meillä esikon yö ihan pyllystä.. :| heräili vähän väliä,on räkänen,yskii jne.. kökkö, just oltii viikko sit vasta vauva rokossa ja nyt taas sit kipeänä.. mua väsyttää itseeni ihan sikana, joten oikein mukavaa tää valvominen..
edellisestä synnytyksestä mulla oli rankka raskaus, ä-polilla juostii vähän väliä maha kipujen takia ja supistelujen takia..keskiviikkona tarkistus taas oli, todettii et vauva on pieni kasvuinen,eli viikkoihin nähden liian pieni,kontrolli aika maanantaiks (12.11) torstai-perjantai välisenä yönä jouduin lähtee polille liike vähyyden takia ja totesivat ultrassa et on napanuorassa blokki ja istukan vajaa toimintaa, blokkie i ollu paha joten lähdin kotia nukkumaan ja pe aamuna käyrälle 9 aikaa ja ultraa sit, todetaa edellee blokki ja et vauva tosiaan on pieni (rv tuolloin 31+0 ja vauva vastaa 27-28viikkoista) kahden ultran jälkeen päädytään sektioon, joka tarkoitus tehdä lauantaina (10.11) ja mamma jää osastolle..
ottavat käyriä 3krt päivän aikana, saan kortisoonit iltapäivällä.. mies lähtee kotia 8 aikaa illalla, sovitaa et tulee aamulla heti 20.00 maissa takas, koska sektio aika ei ole varma mihin aikaa päästään saliin.. 22.00 illan viimeinen käyrä, sikiöllä sykkeen laskuja käyrässä, päätetääns iirtää s-saliin jatkuvalle käyrälle, soitan miehen takaisin.. siinä sit ukko nukkuu synnytyspöydällä minä vieressä omalla sängyllä, hälyyttelen kätilöä vähän väliä paikalle,, kun kuueln vauvan sykkeiden selkeästi laskevan.. töykeä kätilö tokasee mulle et "älä sä tee nyt meidän työtä täällä,et kyl me nähdää valvomossa jos on niitä laskuja!"
joskus 24.00 aikoihin tunnen pakotusta lantiossa,reisissä ja pohkeissa.. yritän silti nukkua vielä.. laitan viestiä mummon ja äitini kans et ollaa s-saliss aja selitän hiukka tilanne pikaisesti heille.. 01.00 maissa kätilö tulee paikalle ja kysyy että tunnenko supistuksia? sanon etten tunne,et ainoastaa pakottaa lantiota ja koipia.. lähtee hakemaan lääkäriä.. lääkäri tulee paikalle ja tekee sisätutkimuksen ja toteaa et paikat on parille sormelle auki ja kohdunkaula hävinny melkein kokonaan.. (meikäläinen on ihan ihmeissää,koska odotin suurempaa kipua avautumisesta?) lääkäri ilmoittaa ettei vauva kestä supistuksia,et se on nyt sieltä tulossa.. päädytään kiireelliseen sektioon.. tökin miestä hereille joka vaan kääntää kylkeä ja joutuu ärähtää sille et "nyt ylös ja vaihtaa vaatteet,et lähdetää leikkaus saliin"
aikoja ei enää tajuakaa sit tän jälkee, leikkaus saliin mentii aika vauhtia, saan spiinalipuudutteen selkään, tipan käteen, (tipan laittos attuu muute sata kerta enempi ku se selkäydinpuudutteen laitto!!!!!) samoin puudutteen jälkeen laittavat pissa katetrin.. itkua väännetää koko aika vaan.. asettelevat mua siihen pöydälle, tunmtuu et toine jalka jää koukkuu vaikka suorana oli, oli ihan kamala tunen ku tunsi kun koskivat muhun ja huusinkin siellä salissa et "ette kyllä rupea leikkaamaa et mä tunenn kaiken!!!" anestesia lääkäri ja hoitaja testailevat tunnenko oikeesti kipua ja et toimiiko puudute.. yrittävät rauhoitella mua siinä ja kyselevät koko aika et milel nyt tuntuu jne.. sit tokasevat mulle vaan et kyl se puudute toimii,et ollaan jo melkein kohdussa asti leikkaamassa..
joutuvat painamaan todella voimakkaasti kylkiluiden kohdalta tuosta rinnan alta mun tulee huono olo ja oksennus lentää salissa..
leikkaus tuntuu muutenkin sille et nykivät ja repivät mua mahanahkoista jonenkin ja yrittävät repiä mun kylkiluita irti.. kuuluu erittäin kova parkaisu ja ilmoitetaan et pienen pieni poika syntyy.. (klo:02.33) :heart: vilauttavat nopeasti sellaista peitto kääröä ja poika lähtee isän kanssa VSO:lle.. ite jään parsittavaks ja siirryn sit heräämöön odottamaan puudutteen loppumista.. kylmä oli koko aika ku puudute rupes häviää ja rupes raajat tärisee..
06.00 maissa pääsen lähtee osastolle takaisin.mennään VSO:n kautta ja käydään katsoo poikaa.. poika oli hengittäny itse alusta asti mutta hengitys oli muuttunut raskaaksi ja ponnistavaksi, olivat joutuneet laittaa hänet nasaaliylipaineeseen.. näky on lohduton, niin pieni ihmisen alku siellä kaapissa,enkä juuri ylettäny kuin jalkaa vähän silittää minkä itkultani pystyin.. osastolle jatkettii matkaa ja nukuin kipulääkkeiden ansiosta noin 3tuntia..
9 maissa mies tulee osastolle takas äitinsä kanssa, joka itkee vaan.. minua harmittaa kovasti kun kaikki vaan on surullisia,vaikka kaikki oli suht hyvin..
kovin olen kipeä mut miehen äiti kun lähtee (mies läks saattaa) kampean itseni väkisin ylös,kun ei tunnu hyvälle maata ja kävelen huoneesta käytävälle miestä vastaan.. poikaa mennään katsoo 11 aikaa jne.. heti lähdin liikkumaan ja se todella auttoi paranemaan nopeastipyysin vaan ni paljon särkylääkettä et pysty liikkuu.. itse pääsen maanantaina kotia, poika jää VSO:lle 6viikoksi ja 5pväiksi, lisähappea tarvitsi yhteensä 7päivää, nasalissa oli 4pvää tuosta.. poika mitoiltaan 1210g ja 38,5cm pisteitä sai 9/9 :heart: sitkeä sissi, opetteli syömää ja keräs painoa 2305g/pituutta 44,5cm ja niillä mitoilla siis päästiin kotia..
siinäpä mun tarina kaikkinee päivinee.. =) loppu hyvin kaikki hyvin.. mulla todetaa n.3kk pojan syntymän jälkeen sidekudossairaus nimeltään MCTD joka aiheuttaa kaiken tän, enenn aikaisuuden,pienen koon jne..
otawa paljon :hug: ja jaksuja.. itellä 5km takana ja ja tiedän ettei helppoa ole.. :hug: :hug:
ja onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista,meillä vielä par viikkoa odotellaa et ultraa päästää..
meillä eile käytiis iellä neuvolassa,tehtii lähete ä-polille, täyteltii neuvolakortti jne.. verikokeet ja paperit hoidetaa sit seuraavalla käynnillä, joka on 13.1.09.. r-testin teki vielä ja todella vahvasti oltii raskaana..
ni ja la on 21.08.09, et jos vois sen tuonne listaa päivitellä...
eipähäns it varmaa muuta tälläkertaa.. piiiiitkiä kirjoituksia tuli nyt.. =)
peikko ja masukki 4+4 (huimat viikot jo hhehe)
