. Samalla lailla minäkin nostan tytön ylös ja odotan, että tasaantuu. Saatampa jopa rummuttaa nätisti sormilla selkään.

Oi - olen jo toistamiseen tänään koneella. Historiaa:)

Minua jo jännittää, kun mies aloittaa maanantaina taas työt. Se on ollu 6 viikkoa kotona. Jännä jäädä tyttelin kans yksin. Toisaalta kivakin. Saa aloittaa sen "oman arjen".

Nyt kitistään. Äkkiä maitoauto paikalle, ettei ylly liikaa, josta taas seuraa se, ettei saa syötyä kun nyyhkyttää niin kovasti. Siitä se itku vasta seuraakin...
 
Tässä pitäis pikkuhiljaa ristiäisiä ruveta miettimään, ja ajattelinkin kysellä teiltä vinkkejä kun itsellä ei ole näistä mitään kokemusta. Eli: mitä tarjoatte ristiäisissä/nimiäisissä? Onko juhlissa jotain ohjelmaa? Kohotatteko maljan pikkuisen kunniaksi? Kutsutteko paljon vieraita? Pidättekö nimen salassa juhlaan asti? Ois kiva kuulla vinkkejä...

Täällä elellään vauva-arkea, ollaan pari tuntia yritetty nukuttaa väsyään kitisevää poikaa, ja nyt tais nukahtaa liinaan. Illat on menny vähän hankaliks, vaikea saada selkoa että mikä on vialla, eikä rinta kelpaa. Ens viikolla mies palaa töihin, ja sit onkin jännät paikat miten pärjätään pojan kanssa kahestaan. Toisaalta oon Hobitin kanssa samaa mieltä, että kivaa päästä totutteleen siihen "oikeeseen" arkeen.
 
Meidän pikkumies sai ensimmäisen flunssan ja räkää on yritetty imeä niistäjällä pois sekä laitettu keittosuolatippoja jotka on auttanut hyvin.Onneksi ei ole ihan tukossa ja ei ole kuumetta.
Meillä syödään tuttia koska mun mielestä se rauhoittaa pojan jos kovasti on ilmavaivoja.Ja tutin saa vieroitettua pois mutta omaa peukaloa ei saa niin helposti.
Poika nukahtaa yöunille 9 ja herää yleensä 7 syöden siinä välissä 2 kertaa ja päivällä nukkuu yhdet pitkät unet jopa 5 tuntia ja sitten muutamat puolen tunnin tirsat.
Paljonko teidän vauvat syö kerralla?Meillä ei mene kuin 100ml-120ml kerralla.Mulle on sanottu et kauheen vähän mutta enempää ei mene ja jos menee niin pulauttaa kaiken ylimääräisen pois.
Meillä on ristiäiset 2viikon kuluttua ja me kutsutaan vaan lähimmät sukulaiset ja tietysti kummit.Ohjelmaa ei ole ja tarjolla on kakkua,pullaa,kuivakakkua,keksiä,karjalanpiirakoita,munavoita ja jotain pikkusuolaista.Meidän ristiäiset pidetään seurakuntatalolla kun sieltä saa astiat ja hyvät tilat.
Mutta nyt pitää mennä silittämään kun poika nukkuu.
 
Me järkätään ristiäiset isovanhempien luona. Kahvitarjoilu, suolaista ja makeaa. Ajateltiin kuohuviiniä alkuun... Mitään sen enempää ohjelmaa ei ole. Kutsuttu on isoisovanhemmat, isovanhemmat, omat kummit ja tietty lapsen kummit. Nimeä ei olla paljastettu kenellekkään, ovat kaikki saaneet arvuutella.
Äiti71: Meillä tyttö syö välillä todella vähän, alle 100ml, mut esim. äsken söi melkein 200ml. En usko et kannattaa olla huolissaan, kyllä vauva syö niin paljon kuin tarvitsee eikä kannata väkisin syöttää. Meilläkin tulee ylimääräiset heti ulos...
Tarttis varmaan mennä siivoamaan niin kauan kun tyttö on päiväunilla...
 
Nostetaan ja kirjoitetaan vähän ristiäisistä...

Meillä ristiäiset isovanhempien luona. Molempien äidit leipoo jotain ja me sitten myös vähäsen. Kutsuttuna on isovanhemmat, molempien veljet perheineen sekä kummit. Parisenkymmentä aikuista + naperot. Nimeä ei tiedä vielä kuin me. Tarjoilussa on täytekakku, kuivakakku, piparit, voileipäkakku ja juhlavampi omenapiirakka. Eiköhän se riitä. Heti kastamisen jälkeen nostetaan malja uuden tulokkaan kunniaksi. Silleen!

Meillä oli myös vähäsen samanlainen rytmi kuin pompulalla ja Hobitilla mutta nyt näyttää rytmi menevän taas päälaelleen. Kunhan illalla viimeistään puolilta öin päästäisiin nukkumaan niin olisin tyytyväinen.

Nyt päikkäreille kun vaavikin puksuttelee vaunuissaan...
 
Muuten... onko teitä käsketty röyhtäyttämään imetyksen jälkeen? Meille annettiin laitoksella ohje että imetettävää ei tarvitsisi röyhtäyttää vaan ainoastaan pulloruokittua.
 
Ristiäisistä...mä oon kyllä pihalla asian suhteen, ehdin ajatella asiaa päivittäin juuri tasan sen verran, että mitenkähän ne nyt pitäisi järjestää. Kotona pidetään ja ruokia oon miettinyt, mutta mitenkähän niiden hoito käytännössä sujuu? Pitäisi kai ottaa yhteyttä seurakuntaan? Toinen asia joka mietityttää on isyyden tunnustaminen. Helsingin kaupungin sivuilla sanottiin mielestäni, että lastenvalvoja ottaa yhteyttä äitiin saatuaan tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Mistäs se saa tiedon? Ja milloin se ottaa yhteyttä? Vai pitäisikö alkaa soittelemaan jonnekin. Hitsi kun ei ehdi kuin hetken pohtia näitä asioita ennen kuin pitää taas olla hoitamassa lasta. Miten ihmeessä ihmiset pärjää yksin vauvan kanssa? Mullakin on mies kotona suurimman osan päivästä vielä toistaiseksi, mutta silti tuntuu, että hyvä jos ehtii syödä itse jossain välissä. Kai pitäisi nämäkin hetket jotka täällä viettää niin käyttää asioiden hoitamiseen, mutta kun...

Meillä ei varmaankaan kohoteta ristiäisissä maljaa, ainakaan alkoholipitoista, vaikka äidin tekisikin mieli kuohuviiniä maistaa. vieraita tullee aika paljon, tai siis...en oikein tiedä, tapana kai on, että ristiäiset olisi aika pienet juhlat, mutta vierasjoukon rajaaminen tuntuu hankalalta. Tuntuu, että pitäisi mun tädit ja sedät ja serkut ja kaikki kutsua, kun itsekin on tullut kutsutuksi esim. serkun lapsen ristiäisiin. Mutta ainakin meidän molempien vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset puolisoineen ja lapsineen... Nimeä ei ole vielä päätetty, mutta luulen, että lopullinen nimi pysyy salassa ristiäisiin saakka. Meillä olisi jo varsin mieluisa nimi tiedossa, mutta kukaan ei oikein tunnu hyväksyvän sitä tai pitävän sitä sopivana, joten sitä täytyy vielä harkita. Eli nimiehdotuksista on kyllä keskusteltu sukulaisten kanssa... Luulen, ettei ristiäisissä ole sen kummempaa ohjelmaa. Tarjoamisten suhteen olen ottanut melko kunnianhimoisen asenteen, anoppikin juuri toi mulle sellaisen kurmeekeittokirjan, jossa olisi jos jonkinlaista herkullisen kuuloista reseptiä. Luulenpa kuitenkin, että lopulta meillä on konditoriasta ostettu täytekakku, joku voileipäkakku (molemmat meistä vanhemmista himoitsee voileipäkakkua XD), jotain keksiä, pullaa, kuivakakkua ja ehkä jotain suolaista piirakkaa - siis aika perinteistä, tavallista ja helppoa.

Huooh, kun poika nukkuu ja isä on suihkussa niin mulla olis vielä hetki aikaa olla koneella, pitäisköhän koittaa selvitellä noita käytännön asioita...

Ai niin, sellaisesta piti kysyä, että mitä vaippoja ootte käyttäneet ja millä menestyksellä? Mä aloin käyttää Pamperseja, kun niitä oli sairaalassa ja vaikuttivat hyviltä. Ne kuitenkin haisee mun mielestä pahalle, ja huomasin, että niissä on joain aloe veraa tms, en haluaisi mitään ylimääräisiä aineita. Ostin nyt sitten liberoita, joissa lukee ainakin "lotion free". Vielä mennään ihan pienimmillä, isompiakin kokoja on kokeiltu. Varsinainen ongelma on kuitenkin pissa: viimeyönäkin sai vaihtaa lakanat 2 kertaa, kun vaippa oli jostain reunasta falskannut pissaa... Näin on käynyt niin pienimmillä kuin vähän isommilla Pamperseilla sekä pienimmillä liberoillakin. Eli jotenkin tuntuu, ettei vaipan koosta tai merkistä ole kiinni. Lieneeköhän syy sitten tavassani laittaa vaippa? Oon kuitenkin laittanut ne sairaalassa saamieni ohjeiden mukaan, lahjeröyhelöt on suoristeltu ja pippeli on aseteltu osoittamaan alaspäin. Jostain syystä kuitenkin useamman kerran päivässä on lakanat märät. Oon ajatellut, että ehkä poika pissaa niin paljon, ettei vaippa enää ime. Siksi vaihdan öisinkin ainakin pari kertaa vaipan varmuuden vuoksi - jos vaippa ei ole vielä ehtinyt falskata. Huooh. Onkohan muilla ollut vastaavia ongelmia / ideaa miksi näin tapahtuu?

Justiina: mäkin jostain ymmärsin sairaalassa ollessani, ette imetettyä lasta välttämättä tarvitse röyhtäyttää, mutta sitten joku kätilöistä antoi ymmärtää, että pitäisikin röyhtäyttää. Mä oon röyhtäyttänyt aina silloin tällöin, mutta en viitsisi nukkuvaa lasta aina sitä varten herättää, kun on sitten vaikeampi nukahtaa taas...
 
Iiq: Meille tuli kotiin kirjallinen kutsu isyyden selvitykseen. Kai ne jostain rekisteristä näkee kun syntyy avioliiton ulkopuolinen lapsi... Oli tosi simppeli juttu. Nimet papereihin ja kysyttiin kauan ollaan seurusteltu. Meni max 10min. Ja kotiin tuli myös kirje missä oli ristiäisistä tietoa plus puhelinnumero mistä saa papin tilattua...
Vaipoista sen verran että meillä on nyt käytössä joku liberon vaippa. Ollaan käytetty myös pampersia enkä oo huomannu eroa niissä. Muumivaipat oli huonoja!!! En osaa sanoa mistä johtuu että vaippa vuotaa. Meillä tyttö ei oo vielä sotkenu lakanoita...
Justiina: Mä oon nostanu tytön olalle imetyksen jälkeen jos vaikuttaa siltä että vatsassa on ilmaa. Yöllä en sitä tee kun yleensä nukahtaa tissi suuhun niin en viitsi herättää...
 
Meille tuli kiire ristijäisten suhteen, kun luulitiin, että ne tulee pitää kolmen kuukauden kuluttua syntymästä, mutta suositus onkin 2 viikkoa, mieluummin 6 viikon sisällä. Hm. Alettiin päivää miettimään ja tuntuu, että kellekään ei mikään sovi... päätettiin sitten, että tulkoot ken pääsee. Siis lähinnä kummeilla ja isovanhemmilla paljon menoja juuri syksyksi. Vauva kastetaan kirkossa ja kastejuhla pidetään tilausravintolan kabinetissa. Se oli halvempi kuin seurakunnan tila ja lisäksi sai tilata syötävät suoraan ravintolan keittiöstä, seurakuntaan olisi pitänyt itse joko hommata emäntä tai sitten alkaa itse emännäksi. Minulla kun ei noita emännän taitoja oikein ole, niin päätettiin palvella itseämme ja muita tilausravintolan herkuilla. Meillä on niin pieni koti, että tänne ei mahdu kaikki vieraat.
Röyhtäyttämisestä: kaipa tähän pätee sama mikä niin moneen muuhunkin. Toinen suosittelee, toinen ei. Joskus ollaan sitten röyhtäytetty, joskus ei. Kukapa yöllä jaksaa röyhtäyttää... me ei ainakaan. Ja kuitenkin tytteli nukkuu yöt aina tosi hyvin.
Tänään oli neuvola. Paino nousee, huh, hurjasti. Me ei itse olla mitään isoja ihmisiä, mutta tyttelistä näyttää tulevan. Nyt oli viikossa tullut hurjat 400 g. Maito tuntuu olevan ravitsevaa... en vain saa mitään pahan päivän varalle pakkaseen, vaikka kuinka lypsän. Kampaamoon pitäisi perjantaina mennä, mutta mistä eväät lapselle siksi aikaa... Pulloa ei vielä olla kokeiltukaan, ehkäpä neiti ei siitä huoli...
Miksihän olen tullut siisteysintoilijaksi kotona ollessani? Ennen minua ei haitannut, vaikka likaiset astiat lojuivat jonkun aikaa altaassa, lattialla oli leivänmuruja, pyykkikori tursusi tai pyykit olivat silittämättä. Nyt tuntuu, että kaikki pitää tehdä ennen kuin voi pötkähtää päiväunille ja kun sitten vihdoin voisi pötkähtää, niin tytteli jo huhuilee tissiä suuhunsa. Onko tämä jotain äitiyteen liittyvää siivousintoilua vai mitä?
 
Moi,

yöllä herättiin röhinään ja tuhinaan ja nyt tyttö on nuhainen ja väsynyt. Parin tunnin välein herää syömään ja sitten taas nukahtaa. No, olenpa saanut vihdoinkin selvitettyä tiskiröykkiön... Mieskin on ollut flunssassa viikonlopusta alkaen, mutta toivottavasti vauvan tauti menee nopeasti ohi.

Ristiäisistä: Meidän tyttö kastetaan vasta n.9 viikon ikäisenä, jotta saadaan koko perhe paikalle. Kuulema se 2 kk:n "raja" on vain suositus, ei kukaan rupea väestörekisterikeskuksesta tietoja kyselemään vaikka menisi kolmekin kuukautta. Meillä kaste on kirkossa ja kahvit juodaan sit appivanhempien luona (enemmän tilaa kuin meillä ja eipähän tarvitse siivota ja touhuta :D). Tytön nimi me kerrottiin kaikille jo pian syntymän jälkeen.

Oletteko jo käyneet yksin lenkillä tms? Mä olen käynyt suurinpiirtein joka toinen ilta yksin (ystävättären kanssa) kävelylenkillä tuulettamassa päätäni. Imetän tytön ennen lähtöä ja hyvin ovat isä ja tytär pärjänneet kahdestaan. Pitempää aikaa en kyllä halua olla pois hänen luotaan, mutta tuollainen reilun tunnin oma hetki on tuntunut tosi hyvältä.

Mutta nyt taas lohduttamaan pikku tuhnuttajaa.

sitrus & typsy

 
Heippa pitkästä aikaa!
Täällä iski rintatulehdus. Eilen nousi kuume lähes 40:een, tänään ollut onneksi laskusuunnassa mutta rinnat/rinta on edelleen kipeä. Tosi kurja vaiva, kuumeessa kun kaikki muutkin paikat tuntuu niin pirun kipeiltä. Jospa tästä selvittäisiin ilman antibiootteja.

Vauvan rytmi on muuttumassa päivä päivältä ärsyttävämmäksi. Nukkuu päivät ja illat, herää viimeistään 22 ja valvottaa muutaman tunnin. Heräilee yöllä n. 2-3 tunnin välein, röhinä ja kitinä alkaa aamuyöllä, jatkuen pitkään päivälle asti. Syötän niin paljon kuin suinkin mutta kovasti tuntuu maistuvan. Miten noin pieni ihminen voi olla noin nälkäinen?!

Ristiäiset pidetään paikallisessa kirkossa, josta siirrytään kotiimme kahveille. Mitään lämpimiä ruokia emme tarjoa, peruskakut ja lusikkaleivät saa kelvata :). Loppuillasta pyydän nuoremman väen grillaamaan pihallemme. Äitini on lupautunut katsomaan vauvaa, jos itse otan muutaman kuoharilasillisen. Olen siis ihan reteesti taktikoinut, että tämä ilta on se "eka oma iltani".

Ei tästä kirjottamisesta tule nyt mitään, pää kuin Haminan kaupunki..
 
Hei!

Tytteli nukuskelee vielä vaunussa. Meillä on nyt törmätty uuteen ongelmaan: "ummetus" (tai kakkaväli on pidentymässä). Meillä oli 5 päivää taukoa kakan kanssa, kun sitä ennen kakka tuli joka päivä. Kauhea ähinä ja kitinä oli vielä eilen ja hajuhaitat voimakkaat. Kävin hakemassa apteekista mallasuutetta ja annoin sitä. Tuloksena oli tänään kakka - luojan kiitos. Toki voi olla, että ei sitten tästä lähtien kakkaa muuta kuin kerran viikossa - on kuulemma rintaruokinnassa normaalia. Onko muilla vastaavaa.

Ai nyt kutsu käy...

Hobitti & toukka 1kk ja monta päivää:)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa