Elämää häiritsevä ötökkäkammo lapsella, mitä asialle voi tehdä?

[kkkk]

mä oon samanlainen.....mun lapsi ei. mut se onki poika :/

 

[Äiti]

Meillä käydään paljon maalla, muutaman kerran viikossa hevostilalla, jossa siis riittää öppiäisiä. Ehkä tuo on sit jonkinmoista terapiaa, mut lapselle kauhun hetkiä. Plussaa kutenkin se, että haluaa aina mieluusti mukaan! Ja todellakin otetaan mukaan ja ollaan muina miehinä, syrjäsilmällä tilannetta touhun lomassa seuraten. Olen samaa mieltä, että tomerana lapselle pitää olla, ärjyminen ei auta eikä lässytys. Enkä usko, että kukaan koko ajan "lässyttää" ötököistä ja lellii ja ns. jo ruokkii valmistautumista "kohta ne ötökät taas tulee, elä hätäile".
Lapsen kammon todellisuuden tietää vasta sitten, kun sen itse näkee, harmittavan usein.
Tänään viimeksi lapselta kysyin mikä niissä häiritsee ja vastaukset, kuten avelin; häiritsee jos niitä on paljon, vähän ei haittaa, surisee liian lähellä -> ääni ärsyttää, jonkinlainen tilanteen hallinnan menettäminen tulee mieleen, yksi kovinkin hyvä syy oli, että ne pistää, siinä kohtaa jäinkin miettimään, et olisko nyt sitten oikein valehdella, että ei...ei tietenkään voi sanoa että pistää pistää ja kovasti, mutta se pisto on kuitenkin todellisuus.
Itse näytämme reipasta esimerkkiä, ötököitä on, mut olkoon, niitä huidotaan enimpiä pois, kuitenki niin, että siihen ei enempää kiinnitetä huomiota eikä siihen tyyliin, että niitä kammottaisiin ja karkuun juostaisiin ja varsinkaan ei ilmaista sitä, et joku olis pistäny

 

[Keittiönoita]

Ruvetkaa antamaan ötököille nimet ja puhutelkaa ötököitä nimeltä. Jos sisälle tulee hämähäkki, annatte sille nimeksi vaikka Heikki. Sitten sanotte "Voi ei, Heikki, mitä ihmettä sinä täällä teet? Sinun kaverisihan ovat kaikki ulkona ja nyt sinä olet eksynyt tänne sisälle". Sitten otatte Heikin paperipalan päälle ja viette sen ulos.

 

[Äiti]

mutta entäs kun on vaikka siellä maalla, jossa on todellaki ötökät sukuineen, paarmoja eri lajeja, tunkee iholle, surisevat, purevat. Siinä poika alottaa pian kauhean paniikki kohtauksen, aivan hysteerinen, huutaa huitoo juoksee mihin sattuu, ei kuule eikä näe muuta. Luulen, että luettelemalla almanakan nimet ei siinä kohtaa auta... näin iteksee rauhassa miettii, että kyllähän se siitä jne. mut kun se tilanne on päällä ni huh huh. Aluksi poika ei niin välitä, huitoo kyllä, mutta jatkaa touhujaan, mutta kun tilanteessa ollaan kauemmin ja ötökät lisääntyy, silloin se alkaa. Poju ei siis ole valmiina vetämässä henkeä, et kohta varmaan pitää alottaa huutaminen ku mennään maalle tai kun näkee pari lentävää.

 

[Keittiönoita]

mutta entäs kun on vaikka siellä maalla, jossa on todellaki ötökät sukuineen, paarmoja eri lajeja, tunkee iholle, surisevat, purevat. Siinä poika alottaa pian kauhean paniikki kohtauksen, aivan hysteerinen, huutaa huitoo juoksee mihin sattuu, ei kuule eikä näe muuta. Luulen, että luettelemalla almanakan nimet ei siinä kohtaa auta... näin iteksee rauhassa miettii, että kyllähän se siitä jne. mut kun se tilanne on päällä ni huh huh. Aluksi poika ei niin välitä, huitoo kyllä, mutta jatkaa touhujaan, mutta kun tilanteessa ollaan kauemmin ja ötökät lisääntyy, silloin se alkaa. Poju ei siis ole valmiina vetämässä henkeä, et kohta varmaan pitää alottaa huutaminen ku mennään maalle tai kun näkee pari lentävää.

Toi on tietysti vähän eri tilanne, jos paikalle sattuu koko armeija ötököitä

 

[t't']

täällä yks aikunen, joka on usamman kerran itkuunki purskahtanu, kun jokin lentävä tullu liian lähelle Kaikki käy, mitkä lentää; linnut, ötökät ja jopa koppakuoriaiset, jotka ossaa vähinttäänki hypätä luonnottoman korkealle... Hankaloittaa arkea.