Elämättömän elämän häpeä

Olet kovin ennakkoluuloinen ja lisäksi vaikuttaa siltä, että koet nykyisen elämäntapasi tietyllä tavalla turvallisena etkä halua ottaa riskiä muutoksista.

Lisäksi mitä ammatteihin tulee, niin niitä on valtava määrä ja ihan varmasti sieltä löytyy joku sinulle sopiva, jos uskallat olla avoimin mielin. Toisaalta ei valtaosa ihmisistä ole missään unelmatyössään missä heillä olisi järkyttävän hauskaa joka päivä, mutta silti harva heistä vaihtaisi työntekoa toimettomuuteen.

Jos kroppasi prakaa, niin oletko yrittänyt tehdä sille jotain? Kuntoillut tai käynyt lääkärissä? Vai oletko passiivinen myös sen asian suhteen?

En pidä itseäni ennakkoluuloisena. Ennemminkin kyynisenä realistina. Toinen väittämäsi on kyllä oikein. Nykyinen eristäytymiseni on tietyllä tapaa turvallista. On helpompaa vain olla kuin avata itsensä maailmalle, pettymyksille ja mahdollisille onnistumisille. Se johtuu siitä, että ensinnäkin jollain tasolla koen ansaitsevani tämän onnettoman elämän ja toisaalta en koe olevani tarpeeksi vahva kestämään, jos yrittämisen seurauksena on uusia epäonnistumisia ja takaiskuja. Siksi tämmöinen toimettomassa limbossa oleminen on kaikista helpoin vaihtoehto.

Mun kroppa prakaa, koska olen vanha. Koko elämän kestänyt urheiluharrastus alkaa ilmeisesti nyt vaatimaan veroja ja lisäksi olen koko elämäni kärsinyt erillaisista vaivoista, joita ei lääketiedä ole kyennyt ratkaisemaan.

[ap]

 

Taas ymmärsit väärin.
Koska itse rinnastit tilanteesi vammaisuuteen, niin sen takia mä ja tuo harmaa älähdettiin.

En rinnastanut. Lue se viesti uudestaan. Rinnastin ihmisten suhtautumisen. Näissä kahdessa asiassa on valtava ero.

Jos olisin herkemmin suuttuvaa tyyppiä niin voisin jopa pitää loukkaavana oletusta, että en kykene erottamaan erilaisten ihmiskohtaloiden poikkeavuutta toisistaan tai että olisin ihminen, joka haukkuu henkilöitä, jotka ovat saaneet elämään huonot kortit jo syntyessään.

[ap]

 

Kuvittelet ihmiset paljon ahdasmielisemmiksi kuin mitä he keskimäärin ovat. Lisäksi ajattelet, että ihmisten asenteet olisivat jotenkin kopioita toisistaan eivätkä siis hyvin vaihtelevia kuten todellisuudessa on asian laita.

Mitä rehellisyyteen tulee, niin valehtelemalla et ainakaan voi menestyä ihmissuhteissa. Ihmiset eivät pidä siitä, että heille lauotaan ilmiselviä valeita päin naamaa.

Ihmisten asenteet eivät ole todellakaan ole erityisen vaihtelevia. Ne, kuten lähes kaikki asiat tässä maailmassa, noudattelevat melko tarkasti normaalijakaumaa. On se suuri massa, joka ajattelee samalla tavalla ja sitten on ne pienet ääripäät, joiden ajattelussa on enemmän variaatiota. Tämäkään ei takaa, että ääripään ajattelija ajattelisi kaikesta samalla tavalla. Voi esimerkiksi olla ihminen, joka ei voi sietää joulua, mutta pitää silti vain radiossa soitettavasta musiikista.

Mitä toiseen kappaleeseesi tulee: se oli sitten minun kohdaltani tässä.

[ap]

 

Jos olisin herkemmin suuttuvaa tyyppiä niin voisin jopa pitää loukkaavana oletusta, että en kykene erottamaan erilaisten ihmiskohtaloiden poikkeavuutta toisistaan tai että olisin ihminen, joka haukkuu henkilöitä, jotka ovat saaneet elämään huonot kortit jo syntyessään.

...and here we go again, kuka sinä olet sanomaan yhtään mitään siitä kenelle on annettu huonot kortit jo syntyessään? Vammaiset ihmiset kun voivat elää erittäin onnellisen ja tasapainoisen elämän ja hyväksyä itsensä sellaisenaan. Suosittelen kokeilemaan miltä tuntuu asioiden ja itsensä hyväksyminen, saatat yllättyä positiivisesti ja jopa lopettaa ruikuttamisen.

 

Ihmisten asenteet eivät ole todellakaan ole erityisen vaihtelevia. Ne, kuten lähes kaikki asiat tässä maailmassa, noudattelevat melko tarkasti normaalijakaumaa. On se suuri massa, joka ajattelee samalla tavalla ja sitten on ne pienet ääripäät, joiden ajattelussa on enemmän variaatiota. Tämäkään ei takaa, että ääripään ajattelija ajattelisi kaikesta samalla tavalla. Voi esimerkiksi olla ihminen, joka ei voi sietää joulua, mutta pitää silti vain radiossa soitettavasta musiikista.

Mitä toiseen kappaleeseesi tulee: se oli sitten minun kohdaltani tässä.

[ap]

Esim. se, että joku inhoaa homoja on paljon yleisempää kuin se, että joku inhoaa ikisinkkuja. Silti ihmisten asennoitumisessa homoihin on valtavaa vaihtelua.

 

En pidä itseäni ennakkoluuloisena. Ennemminkin kyynisenä realistina. Toinen väittämäsi on kyllä oikein. Nykyinen eristäytymiseni on tietyllä tapaa turvallista. On helpompaa vain olla kuin avata itsensä maailmalle, pettymyksille ja mahdollisille onnistumisille. Se johtuu siitä, että ensinnäkin jollain tasolla koen ansaitsevani tämän onnettoman elämän ja toisaalta en koe olevani tarpeeksi vahva kestämään, jos yrittämisen seurauksena on uusia epäonnistumisia ja takaiskuja. Siksi tämmöinen toimettomassa limbossa oleminen on kaikista helpoin vaihtoehto.

Mun kroppa prakaa, koska olen vanha. Koko elämän kestänyt urheiluharrastus alkaa ilmeisesti nyt vaatimaan veroja ja lisäksi olen koko elämäni kärsinyt erillaisista vaivoista, joita ei lääketiedä ole kyennyt ratkaisemaan.

[ap]

Anteeksi vaan, mutta ei sitä voi pitää minään realismin ilmentymänä, että esim. tuomitsee erilaiset ammatit ja monet muut asiat elämässä huonoiksi ilman, että niistä on kokemusta. Sekään ei ole realismia, että tuomitsee itsensä täydellisen kyvyttömäksi ja lahjattomaksi, vaikka kyseessä on vaan se, että ei uskalla luottaa omiin kykyihin.

35-vuotias ei ole vanha. Toki elimistö on siinä iässä mennyt sen verran takapakkia, että esim. huippu-urheilu ei enää ole yleensä realismia. Mutta arkielämän kannalta rapistuminen ei siinä iässä ole vielä millään lailla merkittävää.

 

Ihmisten asenteet eivät ole todellakaan ole erityisen vaihtelevia. Ne, kuten lähes kaikki asiat tässä maailmassa, noudattelevat melko tarkasti normaalijakaumaa. On se suuri massa, joka ajattelee samalla tavalla ja sitten on ne pienet ääripäät, joiden ajattelussa on enemmän variaatiota. Tämäkään ei takaa, että ääripään ajattelija ajattelisi kaikesta samalla tavalla. Voi esimerkiksi olla ihminen, joka ei voi sietää joulua, mutta pitää silti vain radiossa soitettavasta musiikista.

Mitä toiseen kappaleeseesi tulee: se oli sitten minun kohdaltani tässä.

[ap]

No joo, mutta kun sä hoet että ihmiset suunnilleen inhoavat sua, niin voin pettymykseksesi sanoa että se ei todennäköisesti ole niin voimakasta. Ne ei vaan ehkä malta pysähtyä sun kohdalle.

Et vaan ehkä ole ollut tarpeeksi mielenkiintoinen, ottanut muiden seurassa sitä omaa paikkaa ja tilaa jne. Ja puhunut kiinnostuksenkohteistasi koska niitä ei ilmeisesti ole?
Et siis ole ehkä tuonut persoonaasi esille?

Sanon edelleen: yksinäisyys voi olla hyvin yksinkertaisista asioista ja pienistä tekijöistä/pikkuvirheistä kiinni. Normaalin ja tavallisen luonteen omaava saattaa olla yksinäinen ja syrjitty.
Tai jos on isoja virheitä tekevä ihminen, niin se voi kompensoida virheitään yltiösosiaalisuudella ja sillä että saa ihmiset vakuuttuneiksi hänestä.

Ei sen että ajaa autolla ojaan, tarvitse johtua isoista virheistä, pienikin virheliike riittää.

 

Esim. se, että joku inhoaa homoja on paljon yleisempää kuin se, että joku inhoaa ikisinkkuja. Silti ihmisten asennoitumisessa homoihin on valtavaa vaihtelua.

Niinhän minä sanoin, vaihtelua, mutta myös lähes kaikissa asioissa se normaalijakaumaa noudatteleva ns. yleinen mielipide. Katso ulkona ympärillesi. Ihmiset ovat hyvin samanlaisia ja noudattelevat vallitsevaa trendiä. Joku asia voi olla toista yleisempää, mutta ei se silti poista useimmissa asioissa löytyvää konsensusta.

[ap]

 

Anteeksi vaan, mutta ei sitä voi pitää minään realismin ilmentymänä, että esim. tuomitsee erilaiset ammatit ja monet muut asiat elämässä huonoiksi ilman, että niistä on kokemusta. Sekään ei ole realismia, että tuomitsee itsensä täydellisen kyvyttömäksi ja lahjattomaksi, vaikka kyseessä on vaan se, että ei uskalla luottaa omiin kykyihin.

35-vuotias ei ole vanha. Toki elimistö on siinä iässä mennyt sen verran takapakkia, että esim. huippu-urheilu ei enää ole yleensä realismia. Mutta arkielämän kannalta rapistuminen ei siinä iässä ole vielä millään lailla merkittävää.

Onneksesi en ole koskaan tehnyt asioita joista minua syytätä. Sinä voit pitää mitä tahansa minä tahana, mutta älä tee vääriä tulkintoja. Samalla logiikalla minä voisin syyttää sinua tuntemattoman ihmisen tilanteen ylitulkinnasta, koska ethän sinä oikeasti tiedä minusta mitään. Et sitä onko analyysini realistinen, etkä sitä olenko heikkolahjainen.

Et myöskään tiedä terveydentilastani yhtään mitään. Päätit kuitenkin syrjäyttää minun kokemukseni sairasteluista, kivuista ja elämää vaikeuttavista terveyshuolista vainoharhaisen mielen höpinänä.

[ap]

 

Ymmärrän. Kaikki teidän asenteet.

Mä kävin tutkinnnassa. Se luuli, että mulla on perhe. Jouduin valehtelemaan. Meinasin sen jälkeen tehdä itsemurhan.

Tätä tämä on. Miksi edes elän?

 

Tässä kuussa edessä kaksi työhaastattelua. Ei mitään odotuksia, vaikka tässä olisi mahdollisuus päästä kiinni normaaliin elämään edes hetkeksi. Voisi tuntea itsensä yhteiskunnan jäseneksi, eikä pitäisi hävetä itseään 24/7. Luultavasti mitään noista ei ole seurauksena, mutta onhan sekin tyhjää parempi, että edes joku ei pidä pelkkänä arvottomana ihmisroskana. Tällä viikolla joku jopa sanoi, että työpaikan saaminen ei ainakaan supliikista ja puhelahjoista jää kiinni. Pienikin kehu on mulle tässä elämäntilanteessa suuri asia. Niin säälittävä olen.

No, katsotaan.

[ap]

 

Tässä kuussa edessä kaksi työhaastattelua. Ei mitään odotuksia, vaikka tässä olisi mahdollisuus päästä kiinni normaaliin elämään edes hetkeksi. Voisi tuntea itsensä yhteiskunnan jäseneksi, eikä pitäisi hävetä itseään 24/7. Luultavasti mitään noista ei ole seurauksena, mutta onhan sekin tyhjää parempi, että edes joku ei pidä pelkkänä arvottomana ihmisroskana. Tällä viikolla joku jopa sanoi, että työpaikan saaminen ei ainakaan supliikista ja puhelahjoista jää kiinni. Pienikin kehu on mulle tässä elämäntilanteessa suuri asia. Niin säälittävä olen.

No, katsotaan.

[ap]

Et sä ihan säälittävä ole, jos pääset kahteen haastatteluun kuukauden aikana. Moni ei pääse yhteenkään.
Se että haastatellaan, kertoo jo siitä että ainakin jollain tavalla sä olet vakavasti otettavien joukossa.

 

Et sä ihan säälittävä ole, jos pääset kahteen haastatteluun kuukauden aikana. Moni ei pääse yhteenkään.
Se että haastatellaan, kertoo jo siitä että ainakin jollain tavalla sä olet vakavasti otettavien joukossa.

No, mä sain ne toisten ihmisten ansiosta. Lähinnä he kokivat mun esiintymisen sujuvaksi ja normaalia ihmistä muistuttavaksi. Luultavasti unohtivat katsoa CV:tä, mutta otan silti nämäkin vastaan.

Tämähän mun ongelma on. Olen hyvä esittämään älykästä ja osaavaa, mutta mitään kompetenssia ja konkretiaa mulla ei ole taustalla. Oma vika toki, mutta sekin kertoo siitä, että olen valinnut aina väärin ja luovuttanut liian usein.

[ap]

 

No, mä sain ne toisten ihmisten ansiosta. Lähinnä he kokivat mun esiintymisen sujuvaksi ja normaalia ihmistä muistuttavaksi. Luultavasti unohtivat katsoa CV:tä, mutta otan silti nämäkin vastaan.

Tämähän mun ongelma on. Olen hyvä esittämään älykästä ja osaavaa, mutta mitään kompetenssia ja konkretiaa mulla ei ole taustalla. Oma vika toki, mutta sekin kertoo siitä, että olen valinnut aina väärin ja luovuttanut liian usein.

[ap]

Uskotko itse pärjäämiseesi noissa 2 työpaikassa? Toivon että uskot.

 

No, mä sain ne toisten ihmisten ansiosta. Lähinnä he kokivat mun esiintymisen sujuvaksi ja normaalia ihmistä muistuttavaksi. Luultavasti unohtivat katsoa CV:tä, mutta otan silti nämäkin vastaan.
[ap]

Voi sua ja sun itseruoskintaa. Normaali sä olet (vaikken nyt ala uudestaan vääntämään sun kans oletko normaali vai et).

 

Uskotko itse pärjäämiseesi noissa 2 työpaikassa? Toivon että uskot.

Jos joku palkkaa mun CV:llä olevan ihmisen, niin hän ei voi olettaa saavansa maailman suurinta asiantuntijaa. Mut palkkaava voi kuitenkin olettaa saavansa hommansa hoitavan ja ongelmanratkaisukykyisen työntekijän.

Tässä on hieman sama juttu kuin mun naisjuttujen kanssa. Jos saan olla omalla osaamis- ja mukavuusalueellani niin mitään ongelmaa ei ole. Jos saan tehdä hommia rauhassa ja miettiä ratkaisumalleja niin mitään ongelmaa ei ole. Jos multa odotetaan nopeaa reaktiota, jonka pitää olla aina oikea, silloin juna suistuu raiteiltaan. Yksikään työnantaja ei ole tähän mennessä moittinut, joten siitäkin saa jotain itseluottamusta.

[ap]

 

Voi sua ja sun itseruoskintaa. Normaali sä olet (vaikken nyt ala uudestaan vääntämään sun kans oletko normaali vai et).

Hei, kiitti.

Olen ehkä näin ulkoisesti normaali, mutta kokemuspohjalta hyvin poikkeava. Ei se normaalia elämää kokonaan estä, mutta onpahan kuitenkin jotain, jota pitää joko kompensoida tai kehittää normaalimpaan suuntaan.

[ap]

 

Hei, kiitti.

Olen ehkä näin ulkoisesti normaali, mutta kokemuspohjalta hyvin poikkeava. Ei se normaalia elämää kokonaan estä, mutta onpahan kuitenkin jotain, jota pitää joko kompensoida tai kehittää normaalimpaan suuntaan.

[ap]

Just näin. Pohjimmiltasi olet normaali.

 

Just näin. Pohjimmiltasi olet normaali.

Kaivon pohjalla kaikki olemme normaaleja, koska pimeydessä emme erota kuka on rikas ja kuka köyhä.

Mulla on se normaali naama. Sitä näytän yleensä ulospäin, koska niin mut on kasvatettu. En pysty olemaan ihmisille ilkeä tai valheellinen. Sitten on se naama, joka istuu pimeässä asunnossa ja itkee paskuuttaan useamman kerran viikossa. Nämä eivät koskaan kohtaa, koska mulla ei ole ikinä ollut ihmistä, jolle voisin olla oma itseni. Siksi tämä on rankkaa. Pitää olla jotain mitä en ole. Voin olla oma haavoittuva itseni vain kun olen yksin.

Ehkä jos otan askeleen normaaliutta kohti tämä helpottuu. Toivon vain, että jaksan, pystyn tai kykenen sen ottamaan.

[ap]

 

Kaivon pohjalla kaikki olemme normaaleja, koska pimeydessä emme erota kuka on rikas ja kuka köyhä.

Mulla on se normaali naama. Sitä näytän yleensä ulospäin, koska niin mut on kasvatettu. En pysty olemaan ihmisille ilkeä tai valheellinen. Sitten on se naama, joka istuu pimeässä asunnossa ja itkee paskuuttaan useamman kerran viikossa. Nämä eivät koskaan kohtaa, koska mulla ei ole ikinä ollut ihmistä, jolle voisin olla oma itseni. Siksi tämä on rankkaa. Pitää olla jotain mitä en ole. Voin olla oma haavoittuva itseni vain kun olen yksin.

Ehkä jos otan askeleen normaaliutta kohti tämä helpottuu. Toivon vain, että jaksan, pystyn tai kykenen sen ottamaan.

[ap]

Niin, ja kuro sitä kaivofiilistä ja supliikkiminääsi lähemmäksi toisiaan (paitsi ei työhaastattelussa tarvita kaivomentaliteettia). On hienoa että olet supliikki, se on älyttömän tärkeä taito nykyään, mut sun ei myöskään tartte olla aina kiltti muille. Kiltti ihminen tulee usein tallotuksi ja ohitetuksi.

Kokeile aitoa jurottamista, sillein että olet kuitenkin sovussa muiden kans. Sä saat olla oma itsesikin.

 

Niin, ja kuro sitä kaivofiilistä ja supliikkiminääsi lähemmäksi toisiaan (paitsi ei työhaastattelussa tarvita kaivomentaliteettia). On hienoa että olet supliikki, se on älyttömän tärkeä taito nykyään, mut sun ei myöskään tartte olla aina kiltti muille. Kiltti ihminen tulee usein tallotuksi ja ohitetuksi.

Kokeile aitoa jurottamista, sillein että olet kuitenkin sovussa muiden kans. Sä saat olla oma itsesikin.

Tässä on ongelma. Jos kysyt mun kavereilta tai mun opiskelukavereilta tai mun työnantajilta kuka mä olen, niin olen ulospäinsuuntautunut humoristi, aloitekykyinen, välillä jopa johtava persoona. Jos näkisit mut kotona olisin alistunut, luovuttanut, ranteiden viiltämistä joskus miettivä luuseri.

Kumpi näistä on se oikea minä?

Mä en ole kuitenkaan kiltti. Olen hyvä ja empaattinen. Haluaisin olla paha ja itsekäs. Ja se mitä haluaisin, olisi olla kerrankin rehellinen jollekin.

[ap]

 

Tässä on ongelma. Jos kysyt mun kavereilta tai mun opiskelukavereilta tai mun työnantajilta kuka mä olen, niin olen ulospäinsuuntautunut humoristi, aloitekykyinen, välillä jopa johtava persoona. Jos näkisit mut kotona olisin alistunut, luovuttanut, ranteiden viiltämistä joskus miettivä luuseri.

Kumpi näistä on se oikea minä?

Mä en ole kuitenkaan kiltti. Olen hyvä ja empaattinen. Haluaisin olla paha ja itsekäs. Ja se mitä haluaisin, olisi olla kerrankin rehellinen jollekin.

[ap]

Mä luulen että aika monesta löytyy nuo ääripäät. Koti on se paikka jossa nuollaan ne omat haavat, salassa.
Mä oon viimesen viikon ajan istunu pimeässä useamman kerran ja vihannu itseäni ja elämääni. En mä sitä muille näytä. Tai no, kohta tekisi mieli näyttää...eikä siinä mitään hävettävää ois. Muut vaan katsoisi että Echo on väsynyt tai apaattinen.

 

Mä luulen että aika monesta löytyy nuo ääripäät. Koti on se paikka jossa nuollaan ne omat haavat, salassa.
Mä oon viimesen viikon ajan istunu pimeässä useamman kerran ja vihannu itseäni ja elämääni. En mä sitä muille näytä. Tai no, kohta tekisi mieli näyttää...eikä siinä mitään hävettävää ois. Muut vaan katsoisi että Echo on väsynyt tai apaattinen.

Miksi? En tunne sua, mutta jotenkin viesteistäsi voisi päätellä sun olevan vahva, itsenäinen ja taipumaton.

Sulla on kuitenkin tuo toisenlainen ongelma. Sä voit näyttää jollekin. Mä voin huutaa, kiukutella, itkeä, eikä kukaan näe. Se on välillä hyvä, useimmiten kauheaa. En halua jatkuvaa sympatiaa, mutta kaipaisin välillä ihmiskontaktia, joka olisi vertaistukena tai potkisi perseelle. Kun vuosikaudet kasaa kaiken ikävän päänsä sisälle, ei se voi olla terveellistä. Jos joku tulisi ja sanoisi, että puhu, niin varmaan vain kaatuisin onnellisena maahan.

[ap]

 

Miksi? En tunne sua, mutta jotenkin viesteistäsi voisi päätellä sun olevan vahva, itsenäinen ja taipumaton.

Sulla on kuitenkin tuo toisenlainen ongelma. Sä voit näyttää jollekin. Mä voin huutaa, kiukutella, itkeä, eikä kukaan näe. Se on välillä hyvä, useimmiten kauheaa. En halua jatkuvaa sympatiaa, mutta kaipaisin välillä ihmiskontaktia, joka olisi vertaistukena tai potkisi perseelle. Kun vuosikaudet kasaa kaiken ikävän päänsä sisälle, ei se voi olla terveellistä. Jos joku tulisi ja sanoisi, että puhu, niin varmaan vain kaatuisin onnellisena maahan.

[ap]

En pysty kaikkea kertomaan, mutta olen saanut rykelmänä siipeeni kuluneen viikon ajan eri ihmisiltä. Harvoin on näin kaikki osuneet samaan ajanjaksoon. On takki aikamoisen tyhjä ja mietin onko meikäläisestä mitään hyötyä tässä maailmassa kellekään.

Ei, en mä ole vahva. Mä oon hyvin pehmeä ja sovitteleva IRL. No, lapsille on pakko olla välillä jyrä.
Se mitä ihmiset lukee täällä palstalla, on mun mielipiteet, jotka on vahvoja. Kaivapas mun nyt eilen aloittama ketju huijarisyndroomasta.

Mutta ymmärrän tuon sun ajatuksen, että sulta puuttuu peili eli ihminen kotoa.
En tiedä miten käy noissa sun rekryissä, mutta toivon että löydät nimeomaan semmoisen työpaikan, jossa voit olla oma itsesi. Me ollaan työkavereiden kanssa melkoisia terapeutteja toisillemme ja näytetään tunteet aika avoimesti. Kaikissa työpaikoissa ei ole tällaista avointa ilmapiiriä.

 

En pysty kaikkea kertomaan, mutta olen saanut rykelmänä siipeeni kuluneen viikon ajan eri ihmisiltä. Harvoin on näin kaikki osuneet samaan ajanjaksoon. On takki aikamoisen tyhjä ja mietin onko meikäläisestä mitään hyötyä tässä maailmassa kellekään.

Ei, en mä ole vahva. Mä oon hyvin pehmeä ja sovitteleva IRL. No, lapsille on pakko olla välillä jyrä.
Se mitä ihmiset lukee täällä palstalla, on mun mielipiteet, jotka on vahvoja. Kaivapas mun nyt eilen aloittama ketju huijarisyndroomasta.

Mutta ymmärrän tuon sun ajatuksen, että sulta puuttuu peili eli ihminen kotoa.
En tiedä miten käy noissa sun rekryissä, mutta toivon että löydät nimeomaan semmoisen työpaikan, jossa voit olla oma itsesi. Me ollaan työkavereiden kanssa melkoisia terapeutteja toisillemme ja näytetään tunteet aika avoimesti. Kaikissa työpaikoissa ei ole tällaista avointa ilmapiiriä.

En voi siis muuta kuin toivottaa tsemppiä. Ei varmaan hirveästi lohduta, mutta sä olet ollut mulle hyödyllinen ja tärkeä. Olet jaksanut vastailla, kun suurin osa palstan ihmisistä ovat luovuttaneet tai todenneet mut turhaksi jankuttajaksi. Tää on mulle henkireikä ja pieni valonpilkahdus yksinäisen miehen elämässä. Erimielisyys ei mua haittaa, sillä olisihan tylsää, jos kaikki olisivat aina samaa mieltä.

Töissä olen aina oma itseni - tiettyyn rajaan asti. Ei se mua haittaa. Se haittaa, että työ on työ ja muu elämä on muu elämä. Ihmiset lähtevät töistä kotiin elämään toista elämää ja minä jään tyhmänä odottamaan seuraavaa työpäivää, koska mulla ei ole muuta. Siksi tyhmänä itkin, kun pieni koulutuspätkä loppui ja ihmiset erkanivat toisistaan. Muut lähtivät takaisin elämäänsä ja minä jäin tyhjän päälle. Säälittävää, eikö?

[ap]