ELOKUISET LEIJONANPENNUT 2009 - Elokuussa

hmm..oliskin kiva tietää missä tilanteessa mun kohdunsuu on.
miestä ei saa enää koskemaan pitkällä tikullakaan(tai edes paksulla) alapäähän joten sieltä suunnasta ei kyl tule apua..
meen tänään taiteiden yöhön kattomaan kaikkee pojan ja miehen kanssa. kivakiva.

 

Onnea Marias :flower: Pääsit sinäkin sitten omasi jo hakemaan.. ja ihanaltahan tuo vaaveli näyttääkin :heart: :heart: :heart:

Täällä ei mitään muuta kun iän ikuista valkovuotoa. Pikkuinen peppu heiluu puolelta toiselle, välillä pikkuinen selkeästi yrittää kaikinvoimin ponnistella alaspäin, mutta kohtu ei ymmärrä tehdä mitään.. ei taas pienen pienintäkään supistusta :| Voi vattu että alkaa tämä odotaminen puuduttaa. Päivät vaan kuluu.. aina on perjantai ja aina vaan poksuu

Marizzza ja mönkiäinen 41+0 POKS taas

 

Onnittelut vauvoista kikka, vaavitar, maria-s, iina72 (ja olikohan muita vielä...) :flower:

maria-s, söpö poika kuvassa, niin tyytyväisen näköinen =)
Tosta sun synnytyskertomuksesta tuli mun esikoisen synnytys mieleen. Jälkikäteen tajusin, että ne vaikeudet johtui epiduraalista... Ponnistustarvetta ja pissahätää ei tunne sen puudutteen takia, mäkin sain viimesillä voimillani ponnistettua silloin tytön ulos, kun alkoivat imukupilla uhkailemaan :kieh: Ne virtsatulehdukset johtuvat siitä, että epiduraalin aikana joudutaan virtsarakkoa katetroimaan, kun ei saa liikkua vessaan. Mulla meni parit antibiootit ja niistä sivuvaikutuksena hiivatulehdukset, ennen ku tulin kuntoon sen synnytyksen jälkeen. Jos mä olisin silloin etukäteen tiennyt noi epiduraalin haitat, niin olis jäänyt sekin ottamatta :headwall: Kaksi seuraavaa oonkin sit suosiolla synnyttänyt ilman epiduraalia Mutta pikaisia paranemisia sulle, ja onnea vielä:hug:

Luminella, sä pääsitkin (tai jouduit) kotiin vielä. No, tsemppiä maanantaihin! :hug:

Pompula81, mä kävin synnärillä näytillä muutamaa päivää ennen synnytystä, ja silloin oli alhaiset sykkeet siinä 115-125 paikkeilla. Saattoi johtua siitä että vauva nukkui ja kuulemma joillakin on luonnostaan alhaisemmat sykkeet. Tärkeää on se, että niissä on vaihtelua, että ei ole liian monotoniset. Neuvolassa meidän tytön sykkeet oli yleensä 135 paikkeilla. Kannattaa tietysti tarkkailla niitä liikkeitä ja parempi lähteä tarkistuttamaan jos siltä tuntuu

Me käytiin aamulla ekaa kertaa neuvolassa tytön kanssa =) Paino oli nyt 3720g, eli vielä 30g vähemmän kuin syntyessä. Onneksi kuitenkin oli jo lähtenyt nousuun, kun sairaalassa se oli alimmillaan 3580g. Muutenkin kaikki refleksit + muut oli kunnossa.
Multa tunnusteltiin kohtua, ja sekin kuulemma normaalisti supistunut. Eilen vielä tuli kovia jälkisupistuksia, mutta eiköhän nekin ala jo helpottaa pikku hiljaa.


RangaTanga + Tyttönen 1vko :heart:

 

tyttö
19.8
22:56
3690g, 50cm, 35,5
39+2

meeruska ja neiti

 

Onnea meeruska ja vaavitar!!! :flower:

Kiitti Maria-s inside-tiedosta Tuo kuoharipullo kuulostaa aivan loistavalle idealle, menenkin heti tänään ostamaan, kun käydään kaupassa muutenkin! Ja jos ei jaksa heti synnytyksen jälkeen juoda, niin ehkä sille löytyy käyttöä sitten myöhemmin, ei se paljoa paina! Tsemppiä vauvan kanssa! :flower:

Lymis 39+1

 

onnea vauvoista!!!

Täällä v-tutututututusta ilmassa, kiukuttelua miehelle... no kai tää on sitä jännitystä....
ei mitään merkkejä.. valkovuotoakaa ei tullu täällä suunnassa enään hiivan hoido jälkee mut paikat ollu ns.normaalit eli ei kuivuuttakaa....
Pitäsköhä lähtee tallustaa kaupunkii kattoo taiteide yötä... en kyl tiiä....
Vielä en oo heittänyt kirvestä kaivoon sen huomisen suhteen...

Sonja ja Nala 40+1 VAI 39+6

 

Noniin nyt sitten sitä synnytyskertomusta kun mies on fiksailemassa sitä samperin pyöräänsä ja neitikin nukkuu.
Luultavasti tulen vielä myöhemmin lisäilemään jotain asioita kun tulee mieleen ja sitten häiritsee kun joku asia ei mennytkään niinkuin kirjoitin.

Säännölliset supistukset 5 min välein mulla alkoi sunnuntaina klo 13 ja sitä ennen tuli aamusta asti taas epäsäännöllisiä, ja sitten alkoi säännöistymään, mutta siis tohon 13 asti välit olivat pidempiä kuin 5 min.
Siinä sitten miehelle 3 aikaan sanoin että alkaa valmistautumaan sairaalaan lähtöön, ja yhdessä pohdittiin että kannattaako nyt oikeasti lähteä kokeilemaan kun molemmat oltiin aika varmoja että sieltä taas kotiin tullaan vauva mahassa.
Supistukset kuitenkin olivat selvästi napakoituneet koko ajan, eikä kuuma suihku enää moneen tuntiin ollut auttanut mitään joten päätettiin sitten lähteä sairaalaan kokeilemaan jos vaikka...
Sairaalaan mut kirjattiin sisään klo 16 ja silloin heti käyrille jossa supistuksia tuli säännöllisesti, muuta mulle ei sanottu.
Sisätutkimus kun tehtiin, niin sain siinä sitten kuulla ettei tilanne ollut juurikaan edestynyt edellisestä kerrasta eli kaulaa 2 cm ja sormelle auki.
Siinä sitten ihan itku silmässä ajattelin että "jaahas pitikin tänne lähteä taas nöyryytettäväksi" kun tosiaan mitään ei ollut tapahtunut.
Jäätiin kuitenkin sairaalaan ja sain gramman panadolia, menin kuumaan suihkuun ja sitten kahdeksi tunniksi kävelemään minkä jälkeen piti tulla taas ilmottautumaan ja käyrille.
Supistuksia tuli sitten jo 3 min välein kun miehen kanssa käveltiin, mutta taas parin tunnin päästä käyrällä oli 8 minuuttia supistusten väli, mihin kätilö sitten sanoi että monesti liikkeessä tulee useammin ja sitten kun siinä sängyllä makaa niin harvenevat.
Ja siis taas kävelemään pariksi tunniksi...
Käveltiin tunti miehen kanssa ja kokoajan kipu vaan yltyi, mutta en kuitenkaan halunnut mennä hakemaan lisää lääkettä, koska ajattelin että jotenkin vaan kuvittelen supistusten pahenevan.
Reilun tunnin kävelyn jälkeen totesin että nyt on pakko saada vahvempaa lääkettä ( petidiiniä mulle luvattiin antaa jos panadol ei riitä ) ja sitten vaan sinne synnytysvastaanottoon oli pakko lähteä lääkettä hakemaan.
Kun kätilö näki mun tuskat niin sanoi vaan että Olisit nyt ihmeessä aikasemin tullut hakemaan lääkettä kun näytti siltä etten enää meinannut pysyä pystyssä.
Mentiin sitten miehen kanssa lepo-ja tarkkailuhuoneeseen koska tämä piikki kuulemma oli voimakkaasti rentouttavaa, enkä saanut enää liikkua ( mitä se kyllä todella olikin )
Siinä sitten kävin parin tunnin välein käyrillä ja tutkimuksessa, ja kaula siinä lyheni alle senttiin ja olin kahdelle sormelle auki.
Myöhemmin sain vielä toisen piikin petidiinä minkä jälkeen sain vähän nukuttuakin kun kätilö sanoi että pakko on yrittää että jaksan sitten synnyttää.
Joskus 5 aikaan sitten taas menin sanomaan että pakko olisi lääkettä saada, jolloin taas tutkittiin ja kaulaa ihan vähän jäljellä jo 3 cm auki, minkä jälkeen kätilö totesi tilanteen edenneen sen verran että saliin voidaan lähteä ja siellä sitten mietitään kivunlievitystä kun kuulemma kolmatta piikkiä ei mulle enää uskalla antaa.
Salissa sitten taas käyrille ja siinä sängyllä jouduinkin sitten makaamaan siihen asti kun vauva oli ulkona.
Aika nopeasti kätilö näytti miten ilokaasu toimii ja käski seurata mittareiden lukemia koska kaasu piti aloitaa heti kun on supistus tulossa jotta se auttaa.
Lääkäri tuli sitten myöhemmín tutkimaan ja kätilö sanoi että jos on tilanne hyvin edistynyt niin puhkaistaan kalvot.
Olinsiinä vaiheessa 4 cm auki ja kalvot puhkaistiin, minkä jälkeen tilattiin anestesialääkäri laittamaan epiduraali ( mikä vielä epäonnistui ensimmäisellä kerralla )
Epiduraali laitettiin ( sattui aivan kamalasti ) ja sitten seurailtiin tilannetta, minkä jälkeen soitettiin anestesialääkäri uudelleen paikalle kun sanoin kivun lieventyneen enintään ysistä kasiin ( TAYSissa on sellainen tapa että kysyvät asteikolla 1-10 kivun määrää ja päättävät sitten antavatko lääkettä )
Epiduraalin laittamisen jälkeen supistukset taas vähän hiipuivat ja laitettiin oksitosiinitippa.
Supistukset taas heti alkoivat voimistua ja siinä sitten ilokaasu seostakin laitettiin vahvemmaksi.
Mies lähti tässä välissä kahvioon syömään ja soittamaan pari puhelua, mihin kätilö sanoi että hyvin ehtii, ja että menee vielä tosi pitkään ennen H-hetkeä.
No, siinä vaiheessa kun mies tuli takasin kiemurtelin sängyllä kun supisti ja ponnistutti.
Ilokaasu ei enää auttanut, eikä epiduraalistakaan ollut mitään hyötyä.
Kätilölle vaan huusin "sattuu sattuu" ja heittelehdin aivan hervottomasti sängyllä aina supistuksen aikana.
Siinä rytäkässä meinasi tippaletkukin lähteä irti, ja vauvan päähän laitettu pinni irtosi.
Pyysin saada lisää lääkettä ja kätilö lupasi mulle toisen annoksen epiduraalia kun on ensin tukinut.
Sitten tutkittuaan totesi ettei tässä nyt mitään lääkettä enää voi antaa kun nyt synnytetään.
Olin siis avautunut siitä muistaakseni 4 cm, kokonaan näiden muutamien tosi kipeiden supistusten aikana.
Siinä sitten aloin ponnistella ja kerroin kyllä aika kovaan ääneet että kipeää teki.
Pää ei meinannut millään syntyä ja pelkäsin jo että ottavat imukupin esiin.
Kuitenkin sain pään ponnistettua ja sitten olikin enää vartalo, ja musta tuntui että vauva jotenkin vedettiin ulos.
Vauvalla oli napanuora kaulan ja käden ympärillä, minkätakia saatiin huonot pisteet ( väristä ).
Muutama repeämäkin siinä tuli ja ne vielä tikattiin kun istukka oli syntynyt.
Vauva oli jokin aikaa rinnalla ja sitten menin suihkuun.
Meille tuotiin saliin kahvia ja leipää, mutta en pystynyt syömään kun oksetti.
Synnytys kesti kokonaisuudessaan noin 13 tunti ( laskettiin siitä kun olin toisen kipupiikin saanut koska vielä yöllä vielä sain vähän nukuttua ) ja ponnistusvaihe kesti paperien mukaan VAIN 6 min.

 

Tyttö siis syntyi viikolla 40+5.
Mies mulle sitten osastolla sanoi että kyllä tippa tuli linssiin ei siinä mitään voinut.
Mä en kyllä missään vaiheessa huomannut miehen pyyhkivän silmiään, mutta tuskin olisin huomannut vaikka katto olisi romahtanut niissä tuskissa.
Mutta siis kätilön mukaan ensisynnyttäjäksi pärjäsin kyllä tosi hyvin, ja mies on kaikille sanonut että synnytys meni hyvin.
Itse olen kyllä erimieltä....

 

Tyttönen syntyi sektiolla maanantaina 17.8 klo 10.01.
Paino 4250 g ja pituus 51 cm.

Tänään päästiin kotiin. Kertoilen myöhemmin lisää...

Sinderella ja tyttönen 4vrk

ps. onnea muillekin laitoksella oloaikananamme vauvautuneille!!

 

Paljon onnea Sinderellalle :flower: =)

 

Onnea kikka89 ja sinderella vauvoista :heart: :heart: :flower: Kikka olipa ollut pikainen toi sun ponnistusvaihe.No oot nuori,ni jaksat ponnistaa vielä kunnolla...Onnittelut!!
TreeloMut pantiin tosiaan heti melkein suihkuun,en tiedä onko kätilökohtainen käytäntö sit...
LymypiiloKyllä se kuohari kannattaa ottaa sinne synnytyssaliin sit.Meille se kätilö toi sen sinne laseineen jääkaapista.Kyllä se pari suullista maistui.Se on juhlava hetki!Meidän kätilö oli muutenkin semmoinen esteetikko:toi sinne mun sängyn siinä pienen teräspöydän päällä saliin kukkakimput (muovisia)piristämään.Mä ne huomasin heti ja se oli kiva ele.Kätilö kait huomas et mä tarviin jotain sentapaista.

Kuunneltiin muuten miehen kans radiosta just silloin puol yksitoista salissa radiosta se Boltin 100 m:n ennätysjuoksukin!!!Sen tulen aina muistamaan.

RangaTanga :heart: Onnittelut vauvasta!Mulla tuli ne supistukset sillä oksitosiinitipalla,siks ne supparit oli niin kovat että lievitystä tarvittiin

 

Heippa!

Pikaisesti tulin kertomaan että Ihana pikku tyttömme syntyi tasan laskettuna päivänä 18.8 klo 9.56. Pituutta tytöllä on 50 cm ja painoa 3230g. Kaikki meni hyvin, mutta menetin aika paljon verta jonka seurauksena hemglobiini laski vähän turhan alas ja olin sänky potilaana muutaman päivän. Perhehuonetta meille ei ollut, mutta onneksi mies on lomalla ja hoiti vauvaa aamusta iltaan sairaalassa

palailen myöhemmin pistämään tarkempaa tarinaa ja lukemaan monta sivua juttua

Onnittelut myös muille vauvan saaneille, teitä/meitä olikin tällä viikolla monta! :heart:

Sadepäivän ilo ja:heart: Minttu :heart:

 

Niin meille syntyi TYTTÖ 07.08.09
3735g
52cm
36,5
käynnistyksellä 42+0

 

Onnea kaikille vauvansa saaneille!

itse täällä vaan olen, eikä merkkiäkään lähdöstä.

Kiitos Marialle ja Treelolle kokemuksien kertomisesta. Rohkein mielin oon koitokseen sitten joskus lähdössä.

Aniit 40+0

 

sama täällä.ei mitään merkkejä. mä luovutan.

 

Onnea Sinderella, vaavitar ja meeruska vaaveista.. :flower: :flower:
Niin ja onnea sadepäivän ilo ja sitten Anna333 vauvoista.. :flower: :flower: mistä näitä vauvoja oikein tulee.. missä minun viipyy..

mulla on nyt ollu koko päivän kauhee paineen tunne tuossa häpyluun kohdilla.. nyt iltaa kohden pahentunu.. tuntuu tosi inhottavalta.. tosin mulla ollu kyllä tätä paineen tunnetta nyt monena iltana..

Aniit ja unikuu kyllä se meijänki aika varmasti tulee vielä.. :hug:

tuntuu kyllä tosissaa et koko ajan tulee vaan uusia vauva uutisia.. montakohan meitä ns. aktiivisia palstalla kävijöitä vielä on ketkä vielä omaa nyyttiä odottavat..

piritta ja moggulaa 41+0

 

ainiin kiva ku kikka kerkesit käydä kertomassa synnytystarinasi.. vitsi mua on alkannu nyt taas pelottamaa edessä oleva kipu.... hui

 

Oon käyny tänne kahdesti melkein kirjoittamassa tänään.. Siis oon kirjottanu pitkät pätkät ja viimeisimmän pätkän luulin jopa lähettäneeni, mutta mitään ei vaan näy tuolla olevan. Joko tää palsta ei hyväksy mun tekstejä, tai sit meni aivot lapsivesien mukana.. Joka tapauksessa ONNEA kaikille vauvansa saaneille ja vielä viime hetken tsempit sitä odottaville.

Oon kyllä pehmenny monella tavalla synnytyksen jälkeen, mutta samalla myös kovettunu. Tunnen olevani hirveen vahva välillä ja pystyväni mihin vain (etenkin jos kyse olisi lapsen suojelemisesta), mutta toisaalta niin heikko, kun pelkään että tän onnen menetän. Ja itken sata kertaa päivässä, milloin mistäkin -pääasiassa onnesta. Tänään itkin litran kun miehen kans tehtiin vauvahampurilainen Vauva ei suostunu aloittamaan imemistä, niin mies tuli sänkyyn kyljelleen mua vastapäätä vauvan kans ja paino sen sitten omalla rinnallaan mun rintaa vasten. Kun vihdoin syöminen alkoi, aukes padot. Tää on mulle tosi erikoista, kun en muuten oo hirvee tunteilija. Babyblues kai, on kai muillakin tämmöstä?!?

Mun miehelläkin on mieletön herkkyyskausi. Se ei yleensä itke ikinä, mutta on itkeny tosi paljon vauvan tulon jälkeen. Samoin jatkuva rakkaudesta puhuminen on ollu sen mielestä ylenpalttista hempeilyä, mutta nyt se höpöttää jatkuvasti kuinka rakkaita me ollaan ja sanoo pojallekin varmaan 50kertaa päivässä rakastavansa. kikka89 siis, kyllä varmasti on sunkin miehen on se tilanne herkistänyt, vaikka et kyyneliä huomannutkaan. Ihanaa kun miehetkin saa nauttia siitä onnesta.

 

Onnea taas heille joilla vauva on rinnalle päässyt.Taitaa olla tyttövoittosta tällä hetkellä
RangaTanga kiva kuulla et jonkun kohdalla sykkeiden lasku on ennustanut synnytystä.Itsellä vaan ei tunnu mahdolliselta kun esikoinenkin meni 2vko yli,mutta eletään toivossa.Kovasti on päivällä vauva potkinut ja käsillään vääntänyt tuolla alapäässäni,niin että on tehnyt tuskaa.Kiinnittynyt ei vauva ollut-täysin- ja aina vaan korkeamman sf-mitan terkka sai..no noi nyt ei merkkaa mitää.

pompula81 rv 39+5

 

hui hui apua.. täällä on nyt puoltoista tuntia kärsitty kipeistä supistuksista jotka tulee n.5min välein.. välillä vähän useemmin ja välillä harvemmin.. mutta ei oo vielä kertaakaa ollu edes 10min väliä.. apua.. tuleekohan tässä vielä lähtö.. miehelle vitsailin illalla saunassa että jos lähteeki syntymää ni hänen ei tarvi lähtee huomenna muuttoapuun..

 

onnnittelut uusista vauvoista :heart: :flower:
Piritta88Sulla on edessä jännät paikat.!!Tsemppiä!Jos syntyy tänään vielä,saat sen leijonanpennun...
NeydanSulla oli tosi kiva kirjoitus!!!Samoilla linjoilla täällä ollaan.Oltiin siis sairaalassa koko aika perhehuoneessa eli meillä oli siellä sängyt vieretysten miehen kans.Vauva nukkui meidän kanssa perhepedissä jo sieltä alkaen,mut enempi mun puolella sänkyä,ku mä imetin alussa paljon kyljelläni.

Noista tunteista,ni mä ku olin sen 3 yötä siellä sairaalassa,ni itkin melkein yö siellä.Tunteet oli niin pinnassa ja sit mä en saanut nukutuksi koko aikana sairaalassa ku ehkä n. 10 tuntia!!Eli olin myös hyvin väsynyt!Sekin varmasti vaikutti asiaan.Vasta viimeisenä yönä ke-to välisen yön nukuin KAIKKI syöttöjen välit.Lisäksi mulle semmoinen ilmiö siellä öisin,et heräsin ku joku mummutautinen yöpaita ihan märkänä,lakana aivan märkä,mä suorastaan kylvin hiessä..
Ajattelin jo,et onks tää normaalia ihan.No siellä osastolla yks vanha lastenhoitaja sit sanoi et se kuuluu asiaan semmoinen mummutautinen hikoilu synnytyksen jälkeen...ne hormoonit!!Te kait tiedätte tän ennestään,jotka ootte vauvatuneet ennenkin.Sit siellä osastolla oli naapurihuoneessa yks äiti,joka sai myös esikoisensa ja itki öisin huoneessa.Hoitajat ravasivat hänen huoneessaan jatkuvasti.Mä kuulin kun hänen vauvansa parkaisi yöllä,ni tää äiti itki et "anna äitin nukkua"...Mulla ei ollu niinku tota vauvan kanssa jaksamiseen liittyvää itkuisuutta vaan itkin ekan kerran synntyksen jälkeen sit ku päästiin sinne perhehuoneen suojiin miehen ja vauvan kanssa ni lähinnä järkytyksestä ja onnesta.Mun täytyy sanoa,et mä olin kyllä odottanut ja "suunnitellut"itelleni hiukan toisenlaista synnytystä...Olisin toivonut ns.ei-lääketieteellistä synnytystä.Olisin siis halunnut, että synnytys olisi käynnistynyt kotona itestään niillä supistuksilla,mutta niitä ei mulle tullut vaikka vedet menivätkin silloin aamulla täällä.Eli mulla siis jouduttiin tipalla käynnistämään se touhu.Sen voi kuvitella et millaisia ne keinotekoiset supistukset sit on.Luulisin et ne on kait tuhat kertaa kovemmat ku kehon itsensä tuottamat.Pääasia tietty mullakin on,et vauva saatiin turvallisesti lopulta ulos!!
Tosiaan vaan sanoisin et jos joudutaan jo johonki lääketieteelliseen konstiin edistää synnytystä,ni silloin minusta äidin kyllä kannattaa käyttää KAIKKI mahdolliset kivunlievitykset siinä hyödyksi.Kuvitelkaa et mulla meni se oksitosiinitippa siinä ponnistusvaiheen lopussa ku imukuppi oli kaivettu esiin ni 200 ml/tunti ja käynnistys alkoi 10/tunti-90/tunti!!!
Mä ajattelinki siellä osastolla sit myöhemmin et siks kait mulla maitoa alkoi heti tulemaan niin hyvin,ku se oksitosiini meni mulla vielä tunti synnytyksen jälkeenki sen 200 ml/tunti!No kohtuki mulla supistui kyllä hyvin pienemmäks sen ansiosta varmaan.

Mäkin itkin täällä eilen illalla taas ihan hysteerisesti...Mulla ei oo pissaaminen ollu normaalin tuntuista synnytyksen jälkeen!Kun oon käyny vessassa,ni mulla jää semmoinen olo,et rakkoon jää sitä virtsaa ja sit se virtsaaminen kirvelee...Vitrsatietulehdusta ei ollu ku soitin eilen TYKS:n!!Onneks.Mut illalla oli niin tukala olo,et pisti jo itkemään ja mies käski koittaa pissata ämpäriin ja kattoa minkä verran sitä tulee.No tulihan sitä,mut se tunne tyhjenemisestä ei oo sama ku ennen.Eli mulla on kait synnytyksessä tullut joku "kolhu" tonne virtsarakkoon tai -putkeen.No kaipa se ajan kanssa paranee sit.

Eilen käveltiin vaunuilla cittariin.Vauva heräs juuri sopivasti vihannesosastolla ääntelemään ja ähisemään siellä vaunuissa ja kun katottiin niin pikkuinen aukoi suutaan siihen malliin et me mentiin hoitohuoneeseen tissille!No sen jälkeen saatiin rauhasssa hakea loput ostokset ja tehdä kotimatka sit.Se oli mulle kyllä liian pitkä reissu.Olin ihan loppu ku päästiin kotiin.Tuntui et ristiselkä palaa ja kohtu + muut elimet "tippuu"tuolta alapäästä ulos...
Ja sairaalassa sanoi kätilö eilen et lantionpohjan jumppa pitäis heti aloittaa...Miten senkin teen ku istuminen on vieläkin vaikeaaa välillä..Mulla on ne kuulatki,mut niillä ei kannata aloittaa ennenku jälkivuoto loppuu.Tulehdusvaara.
Niin ja teille,jotka vielä pelkäätte tulevaa ni mä eilen katoin suihkun jälkeen alapäätä eka kertaa peilistä.Käskin miehen myös paikalle katsomaan et kannattaako tällä värkillä vielä seksiä joskus sit harrastaa...Heh heh..No ei tarvi pelästyä kenenkään vielä pelkäävän.Se aika normaalilta paitsi et mulla oli siellä iso mustelma ja häppäreiden välissä joku repeämä,jota ei sijaintinsa vuoksi varmaankaan ommella mitenkään.Luulin vaan et peilistä näkyy joku jäniksenturpa..

Kyllä se itku tähän kuuluu tähän aikaan ja mieskinon silmät kosteana vähän väliä ku katselee vauvaa tai istuu vauva sylissä...Kyllä tää herkistää niin paljon.

Tsemppiä Unikuu ja Aniit!!Te tuutte kohta tai jopa tänään perässä!!Toivon teille kummallekin mahdollisimman myönteistä kokemusta!
Ja ANIIT siellä oli yks loimaalainen osastolla samaan aikaan.Oli tullu ambulanssilla,mutta hänellä kuulemma mellilästä lääkäri kyydissä ku oli ollu jo paljon ennen turkua auki sen 10 cm!Kun hän pääsi synnärille vihdoin,syntyi hänen vauvansa 15 min. päästä.Joo ja oli nuori ensisynnyttäjä!!

 

kiitos maria tsempeistä.. luulen että tuos pissaus "ongelma" menee ohi ajan kanssa..

tää on kyllä ihan kauheeta.. aattelin mennä kokeilee suihkuu josko siellä helpottas enempi.. pakko kai se on mies kohta herätellä.. soittelin phks niin siellä kätilö sanoi että niin kauan kotona vaa ku pystyy olemaa.. ku nää välit on just sellassia että eihän tässä nyt mihkää tarvi lähteä mutku supistus tulee ni tulee kyllä äitiä ikävä ja muutamat kyyneleet silmistä valunnu..
synnytyksen on kyllä pakko ollu jo käynnistyä nyt ku meen sairaalaa ja läkäri sanoski että ei ole että kotiin vaa ni varmaa tulis kyllä itku.. se synnytys kipu on varmaa ihan kauheeta.. kauheeta ku itkettää ja naurattaa.. joo no mä meen nyt sinne suihkuun..
tsemppejä mammat teille..
piritta ja moggulaa 41+1

 

merks. :headwall: :headwall:

 

Onnea Kikka, Sinderella Anna333, Sadepäivän ilo, Illusia85 ja Maria-s ja kaikki muutkin vauvaantuneet. Pahoittelen, jos joku unohtui, mut nyt oli niin paljon...

RangaTanga, kiitti tsempistä. joo täällä sitä odotellaan edelleen sitä ihmettä. Eilen olin taas hurvittelemassa; kynsihuolto, kodinykkönen yms., kirppari, yms ja illalla vielä saunaa eikä siis supistuksen supistusta. :kieh: ei tule meille leijonanpentua vaan neitsytlapsi. :heart:

Piritta, tsemppiä!! :hug: :wave:

Tänään ajattelin mennä käymään duunissa moikkaamassa työkavereita.

Luminella ja matkustaja 42+0 poks poks ja prkl.... :headwall:

 

Tyttö tuli :heart:
Eli 19.8 klo 22.06 syntyi pieni tytöntyllerö.
Mitat 51cm ja 3470g... Eli ei tullut yli 4kiloista monsterivauvaa vaikka kovin pelkäsin.

Synnytys meni loppujen lopuksi ihan hyvin (epiduraali toimi ja lisäannoksia sain riittävästi, ilokaasumaski oli taas mun paras kaveri) ja tällä hetkellä olo on varmasti freesimpi mitä ois sektion jälkeen ollut...

Onnesta sekaisin kiana ja leona illalla 3vrk :heart: