M
Meri
Vieras
Ulkona on vieläkin lämmintä, vaikka elämme jo marraskuuta. Omalla kohdallani syksy tuli varhain, vaikka sää olikin pitkään kesäisen lämmin. Syksy, mihin kuului yllättävä ero. Pidin Miehestä, enkä uskonut tunteen hänenkään puoleltaan loppuvan niin helposti. Meidät yhdisti yhteinen kiinnostus mereen ja purjehdukseen, missä myös kilpailimme ja pärjäsimmekin. Minun osaltani purjehduskausi loppui syyskuun alkuun ja ulospäinkin onnelliselta vaikuttanut suhteemme pian sen jälkeen. Olimme seurustelleet reilun vuoden, mutta emme asuneet yhdessä, vaikka tiiviisti yhdessä olimmekin. Minun oli vaikea ymmärtää, miksi kaikki muuttui niin nopeasti. Eron hetkellä toivoin, että edes joku, jolle kerroin asiasta, olisi sanonut, että olihan siitä merkkejä ilmassa, mutta ei. Yleisin palaute oli, että olen todella yllättynyt.
Omien sanojensa mukaan Mies oli rakastunut ja onnellinen. Jopa onnellisempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Tämän hän itse sanoi mm. heinäkuun lopulla, kun osallistuimme ulkomailla kansainväliseen purjehdustapahtumaan. Myös tapahtumassa otetuista monista valokuvista näkee, että olimme onnellisia. Sen myös muut huomasivat ja sanoivatkin meille. Miehen selitys erosta kysyneille oli, ettei arki sujunut. Arki on niin laaja käsite, että sen alle on helppo laittaa paljon. Se selitys voi olla kuulijallekin helpompi ottaa vastaan, eikä vaadi lisäselityksiä. Miehen mielestä eräs virhe suhteessamme oli se, että olimme siinä liian tosissamme. Oma arvomaailmani sotii sitä ajatusta vastaan, ettei suhteessa pitäisi olla tosissaan, sillä ei puoliksi mukanaolo ole hyvä lähtökohta toimivalle suhteelle. Ei ainakaan kypsälle aikuissuhteelle.
Tuntui pahalta, että nelikymppisen Miehen oman ajan tarve ja sitä myötä esille tullut ""arki ei sujunut"" asetelma vaihtui heti, kun meidän keskusteluyrityksemme meni solmuun, tarpeeseen solmia uusi suhde. Jopa samana iltana, kun olimme olleet vielä puolilta päivin lähdössä viikonloppuna yhdessä purjehtimaan, mutta päätimme, ettei ehkä ole viisasta lähteä veneelle riitelemään. Miehen kannalta kävi hyvin, että tämä yli kymmenen vuotta nuorempi nainen, jonka kanssa hän oli edellisellä viikolla aloittanut samalla tanssikurssilla, pitää myös merestä. Purjehdustarjous oli siten helppo ottaa vastaan vapaalta, aikuiselta mieheltä. Toivottavasti Mies ei satuta häntäkin jonkin ajan kuluttua.
Tuntuu pelottavalta, miten kaksi eri puolta ihmisessä voi olla kuten jouduin Miehen kohdalla huomaamaan. Vielä muutamaa viikkoa aiemmin tulleet viestit olivat tunnetta täynnä. Niissä oli mukana Rakastan sinua ajatuksia, olimme varanneet Lapin matkan helmikuuksi ja oli ollut puhetta myös romanttisesta viikonlopusta Keski-Eurooppaan. Mies oli auttavainen, mukava ja tunteellinen, kun kaikki oli hyvin. Toinen puoli oli ikävämpi. Se, mikä sisälsi kylmyyden ja ylimielisyyden. Heidän ensimmäisen viikonloppunsa jälkeen Mies jopa toi esille, että seksi uuden naisen kanssa oli mukavaa. Ei meilläkään sillä osa-alueella ollut ongelmia. Tuntui pahalta, Sanat loukkasivat minua, sillä uskoinhan, että suhteemme olisi merkinnyt hänelle hieman enemmän. Ikävämpi puoli tuli esille myös, kun pyysin Miestä useampaan kertaan tuomaan tavaroitani veneeltä. Purjehdusvaatteeni hän oli toki hakenut heti pois, sillä nehän olisivat herättäneet ihmetystä, mutta muita tavaroita kuten lakanoitani hän halusi käyttää kauden loppuun. Ne palautettiin myöhemmin runtattuna ja pesemättä.
Eräs ystäväni, joka oli jutellut Miehen kanssa, kertoi, että hänelle jäi keskustelusta se kuva, että Mies kokee olevansa muiden yläpuolella. Hän ei ole tehnyt mitään väärää ja jos hänen menettelynsä satuttaa toista ihmistä, niin se on vain tämän oma vika. Mies oli korostanut sitä, että minä toimin väärin, kun keskustelin suhteestamme henkilöiden kanssa, jotka tuntevat hänet. Moni onkin sanonut, että kyllä joskus tulee aika, jolloin Mieskin joutuu kohtaamaan kivun. Olin tosin kuullut Mieheltä itseltään hänen rinnakkaissuhteistaan viimeisten avioliittovuosien ajalta, mutta uskoin hänen muuttuneen ja meidän suhteemme toimivan. Suhteemme aikana hän toki oli uskollinen, mutta tunteet vain loppuivat äkkiä. Omat tunteeni mieheen liittyen ovat nyt aika vahvasti kyllä inhon puolella.
Omien sanojensa mukaan Mies oli rakastunut ja onnellinen. Jopa onnellisempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Tämän hän itse sanoi mm. heinäkuun lopulla, kun osallistuimme ulkomailla kansainväliseen purjehdustapahtumaan. Myös tapahtumassa otetuista monista valokuvista näkee, että olimme onnellisia. Sen myös muut huomasivat ja sanoivatkin meille. Miehen selitys erosta kysyneille oli, ettei arki sujunut. Arki on niin laaja käsite, että sen alle on helppo laittaa paljon. Se selitys voi olla kuulijallekin helpompi ottaa vastaan, eikä vaadi lisäselityksiä. Miehen mielestä eräs virhe suhteessamme oli se, että olimme siinä liian tosissamme. Oma arvomaailmani sotii sitä ajatusta vastaan, ettei suhteessa pitäisi olla tosissaan, sillä ei puoliksi mukanaolo ole hyvä lähtökohta toimivalle suhteelle. Ei ainakaan kypsälle aikuissuhteelle.
Tuntui pahalta, että nelikymppisen Miehen oman ajan tarve ja sitä myötä esille tullut ""arki ei sujunut"" asetelma vaihtui heti, kun meidän keskusteluyrityksemme meni solmuun, tarpeeseen solmia uusi suhde. Jopa samana iltana, kun olimme olleet vielä puolilta päivin lähdössä viikonloppuna yhdessä purjehtimaan, mutta päätimme, ettei ehkä ole viisasta lähteä veneelle riitelemään. Miehen kannalta kävi hyvin, että tämä yli kymmenen vuotta nuorempi nainen, jonka kanssa hän oli edellisellä viikolla aloittanut samalla tanssikurssilla, pitää myös merestä. Purjehdustarjous oli siten helppo ottaa vastaan vapaalta, aikuiselta mieheltä. Toivottavasti Mies ei satuta häntäkin jonkin ajan kuluttua.
Tuntuu pelottavalta, miten kaksi eri puolta ihmisessä voi olla kuten jouduin Miehen kohdalla huomaamaan. Vielä muutamaa viikkoa aiemmin tulleet viestit olivat tunnetta täynnä. Niissä oli mukana Rakastan sinua ajatuksia, olimme varanneet Lapin matkan helmikuuksi ja oli ollut puhetta myös romanttisesta viikonlopusta Keski-Eurooppaan. Mies oli auttavainen, mukava ja tunteellinen, kun kaikki oli hyvin. Toinen puoli oli ikävämpi. Se, mikä sisälsi kylmyyden ja ylimielisyyden. Heidän ensimmäisen viikonloppunsa jälkeen Mies jopa toi esille, että seksi uuden naisen kanssa oli mukavaa. Ei meilläkään sillä osa-alueella ollut ongelmia. Tuntui pahalta, Sanat loukkasivat minua, sillä uskoinhan, että suhteemme olisi merkinnyt hänelle hieman enemmän. Ikävämpi puoli tuli esille myös, kun pyysin Miestä useampaan kertaan tuomaan tavaroitani veneeltä. Purjehdusvaatteeni hän oli toki hakenut heti pois, sillä nehän olisivat herättäneet ihmetystä, mutta muita tavaroita kuten lakanoitani hän halusi käyttää kauden loppuun. Ne palautettiin myöhemmin runtattuna ja pesemättä.
Eräs ystäväni, joka oli jutellut Miehen kanssa, kertoi, että hänelle jäi keskustelusta se kuva, että Mies kokee olevansa muiden yläpuolella. Hän ei ole tehnyt mitään väärää ja jos hänen menettelynsä satuttaa toista ihmistä, niin se on vain tämän oma vika. Mies oli korostanut sitä, että minä toimin väärin, kun keskustelin suhteestamme henkilöiden kanssa, jotka tuntevat hänet. Moni onkin sanonut, että kyllä joskus tulee aika, jolloin Mieskin joutuu kohtaamaan kivun. Olin tosin kuullut Mieheltä itseltään hänen rinnakkaissuhteistaan viimeisten avioliittovuosien ajalta, mutta uskoin hänen muuttuneen ja meidän suhteemme toimivan. Suhteemme aikana hän toki oli uskollinen, mutta tunteet vain loppuivat äkkiä. Omat tunteeni mieheen liittyen ovat nyt aika vahvasti kyllä inhon puolella.