onnnittelut uusista vauvoista :heart: :flower:
Piritta88Sulla on edessä jännät paikat.!!Tsemppiä!Jos syntyy tänään vielä,saat sen leijonanpennun...
NeydanSulla oli tosi kiva kirjoitus!!!Samoilla linjoilla täällä ollaan.Oltiin siis sairaalassa koko aika perhehuoneessa eli meillä oli siellä sängyt vieretysten miehen kans.Vauva nukkui meidän kanssa perhepedissä jo sieltä alkaen,mut enempi mun puolella sänkyä,ku mä imetin alussa paljon kyljelläni.
Noista tunteista,ni mä ku olin sen 3 yötä siellä sairaalassa,ni itkin melkein yö siellä.Tunteet oli niin pinnassa ja sit mä en saanut nukutuksi koko aikana sairaalassa ku ehkä n. 10 tuntia!!Eli olin myös hyvin väsynyt!Sekin varmasti vaikutti asiaan.Vasta viimeisenä yönä ke-to välisen yön nukuin KAIKKI syöttöjen välit.Lisäksi mulle semmoinen ilmiö siellä öisin,et heräsin ku joku mummutautinen yöpaita ihan märkänä,lakana aivan märkä,mä suorastaan kylvin hiessä..
Ajattelin jo,et onks tää normaalia ihan.No siellä osastolla yks vanha lastenhoitaja sit sanoi et se kuuluu asiaan semmoinen mummutautinen hikoilu synnytyksen jälkeen...ne hormoonit!!Te kait tiedätte tän ennestään,jotka ootte vauvatuneet ennenkin.Sit siellä osastolla oli naapurihuoneessa yks äiti,joka sai myös esikoisensa ja itki öisin huoneessa.Hoitajat ravasivat hänen huoneessaan jatkuvasti.Mä kuulin kun hänen vauvansa parkaisi yöllä,ni tää äiti itki et "anna äitin nukkua"...Mulla ei ollu niinku tota vauvan kanssa jaksamiseen liittyvää itkuisuutta vaan itkin ekan kerran synntyksen jälkeen sit ku päästiin sinne perhehuoneen suojiin miehen ja vauvan kanssa ni lähinnä järkytyksestä ja onnesta.Mun täytyy sanoa,et mä olin kyllä odottanut ja "suunnitellut"itelleni hiukan toisenlaista synnytystä...Olisin toivonut ns.ei-lääketieteellistä synnytystä.Olisin siis halunnut, että synnytys olisi käynnistynyt kotona itestään niillä supistuksilla,mutta niitä ei mulle tullut vaikka vedet menivätkin silloin aamulla täällä.Eli mulla siis jouduttiin tipalla käynnistämään se touhu.Sen voi kuvitella et millaisia ne keinotekoiset supistukset sit on.Luulisin et ne on kait tuhat kertaa kovemmat ku kehon itsensä tuottamat.Pääasia tietty mullakin on,et vauva saatiin turvallisesti lopulta ulos!!
Tosiaan vaan sanoisin et jos joudutaan jo johonki lääketieteelliseen konstiin edistää synnytystä,ni silloin minusta äidin kyllä kannattaa käyttää KAIKKI mahdolliset kivunlievitykset siinä hyödyksi.Kuvitelkaa et mulla meni se oksitosiinitippa siinä ponnistusvaiheen lopussa ku imukuppi oli kaivettu esiin ni 200 ml/tunti ja käynnistys alkoi 10/tunti-90/tunti!!!
Mä ajattelinki siellä osastolla sit myöhemmin et siks kait mulla maitoa alkoi heti tulemaan niin hyvin,ku se oksitosiini meni mulla vielä tunti synnytyksen jälkeenki sen 200 ml/tunti!No kohtuki mulla supistui kyllä hyvin pienemmäks sen ansiosta varmaan.
Mäkin itkin täällä eilen illalla taas ihan hysteerisesti...Mulla ei oo pissaaminen ollu normaalin tuntuista synnytyksen jälkeen!Kun oon käyny vessassa,ni mulla jää semmoinen olo,et rakkoon jää sitä virtsaa ja sit se virtsaaminen kirvelee...Vitrsatietulehdusta ei ollu ku soitin eilen TYKS:n!!Onneks.Mut illalla oli niin tukala olo,et pisti jo itkemään ja mies käski koittaa pissata ämpäriin ja kattoa minkä verran sitä tulee.No tulihan sitä,mut se tunne tyhjenemisestä ei oo sama ku ennen.Eli mulla on kait synnytyksessä tullut joku "kolhu" tonne virtsarakkoon tai -putkeen.No kaipa se ajan kanssa paranee sit.
Eilen käveltiin vaunuilla cittariin.Vauva heräs juuri sopivasti vihannesosastolla ääntelemään ja ähisemään siellä vaunuissa ja kun katottiin niin pikkuinen aukoi suutaan siihen malliin et me mentiin hoitohuoneeseen tissille!No sen jälkeen saatiin rauhasssa hakea loput ostokset ja tehdä kotimatka sit.Se oli mulle kyllä liian pitkä reissu.Olin ihan loppu ku päästiin kotiin.Tuntui et ristiselkä palaa ja kohtu + muut elimet "tippuu"tuolta alapäästä ulos...
Ja sairaalassa sanoi kätilö eilen et lantionpohjan jumppa pitäis heti aloittaa...Miten senkin teen ku istuminen on vieläkin vaikeaaa välillä..Mulla on ne kuulatki,mut niillä ei kannata aloittaa ennenku jälkivuoto loppuu.Tulehdusvaara.
Niin ja teille,jotka vielä pelkäätte tulevaa ni mä eilen katoin suihkun jälkeen alapäätä eka kertaa peilistä.Käskin miehen myös paikalle katsomaan et kannattaako tällä värkillä vielä seksiä joskus sit harrastaa...Heh heh..No ei tarvi pelästyä kenenkään vielä pelkäävän.Se aika normaalilta paitsi et mulla oli siellä iso mustelma ja häppäreiden välissä joku repeämä,jota ei sijaintinsa vuoksi varmaankaan ommella mitenkään.Luulin vaan et peilistä näkyy joku jäniksenturpa..
Kyllä se itku tähän kuuluu tähän aikaan ja mieskinon silmät kosteana vähän väliä ku katselee vauvaa tai istuu vauva sylissä...Kyllä tää herkistää niin paljon.
Tsemppiä Unikuu ja Aniit!!Te tuutte kohta tai jopa tänään perässä!!Toivon teille kummallekin mahdollisimman myönteistä kokemusta!
Ja ANIIT siellä oli yks loimaalainen osastolla samaan aikaan.Oli tullu ambulanssilla,mutta hänellä kuulemma mellilästä lääkäri kyydissä ku oli ollu jo paljon ennen turkua auki sen 10 cm!Kun hän pääsi synnärille vihdoin,syntyi hänen vauvansa 15 min. päästä.Joo ja oli nuori ensisynnyttäjä!!