ELOKUISET LEIJONANPENNUT 2009 - kesäkuussa *POKS!*

Huomenta taas kaikille!!

Minä täällä olen ihan tosissaan nyt alkanut miettimään että mitä tästä meidän elämästä tulee sitten kun vauva on syntynyt..
Siis tosiaan kun ei toi mies vaan tajua mistään mitään.
Jotain positiivista sentään joidenkin muiden tilanteeseen verrattuna on se että meillä ei mies juo, koska miehellä on erittäin paha päihdetausta ja nykyään käy NA-kokouksissa eikä siis EDES ota alkoholia, saati sitten muuta.
Nyt vaan on alkanut pelottamaan kun on ollut niin hermot kireällä että mitä jos sitten alkaakin taas käyttämään.
Erohan siinä sitten tulisi, mun lastani ei todellakaan otettaisi huostaan siksi että sen isä narkkaa.
En kauheasti haluaisi miettiä koko asiaa, enkä todellakaan voisi ikinä kertoa miehelle pelostani hänen retkahduksestaan, mutta kyllähän sitä nyt kuitenkin mietin vaikka en haluaisi.

Toisaaltä mies varsin hyvin tietää ( ja on sen itse sanonutkin ) että jos alkaisi käyttää niin siinä menisi sitten kaikki, koti, työ, perhe yms...
Mutta eipä se ole ennenkään estänyt, ja mies on sen sanonut ihan suoraan että ei siinä ole kenelläkään muulla mitään väliä jos alkaa kamaa vetämään.
Eli on ihan sama mitä minä siinä vaiheessa sanon, koska mies siinä tilanteessa ajattelee vain itseään.

Joku saattaa pitää mua ihan idioottina kun olen tuollaisen miehen kanssa, hänen historiansa ja muun huomioon ottaen, mutta kuitenkin on jo 3 vuotta ollut täysin selvinpäin, eikä ole muutenkaan mitenkään pahemmin hölmöillyt.
Itse haluaisin kuitenkin uskoa ja luottaa siihen että se on mennyttä elämää ( enpä ole itsekään menneisyydessäni mikään "kiltti tyttö" ollut ) , mutta niinkuin mieskin aina sanoo että hän nyt tulee lopun elämäänsä olemaan addikti..

Iso :hug: kaikille idiooteista miehistä kärsiville, ja muillekin sitä tarvitseville.
Nyt täytyy yrittää lähteä koiran kanssa ulos...

 

pekunalle harmi että teidän juhannus meni pilalle. Kyllä aikuiset ihmiset osaa olla fiksuja kun ne saa viinaa. :hug:

omppuli toivottavasti et leikkauspöydälle joudu. Toivottavasti puutuminen menisi itsekseen ohi. :hug:

mertsu kiva kuulla sinunkin kuulumisia pitkästä aikaa. =)

Mun miehellä on myös epilepsialääkitys eikä sen takia ole ottanut pisaraakaan melkein neljään vuoteen. Sen takia ei tule itsekään juuri otettua. Ehkä kolme-neljä kertaa vuodessa. Mulle tulee nykyisin niin kauhea krapula etten viitsi ottaa kun hauskaa on yhtenä iltana ja kärsiessä menee kaksi päivää.

Kikka hienoa että miehesi on ollut jo noin pitkään ilman päihteitä. Helppoahan se ei varmasti ole ollut ja kai se on niin että kun on kerran käyttänyt niin aina on vaara retkahtaa.

Mä kanssa huomaan itsestäni kuinka koukussa olen tupakkaan. En siis ole nyt polttanut reiluun puoleen vuoteen kuin silloin ihan aluksi muutaman mutta silti tekee vieläkin mieli. Mä tiedän että tupakka ei edes maistu hyvälle mutta kuvittelen sen tunteen että se tekisi hyvää. Oikeastihan mua varmaan alkaisi pyörryttää. 12 vuotta olen melkein kokonaan polttanut joten vaikeaa tämä kyllä on ollut. Öisin olen nähnyt unta että poltan ja sitten mulla on hirveän huono omatunto. Aamulla kun herään niin huokaisen helpotuksesta kun en olekaan oikeasti polttanut.
Mä itse toivon että en alkaisi taas jossain vaiheessa polttamaan. Mulla kun melkein kaikki kaverit polttaa niin vaikeaahan se on. Onneksi mies on ollut polttamatta myös. Sille se on ollut helppoa. Sen mielestä se on sille vain paha tapa. Mulle se ei ole niin helppoa.
No tulihan purkaus.. Harmittaa vaan kun on ikinä aloittanut. :headwall:

Päksäkkä 32+5 :heart:

 

Oi voi, ompas monella menny jussit penkin alle tavalla jos toisella. Täytyy myöntää että meidän perheen sään takia pilalle menny jussi oli aika pientä..

pekunalle, musta kihlausta juhlitaan sormuksesta löytyvän (jos sellaista on) päivämäärän mukaan jussista huolimatta, ja :hug: päälle

mertsu85, vaikka oliskin jo 2 lasta hoidettavana niin liekö sähköjänön vikaa tjtn, kun itse jaksan höyrytä kolmannesta vielä siinä missä ekastakin :ashamed:

Päksäkkä, itse alotin kessun 11v (stadin kasvatti.. ) ja kyllä siitä eroon pääseminen 16 vuotta polttaneena on aika v**** (sry!) vaikeeta. 4 päivää 27v synttäreiden jälkeen lopetin päivän päätöksellä seinään kolmessa viikossa purkan ja laastarin voimalla, ja tää vika kerta oli kyllä helppoakin helpompi. Kertaakaan ei ole sen jälkeen mieli tehnyt edes saunasööderin (tai muutaman..) jälkeen. Tapaus ei kerro johtuikohan lopettamisen helppous siitä, että lopetin kerrankin itseni takia, en raskaudella painostettuna tms. Kaikki ne parisataa aiempaa lopetusyritystä on kuitenkin aina ollu ylitsepääsemättömän vaikeita, oonhan mä saanu kessusta kii jo äidin maidossa... :/



-iinaZ & Kolmonen 32+2


muoks: pitää lisäämäni että lopetin savuamisen siis jo ennen raskautta.

 

enpä oo taas pitkiin aikoihin mitään kirjotellu, lukenu vaan kuulumisia. mutta ilmoittaudun ja onnittelen suveonia vauvasta

enää ei oo meillä muillakaan pitkä aika

 

kiitos kaikille myötätunnosta! ukon kanssa ei ole asiasta sen kummemmin sovittu mutta puheväleissä taas, meillä kun asiat "unohtuu" puhumatta joka on sitten taas pidemmän päälle ongelma! sen verran puhuin asiasta kun anoppi kävi niin kaffipöydäs hänelle kerroin eilis iltaiset tapahtumat, siinä vain ukko nätisti korjas että veden heittäjä oli pojan setä ei täti kuten aikasemmin luulin kun en siis nähnyt tapahtumaa kun istuin nurkan takana. no anoppi oli vain että "mitäs tuosta" linjalla, vaikka sanoi kyllä että asiasta oli hyvä mainita kun sanoin että mulle taas varmaan suututtiin ja haukuttiin kun ääntäni nostin asiasta mökillä!

no tänään saatu etupihan kauhee ruusupuska pois sekä sen ympäriltä valtaisa kukka viidakko! hyvää kukkaa meni tunkiolle muutaman pelastin mutta huono niitä säilyttää tai jakaa kun juolasta ja rikka kasveja älyttömästi sielä! entiset asukkaat aikoinaan istuttaneet vähän ronskilla kädellä noita puskia ja kasveja, nyt käyty joka vuosi (5v) penkkejä läpi ja poistettu isoimpia, on siinä kun tuokin älytön ruusupuska joka työntää nyt laattojen välistä kauheita alkuja joissa niin hirveitä piikkejä 2mm välein, pojalla nilkat aina ruvilla ja auki kun juoksee läheltä. niihin ei voi koskea kuin rautahanskoilla |O
no nyt on tyhjä kohta, on se hyvä kun on kaivinkone nykyään omasta takaa niin tuokin sujuu vaivatta. paitsi alku kun niitä muutamia siirreltiin ja voi järkky tuota hyttysten määrää vaikka tuuli niin ne kuppas meitit aivan täysin. nyt on ihana alkaa laittaan tuota isoa penkkiä uudelleen,taidan laittaa vain "neulas/havu kasveja" kun puutarhalla oli kivoja! tulee nätti ja selkeä eikä rikkakasveja tarvii nykkiä!

pekunalle ja tuikkis 32pox

 

hmm olettekos muuteen käyneet tälläistä listaa mitä vastasyntynyt tarvitsee katselemassa
http://kaksplus.fi/keskustelu/t842837

 

pekunalle Voi kun kuulostaa kurjalle. Mua sitten ärsyttää, kun aikuiset ihmiset eivät osaa humalassa käyttäytyä lasten nähden Ja tollasella tyhmällä käytöksellä sitten pilaa toisten juhannuksen :/

Me tultiin justiinsa kotia juhannuksen vietosta. Oltiin mun vanhempien luona. Juhannus vietettiin porukoitten mökillä melko leppoisasti. Käytiin soutelemassa ja kalastamassa miehen kanssa, grillailtiin yms.
Meidän äiti vaan stressaa ihan liikaa siitä, etten rasitu, satuta itteeni tms.
Esimerkkinä se, ku siellä meidän mökillä (niinkuin mökillä yleensä aina) on epätasanen maasto, niin pelkäs kokoajan että kaadun. Ja samoin kun oltiin ulkosaunassa ja siellä oli liukkaat lattiat, niin pelkäsi kokoajan että siellä liukastun.
Ymmärrän kyllä hänen huolensa ja tottakai yritänkin olla varovainen, joskus vaan tuntuu että hössöttää liikaa.

Huomenna aamuna sitten neuvola klo 8. Mua on viikonlopun aikana supistellut jo melko kovastikin.

outiko 34+4

 

Reissusta palattu ja pino luettu! :wave:

Vilma ja Elma 32+2

 

Nyt tulee vain omaa napaa..

Eikös täällä ollut joitakin, jotka heivasivat miehen pois raskauden aikana? En muista nimimerkkejä enää. Miltä nykyään tuntuu, tuntuuko että pärjäät vauvan kanssa yksin?

Meillä hetken meni paremmin, mutta nyt on palattu samoihin uomiin takaisin. Mies juo humalahakuisestai noin kerran pari viikossa, muutamia kaljoja joskus viikollakin (vaikka olen pyytänyt häntä olemaan jo juomatta ennen LA, osaksi testiksi, osaksi siksi, että tosiaan supistelee ja paikat on vähän auki yms.). Illalla kun hän ottaa sekä seuraavana päivänä, jos olen kiukkuinen/mökötän/normaali/hiljainen/teinpä mitä vain, hän haukkuu ja syyttelee mua kaikesta. Tänään sain kuulla olevani päästäni vialla ja hullu ja paljon muuta. Viimeksi muutama ilkeä kommentti, "en ihmettele, jos meidän lapsi olisi vammainen, kun sä olet tuollainen", ja "olihan siihen syykin, miksi piti käydä lapsivesipunktiossa".. Yms. Olen sanonut, että hauku mua niin paljon kuin haluat, mutta älä omaa tulevaa lastasi.. Jotenkin vain nyt alkaa riittää, ja sitä alkaa itsekin uskoa omaan huonommuuteensa. Onneksi olen suht hyvällä itsetunnolla varustettu, eikä nuo sanat satuta kuin silloin miehen niitä sanoessa (ja tietenkin aina kun miettii näitä ). Sitä vain toivoisi sitä tukea, ymmärrystä, hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa toiselta näin raskaana ollessa. Teen kuitenkin melkein kaikki kotityöt, laitan ruokaa, pesen pyykkiä, siivoan vielä raskaiden työpäivien päälle, enkä usein valita kun on pahoja liitoskipuja tai en pääse liikkumaan tai supistelee tms. Eikä miehen ole tarvinnut mitään miettiä vauvan eteen, kaikki tavarat olen ostellut ja etsinyt yms. Nykyään olen tosi väsynyt, ja ehkäpä hieman masentunut, vaikken sitä toisille näytä. Öisin ei saa nukuttua, päivät menevät onneksi töissä, iltaisin vain miettii, että mies taitaa olla taas kaljoittelemassa. Eli luottamusta ei ole.

Muutama ystävä on kyllä sanonut, että odota siihen asti kun vauva syntyy, se on muuttanut monia miehiä.. Mutta pelkäänpä, etten unohda ikinä kaikkea mitä mies on sanonut jne. vaikka hän muuttuisikin. Ja pelkään, että vihaan pian syntyvää lasta, vaikkei mikään ole hänen syytään. Tai en vihaa, mutta vaikeaa tulee olemaan vastasyntyneen kanssa, ajallisesti tulee menemään kauan ennenkö tunnen rakkautta vauvaa kohtaan..

Anteeksi oma napa, elämä vain ei aina suju suunnitelmien mukaan..

Vaavitar + tintta

 

Heippa vain taas

iinaZ Juu voi olla jotain sähköjänön vikaa

Vaavitar Kauheaa käytöstä mieheltäsi Itse en varmasti katsoisi, jos oma mies tolleen käyttäytyisi, kaiken lisäksi vielä haukkuisi! Jaksuja sulle :hug:

Mun mies ei myöskään juo usein. Nyt ku olen raskaana ollu ni saattanu JOSKUS ottaa jonkun saunaoluen ja seki on korkeintaan pari mutta ei oo vetäny kännejä mun odotusaikoina, nyt tämänkään. Että se on tosi hyvä asia.
Ja sit ku en oo raskaana ni sovitaan et käydäänkö vuorotellen vai yhessä välillä viihteen puolella mut sillonki osaa ottaa nätisti. Ja sitäkään ei useasti tapahdu, siis sitä et käy viihteellä. Ennenku alettiin seurustelee ni mieshän joi useesti, siis olihan se sillon vielä semmonen ihan nuori, 18v oltiin kumpiki ku alettiin olee yhessä. Ja sen jälkeen ei ole useasti ottanu

Phuuh, olipas päivä! Oli tänään tosiaan ne mun serkun häät Lapsetkin osasi IHMEEN kiltisti olla, mä jo ehdin varautua kaikkeen et nuorimmainenki huutais koko vihkimisajan ja ei jatkopaikalla osais olla paikoillaan yhtään, mutta ei ku kiltisti söivät ja odottivat et pääsevät taas leikkimään ku oltiin syöty Noh, hyvä et olivat kiltisti ni ei tarvinnu juosta perässä ja stressata muutenkaan Mut nyt on kyllä lonkat kipeet ku päivän seissy, paitsi ne ruokailuajat. Välillä tietysti istuskeltiin muutenki mut enimmäkseen tuli liikkeellä oltua. Huomaa ku yritän jalkoja nostella jos vaikka istahan sohvalle ni sattuu ihan sikana nivusiin. Mutta jospa se tosta taas helpottuu ku saa levätä. Supistellukaan ei yhtään siellä Eikä tosin nytkään.
Nyt mulle itelle tuli ihan hirvee hääkuume Jospa meillä toteutuis ne omat häät ens kesänä sit

Huomenna mies taas lähtee töihin ja paluu arkeen... Mitenkähän sitä osaa taas olla Mies alotti 15.pvä tätä kuuta työt taas ku oli ollu sen kuukauden kesälomalla ja töissä kävi tällä viikolla sen 4 päivää ku Juhannusaatto oli vapaa ni tuli tässäki sit pitempi viikonloppu vapaa ni sen takia sit taas tuntuu oudolta et se menee huomenna töihin
Nooh, äkkiäpä siihen tottuu. Jospa se nyt alkais tulla kesä vihdoin, tänään ollu ihanan aurinkoinen ilma ja ens viikolla tosiaan pitäs lämmetä ihan kunnolla.
Toivottavasti, johan tota sadetta ja pilvistä ilmaa kestikin.

Nyt jos lähtis vähän lepäilee tonne ukkelin kainaloon

mertsu 31+1

 

Piritta saatte sentäs keskusteltua, teillä on hyvät mahdollisuudet. Meillä ei sekään enää oikein onnistu. Mies on kieltäytynyt jo lähtemästä synnyttämään mun kanssa kun aika tulee. Oon jo pikkuhiljaa laittanut itselleni lähtö-ja tulokassin valmiiksi, myöskin vauvan vaatteet ja kotiinpaluuvaatteet sinne. Pitää pyytää nyt vielä siskoa sitten, että jos se lähtisi viemään, kun supistukset alkaa ja jo roudata turvakaukalo valmiiksi siskon työ noutoa varten. Onneksi sairaalassa on sitten osaava henkilökunta auttamassa, niin ei tarvitse olla aivan täysin yksin. Se, mikä ei tapa, se vahvistaa. Aina pitää olla positiivinen, vaikka tekisi mieli polkea jalkaa.

 

Kiitos Mertsu tsempeistä. Mukava, että teillä sujuu, ja mies kunnioittaa sua. Ehkä meilläkin on se, että mies on ollut sinkku suht kauan, (me ollaan vasta miehen ensimmäinen pitkä suhde), joten tavat ja tottumukset on juurtunut syvälle. Mutta pitää nyt toivoa, että miehen kotonakin jossain vaiheessa puututtais asiaan. Toivottavasti vain ei liian myöhään.

Huomenna taas töihin, pari kolme viikkoa olisi vielä ennen äitiysloman virallista alkua. En taida saikuttaa, niin ei tarvitse olla yhtään ylimääräistä kotona. Saa olla viikonloputkin töissä, ja pois riidoista.

 

Huomenta!

Onpas inhottava tilanne vaavitar! Toivottavasti miehesi tajuaa mitä on menettämässä. Kuulostat kyllä todella vahvalta. :hug:

Me lähdetään pariksi viikoksi reissuun ja nettiin ei ole mahdollisuutta kun ainoastaan kirjastossa joten en taida päästä lukemaan kuulumisia kun sitten vasta kun tullaan kotiin. Tekaa kyllä hyvää vaihtaa maisemaa kun tässä kotona on tullut niin paljon oltua. Jospa ärsyttävät naapurit pysyisi silleen poissa mun unista!
Ihanaa kun luvataan parempia ilmoja. Toivottavasti ei jää vaan lupauksesi. B)

Voikaahan kaikki oikein hyvin! :wave:

Päksäkkä 32+6 :heart:

 

Päksäkälle mukavaa reissua :heart:

Vaavitar, huh.. Kuulostaapa kyllä todella kurjalle Miehesi käyttäytyy kyllä todella ala-arvoisesti! En anna mitään neuvoa mitä sun pitäis tehdä, koska en oikeasti edes osaisi ja toisaalta nuo on asioita joiden suhteen vain sinä voit tehdä päätöksiä. Mutta älä anna kyykyttää itseäsi noin. Susta tulee varmasti paras äiti lapsellesi :hug:

 

huomenet!

pekunalle olipas kurja tilanne, kyllä voi aikuisilta ihmisiltä kadota viimeisetkin järjenrippeet, kun alkoholia otetaan.. :headwall: |O

vaavitar :hug: surullinen tilanne, toivottavasti asiat selkiintyy :heart:

meillä jussi tuli ja meni, se ei tosin normaalista viikonlopusta kauheasti eronnut. mökillä käytiin saunomassa ja grillaamassa perjantaina, kun siellä ukon sukua oli ja mun vanhemmilla siinä naapurissa poikettiin. kotona oltiin jo ennen puolta yhtätoista ja nukkumassa yhdeltätoista ;D vie tää raskaus niin mehut,että ei yhtään kiinnosta valvoa pakollista pidempään..

tuntuu tuon esikon vaippa vähän haiskahtavan--->

ajatar&vempula33+2 & veera 10kk

 

Mökiltä palattu!
pekunalle olisin tse vastaavassa tilanteessa räjähtänyt!!! Hyvä, että sinä pidit lapsesi puolia...kamalaa käytöstä!
vaavitar jaksuja sinulle! Ymmärrän sun tilanteen, meillä mies on myös kaljoitellut vuosien saatossa ihan tarpeeksi. Ei viikolla juo, mutta laajan ystäväpiirinsä mukana menee viikonloppuisin. Nyt on kyllä jostain syystä rauhoittanut elämäänsä, mutta tästä on meilläkin riitoja riittänyt! Esikoisen syntymä ei hidastanut tahtia ollenkaan, mutta toisaalta minä tein sen virheen että omin vauvan itselleni ja elin niin tiiviissä symbioosissa lapseni kanssa ensimmäisen vuoden, että ajauduimme miehen kanssa kauaksi erilleen Nyt tiedän etten samaa virhettä tule toistamaan, kun olemme toisemme onnistuneet uudelleen löytämään :heart:
tupakasta poltin myös vuosia, ja lopettaminen oli todella vaikeaa!! Tsemppiä teille jotka myös olette lopettanut :hug:
päksäkkä hauskaa matkaa :wave:
Jeps, taidan lähteä viemään pyykkiä takapihalle kuivumaan. Näyttäisi tulevan upea ilma tänään!
Hilla+muru 31+1

 

Ou jee, aurinko paistaa!!! B) Intiaanikesää lupailtiin ja meille näyttää loppuviikoksi jopa 29 astetta. Vaikkei sadakaan niin istun sisällä (jalat vesivadissa)? :headwall:

Neukkulaan suunnataan Kakkosen kanssa tänään iltapäivästä, Esikon jäädessä kotiin. Pitänee kysäistä kokeneen neukkutädinkin mielipide Kolmosen pieneksi arvioidusta koosta, koska musta tää ei tunnu pienelle tai edes sirolle ja uä:llä annetut arviot on arvioita, heittihän se Esikostakin kilolla mutta toisinpäin

Aikuisten käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena on liian usein jotain aivan järkkyä, mutta ajatelkaas että sama homma näkyy selvinpäin puistossakin. Kyllä ne lapset siellä paremmin käyttäytyy kuin valvovat aikuiset, sama on huomattu Meidän perhe-lehdessäkin osuvalla jutulla..

outiko, oletan että äidillesi kyseessä on ensimmäinen mummotettava ja kuvaamasi hössötys loppuu kyllä kun vanhempasi huomaavat teidän osaavan hoitaa vauvaa. Tuut varmaan pian kertoon neukkukuulumiset.

Vaavitar mainitsi ettei miehensä lähde synnytykseen vaikkakin hieman tarkoittamaani toisenlaisella syy-yhteydellä. Onko muilla miehet lähdössä mukaan synnärille? Minä voin joutua lastenhoidollisista syistä synnyttämään kokonaan ilman miestä, mutta oletan ettei tämä kolmas niin nopeasti synny, etteikö vanhempani pääsisi/kerkeäisi mökiltä kaupunkiin muksuja hoitamaan siksi aikaa. Aiemmat on käynnistettyjä ja taitaa sama olla edessä nytkin, jolloin on ennakoidusti aikaa sopia hoidosta jne. Joka tapauksessa menen ensin yksin ja mies tulee perässä. Joko lasten kanssa vauvaa katsomaan tai synnytykseenkin, saatuaan lapset mummolle.

 

Kylläpäs tuo aika menee nopeesti ku minäki hännänhuippuna saanut 30 viikkoa täytteen Ja teillä joillaki ei ole enää montaa viikkoa laskettuunaikaan.
Itselläni oli torstaina lääkärineuvola ja kaikki oli hyvin paitsi pieni on vieläki perätilassa. Onko teillä muilla ollut miten päin 30 viikolla? Kyllähän tuo kerkee vielä kääntyä mut hieman pelottaa jos ei käänny Nytki potkut tuntuu aivan tuolla häpykummun luona, ei kiva Onneksi ilmat alkaa lämpeämään nii kerkee vielä kesästä nauttia. Mukavaa aurinkoista viikkoa kaikille

vv06 ja masuasukki 30+1

 

Eli taas on neuvolassa käyty ja tässä tiivistetysti kuulumiset:

RV 34+5
Painon muutos/vko: 377g
Turvotus: -
RR: 124/94 ja 123/86
U-prot.: +
U-gluk.: -
B-Hb: 116 ( viimeksi 130!)
Sf-mitta: 34cm
Syke: 140
Liikkeet: ++
Tarjonta: Rt

Että semmoista. Rautaa joudun alkaa syömään ja pissan & verenpaineen seuranta jatkuu. Tuo alapaine kun ei kovin usein saisi nousta yli 90. Ja nyt oli selkeesti plussalla proteiinit.
Hemoglobiini oli tosiaan laskenut 130 => 116..

Mutta nyt vois lähtee tekeen aamupalaa, kauhea nälkä! Ihana kun aurinko paistaa

B)

Outiko 34+5

 

Aurinkoista maanantaita kaikille!

Juhannuksesta selvitty ja arki alkaa, tosin meilläkin Juhannusta vietettiin rauhallisesti syöden ja saunoen, uimaan en uskaltautunut
Ja alkoa meillä ei juuri käytetä, muutaman oluen taisi ukko juoda ja mä yhden holittoman. Jonka valitsen kyllä usein silloinkin, kun en ole raskaana.

Vaavitar :hug: Todella ikävää, mutta mieti nyt tarkkaan jaksatko odottaa vauvan syntymään asti? Voi olla raskaita viikkoja edessä. Ihan varmasti pärjäät omillasikin, tietenkin sitä toivoo parasta mutta tässä tilanteessa laitat itsesi ja vauvan etusijalle ja teet mikä on teille parhaaksi. Alkoholi ON sanonko mistä... Joten :hug: Jaksamisia!

VV06 Esikoinen oli ainakin noilla viikoilla perätilassa, oliskos rv36 eka varma raivotarjonta ( sekin ultralla ) ja rv34 oli joko täydellinen perätila tai raivotarjonta. Muistaisin, että tällä kertaa oli rv32 eka raivotarjonta merkintä. Että hyvin ehtii vielä kääntyä, moneen kertaan!

Mies mukaan synnärille: on lähdössä, lapsen hoito järjestynee aika ongelmitta, mummi kun asuu naapurissa...

Tästä tulikin mieleen, että millaisia matkoja teillä on synnärille? Itselläni kun on matkaa aikalailla vähän, kilometrejä ab.30, aikaa menee 20min suunnilleen. Tai vähempikin jos oikein kiire pukkaa.

Nyt onkin sitten alennusmyynnit jotka kutsuu, harmi vaan että keli on niiiin hyvä, ettei nappais lähteä kaupoille. Mutta pakko on! :saint:

Treelo 35+1

 

Hip.

Tänään pääsen sitten neuvolalääkärille vihdoin, saan sokerirasituksen tulokset ja toivon painoarviota vauvasta.. Ihan huvikseni, mulla ei silleen oo pelkoa että olisi liian iso lapsi tms. Tätä kroppaa mulla on sen verran että eiköhän sieltä pöngerretä ulos melkein minkä kokoinen vaan.. noi 5-6 kiloset on kuitenkin aika harvassa

Mäkään en oikein tiiä mitä sanoa vaavitar, mutta virtuaalitsempityksiä jaksamiseesi.

Synnytysseura: Meillä ukko tulee mukaan synnytykseen. Nyt vaan painotin että saa se mun haarojen pällistely jäädä, viimeksi seisoi siellä kätilön vieressä ja kertoi mulle väliaikatietoja "nyt näkyy pää, ponnista ponnista! No, nyt se meni takas.." Hitto.. Nyt ku oon nähny telkkarissa miltä se synnyttäminen näyttää (suunnilleen) niin en kyllä halua että ukko enää kattelee, sais unohtaa koko sen näyn. Siitä olen tosin ylpeä että mitään heikotuksen merkkejä ei ukko synnytyksen aikana näyttänyt, autto kätilöitä siellä ja piti mua kädestä, tuki mun jalkaa ponnistusvaiheessa ym.

Sairaalasta: Mua pelottaa jo etukäteen ajatus siitä että joudun olemaan siellä yksin vauvan kanssa :| Pelkään noita paikkoja. Viimeks oli perhehuone ukon ja pojan kanssa, sai olla rauhassa eikä tarvinnu ajatella olevansa sairaalassa. Oltiin kättärin haikaranpesässä, saatiin varmaan ex-tempore toi perhehuone siks kun mun pappa kuoli seuraavana päivänä, ja mun äiti ja mummi olivat sinne soitelleet synnytyksen aikana ja kertoneet että pappa tosiaan on kuolemaisillaan ja perhehuone olis mulle tärkeä (että ukko siinä tukena sit). Onko joku olllut kättärin normiosastolla? Ei kai se niin enää tänäpäivänä mee että joudun luovuttaa lapsen jonneki "lastenhuoneeseen" tms.?

 

Vielä tosta ukon mukaan tulemisesta, hoitoon esikoinen menee mun mummille. Mun äiti asuu samassa talossa mun mummin kanssa niin pääsee sit jelppaamaan mummia.. riippuen tietty vuorokauden ajasta, päivät toi äitee on kuitenki töissä..

Emmä tiiä paljon meillä on synnärille matkaa, ei oikein mitään. Sellanen 20 min. ehkä kestää matka, paitsi jos on ruuhkat just sillon..

Kimalle rv.30+6 ja pikkuäijä 10kk

 

Juhannus juhlittu.
Oltiin kaks yötä mun vanhempien luona vaikka aika lähellä kotia asuvatkin. Mies otti aattona liikaa ja siitä olin aika hermona mut onneks ei sit myöhemmin enää juonu ja katukin tollasta ryyppäämistä.

Vaavitar minähän yksi niistä jotka miehensä jätti. Tosin mä otin sittemmin takasin enkä oo asiasta täällä paljon puhunu. En mä voi sanoa että kaikki olis valtavan hyvin, mut mielestäni on kuitenki paremmin ku ennen. Ehkä mulla oma asenne vaikuttaa tähän koska oon päättäny että jos mennään samaan suuntaan ku aikasemmin niin jätän miehen ja sen takia oon ehkä jollain tapaa rennompi, ehkä. Haluan nauttia elämästä ja tarjota lapselle parhaan mahdollisen elämän. Raha on kuitenkin ihan toissijanen juttu.
Jos olisin sinä niin tekisin miehelle selväks että näin ei voi jatkua. Jos asenne hänellä on edelleen lapsellinen niin en jäisi kattoon miten tilanne kehittyy. On kuitenkin aivan ainutlaatunen tilanne kun saa esikoisensa. Onko sun miehes perhe ns. tervejärkisiä ihmisiä? itse varmaan ottaisin esim. anoppiin yhteyttä ja puhuisin tästä tilanteesta jos hän on sellainen ihminen jolle voi puhua. Niin ja miksi miehes kieltäytyy tulemasta synnytykseen? Itse loukkaantuisin tuosta varmasti. Voimia, uskon että löydät itselles ja lapselle parhaan ratkasun.

Tosiaan me ollaan ihan molemmat menossa synnytykseen. Tää lapsi ei oo miehelle ensimmäinen, joten mies tietää mitä on luvassa. En haluis että sitä tilannetta mitenkään kovasti kuvattas, esim mun haaroväliin on turha kuvitella menevänsä kameran kanssa!! tottakai sitte kuvia ku vauva on maailmassa. <3

Sairaalaan on tollanen tunnin matka meiltä. Eli jos koko ajan ajaa niin tunti siinä menee, mut tiedä sitten kuinka paljon tarvii pysähdellä jos kovasti supistaa. kaveri ainaki sano että kovin tuli bussipysäkit tolla matkalla tutuiks.

Mulla on joka seurannassa vauva ollu rt, mut en kyl vielä mitään paniikkia ottais vaikka oliski vielä perätilassa, onhan tässä aikaa.

Pekunalle itsekkin oikein suutuin ku luin tota sun tekstiä. Että voi känniset ihmiset olla tyhmiä.

Aniit ja Taneli 31+3

 

pitkästä aikaa täällä....
vaavitar
tsemppiä, mihin päätökseen sitten ikinä päädytkään.

synnytykseen ukko mukaan jos lasten hoito järjestyy, tokassa synnytyksessä olin yksin, ukko kotona esikon kanssa.

matkaa sairaalaan n.35km aikaa kuluu vissiin puoli tuntia.

neuvolaan tästä lähdössä.

meeruska 31+

 

Onko joku olllut kättärin normiosastolla? Ei kai se niin enää tänäpäivänä mee että joudun luovuttaa lapsen jonneki "lastenhuoneeseen" tms.?

Huomenta :wave:

olen ollut Kättärilläkin normiosastolla ja kyllä siellä lapsi saa olla vierihoidossa. :heart:

Täällä liitoskivut edelleen vaivaavat. Liikkumista eivät sinänsä estä, mutta esimerkiksi kääntyminen sängyssä tekee kipeää. Kuuma on vaikka muilla olisi normaali.. ja odotankin jo "kauhulla" lämpeneviä säitä :| vaikka muuten pidänkin kesästä, ihanaa ulkoilla lasten kanssa!

Mitenkäs muilla liikkeet? Tuntuu, että päivät menee muutamalla liikkeellä (harvakseltaan) ja sitten illalla nukkumaan mennessä tulee pari kunnon sarjaa "kunnon" liikkeitä ja siinä se sitten onkin. On rauhoittunut jonkin verran. Mietin jo, että pitääkö tässä tarkemmin alkaa seurailemaan.. noh, huomenna on neuvolalääkäri ja voi siellä sitten kysellä tästä tarkemmin.


L3nen 34+1