dsaf
Ei, minä en haluaisi elää noin. Mutta kukin tavallaan, elämä tosiaankin on valintoja täynnä. Jutun perhe on varmaan tyytyväinen omiinsa.
viera.s
En minä ihan tuolla tavalla haluaisi elää. Mutta kyllä mekin peruselämisestä ja esim. huonekaluista säästellään, jotta voidaan toteuttaa isompia unelmia sekä käyttää rahaa niihin asioihin, joista nautitaan. Ei tehdä kuukauden luksuslomia, vaan useammin pienempiä ja kohtuuhintaisia reissuja ja lisäksi ollaan säästetty, jotta saadaan rakennettua oma uusi ok-talo. Ruuan hintaa kyttään kaupassa melko samaan tyyliin kuin joskus opiskelija-aikoina ja vaatteita ostetaan vain tarpeeseen, koska noihin asioihin tuhlaamisen en koe lisäävän elämänlaatuamme.
En todellakaan. Yksi kahdestoista osa elämästä ei ole sen arvoista, että eletään ahtaasti ja etenkin syödään vain tarjousruokaa Lidlistä. Terveys ja hyvä olo merkitsee mulle ainakin paljon enemmän kuin joku matka.
Ihmettelin myös sitä että kuuden hengen kuukauden lomabudjetti, jolla "eletään kuin kroisokset", 12,000 euroa? Sisältääkö tämä myös lennot?
Ihmettelin myös sitä että kuuden hengen kuukauden lomabudjetti, jolla "eletään kuin kroisokset", 12,000 euroa? Sisältääkö tämä myös lennot?
En todellakaan. En siis missään nimessä. Ei, ei ja ei 
Mutta ei tuo kyllä siis siinä mielessä pahalta kuulosta, ettäkö siinä olisi jotain vikaa jonkun muun "tekemänä". Jos koko perhe haluaa moista, niin tuohan on ihan huippua
Mutta mä en halua. En todellakaan. Mä haluan jatkuvasti jotain, enkä pystyisi elämään noin kurinalaista elämää edes kuukautta...saati sitten lähes vuotta. Enkä haluaisi vain vetää miehen kanssa läpyä ovella, vaan haluan viettää ukon kanssa aikaa ihan joka päivä.
Mutta ei tuo kyllä siis siinä mielessä pahalta kuulosta, ettäkö siinä olisi jotain vikaa jonkun muun "tekemänä". Jos koko perhe haluaa moista, niin tuohan on ihan huippua
Mutta mä en halua. En todellakaan. Mä haluan jatkuvasti jotain, enkä pystyisi elämään noin kurinalaista elämää edes kuukautta...saati sitten lähes vuotta. Enkä haluaisi vain vetää miehen kanssa läpyä ovella, vaan haluan viettää ukon kanssa aikaa ihan joka päivä.
vvvvieras
Me eletään vähän samoin - tosin ei noin suu säkkiä myöden, meillä kun on vain yksi lapsi ja käteen jäävä palkka n. 4000e. Meillä on passelin kokoinen, rempattu oma koti josta lainanlyhennystä menee 800e/kk. Kauppaan menee kaikkinensa n. 400e/kk, sillä saa kaiken välttämättömän. Sähkö, vakuutukset, netti ja puhelimet vievät sen 300e/kk. Jos mitään ylimääräisiä menoja ei ole, pärjätään tuolla 1500e/kk. Tosielämässä tulee kuitenkin ainakin kasvavalle lapselle vaateostoksia, lahjojen hankkimista juhliin jne. Mitenkään hirveästi nuukailematta eletään maksimissaan 2000 eurolla kuukaudessa. Kun vertaa vaikka toimeentulotuen perusosaan, joka meidän porukalla olisi about 950e + vuokra + sähkö + julkisen terveydenhuollon menot ja reseptilääkkeet, niin aika pienellä pärjätään!
Ja meillä ne ylimääräiset rahat menevät juurikin matkailuun: jos oikein ollaan saatu säästettyä niin otetaan jopa palkatonta, että voidaan lähteä pidemmälle ja pidemmäksi aikaa. Pari talvea vielä aikaa tehdä tällaisia reissuja, sitten lapsella alkaa koulu ja on suunniteltava kouluvuoden mukaan lomat.
Ja meillä ne ylimääräiset rahat menevät juurikin matkailuun: jos oikein ollaan saatu säästettyä niin otetaan jopa palkatonta, että voidaan lähteä pidemmälle ja pidemmäksi aikaa. Pari talvea vielä aikaa tehdä tällaisia reissuja, sitten lapsella alkaa koulu ja on suunniteltava kouluvuoden mukaan lomat.
Edfc
En eläisi, en lähtisi. Vaikka matka onnistuisi pihistelemättä, niin en haluaisi. Ehkä kerran viiteen vuoteen voisi tehdä reissun, mutta silloinkin viikko tai kaksi olisi sopiva matka-aika. Vaikka matkustaminen on toisaalta kivaa vaihtelua, niin se on myös rasittavaa. Jos koko vuoden painaa töitä täysillä, niin välillä pitää saada levätä. Viihdyn paremmin kotona kuin reissussa. Monesti kotimaan reissussakin on kiire kotiin jo kolmen päivän jälkeen, vaikka alunperin olisi aiottu olla pitempään. Mieluummin ostan kotiin uuden sohvan kuin että laittaisin rahat matkaan.
"Suvi"
Minulle pihistely on elämäntapa, tykkään siitä. Saan kieroutunutta nautintoa aina kun tiedän ostaneeni jotain erityisen edullisesti. Ostan pääosan ruoista ja tavaroistamme tarjouksista, alennusmyynneistä ja joskus kirppiksiltä. Lidll on pääasiallinen kauppani, samoin tarjoustalo ja Hongkong ovat suosiossani. Bensaa tankkaan autoon aina kun se on edullisimmillaan.
Vaatteita rakastan ja niitä ostan paljon, mutta kaikki ovat todella edullisia. Autot meillä on vm 1997 ja 2000 ja hyvin toimivat. En näe mitään syytä vaihtaa toimivia kulkupelejä uudempiin.
Ihan tavallista elämää elämme pääkaupunkiseudulla. Asumme ihanassa omakotitalossa, kaikilla perheenjäsenillä on kivat harrastukset ja elämä on kaikin puolin antoisaa. En tunne mitenkään erityisesti köyhäileväni, vaikka sitä se varmasti olisi monen muun mielestä.
Vaatteita rakastan ja niitä ostan paljon, mutta kaikki ovat todella edullisia. Autot meillä on vm 1997 ja 2000 ja hyvin toimivat. En näe mitään syytä vaihtaa toimivia kulkupelejä uudempiin.
Ihan tavallista elämää elämme pääkaupunkiseudulla. Asumme ihanassa omakotitalossa, kaikilla perheenjäsenillä on kivat harrastukset ja elämä on kaikin puolin antoisaa. En tunne mitenkään erityisesti köyhäileväni, vaikka sitä se varmasti olisi monen muun mielestä.
"Vieraana"
En nyt esim. nälkää näkisi mutta jos esim. pitäisi valita ostaako oma asunto vai nähdäkö maailmaa, niin kyllä matkustelu voittaisi kirkkaasti.
Xxxxxxxxc
En ihan kituuttaen, mutta kyllä meilläkin lomat menee esim säästämisen edelle ja muitakin hankintoja/valintoja tehdään loman ehdoilla. Kaksi lomaa/vuosi on toiveena.
Ent. Ksantippa S.
En. Tässä elämänkokemuksen karttuessa alkaa arvostaa aina vain enemmän hyvettä nimeltä kohtuus.
"nuuh"
Kyllä eläisin. Ja vähän elelenkin jo nyt. En ole vielä saanut kasaan rahaa noin että pääsisi kuukaudeksi kerrallaan johonkin ihanaan paikkaan. Tänä vuonna vaan kolme lyhyempää etelänreissua tehnyt. Täytyykin ihan alkaa oikeasti suunnittelemaan tollaista kertarysäyslomaa.
fsfgs
Kuusihenkinen perhe pihistelee 11 kuukautta vuodessa päästäkseen unelmalomalle
Olisitko valmis säästämään asumalla puolet vuodesta pakettiautossa tai tekemään kolmea työtä, jotta voisit käyttää kaiken ylimääräisen rahan intohimoosi? Jotkut ovat.
"Miten teillä voi olla varaa tähän?"
Los Angelesin maahantuloviranomaiset tenttasivat Mari ja Peetri Jokea yhä uudelleen.
"Paljonko vartijat tienaavat Suomessa? Miten teillä voi olla rahaa matkustaa noin isolla porukalla Yhdysvaltoihin joka vuosi?"
Pihistelemällä 11 kuukautta vuodessa, Mari Joki, 40, yritti selittää. Se ei ollut rajavartijan mielestä uskottavaa. Miten kaksi aikuista ja neljä lasta muka voisivat säästää niin, että heillä oli varaa tulla kesäksi kuukauden unelmalomalle jo toista vuotta peräkkäin?
Ei se helppoa olekaan.
Joet asuvat Masalassa Kirkkonummella 80 neliön asunnossa. Sinne mahtuu kaksi aikuista, neljä lasta, kaksi koiraa ja neljä kissaa.
"Nukumme portaikon yläpuolelle rakennetulla parvella. Emme halunneet maksaa makuuhuoneesta. Panemme rahat mieluummin matkailuun", Peetri Joki, 37, sanoo.
Huonekalut he saavat tuttavilta lahjoituksina. Kaupassa he käyvät kerran viikossa, ja ruokalista määräytyy sen mukaan, mikä Lidlissä on tarjouksessa. Uusia vaatteita he eivät osta, eivätkä paljon muutakaan. Kaikki korjataan tai tehdään itse.
"Sisko nauraa, kun säästän kaikista rikkimenneistä vaatteista vetoketjut. Mutta ei koskaan tiedä, milloin jostain ihan hyvästä vaatteesta särkyy vetoketju ja se pitää vaihtaa", Mari Joki sanoo.
"Olemme puhuneet vuosia uuden sohvan ostamisesta, mutta emme ole raaskineet. 500 euroa, sillähän lentää jo yksi ihminen Miamiin!"
Vanhempien peruspalkka on 1 900 euroa kuussa per henkilö. He haalivat niin paljon yövuoroja ja ylitöitä kuin mahdollista. Peetri tekee lisäksi keikkoja järjestyksenvalvojana ja Mari leipoo kakkuja myyntiin.
"Joskus ei jaksaisi lähteä yöksi töihin. Mutta sitten ajattelen, että siitä saa 150 euroa käteen, ja se on jo yhden ihmisen ihana katamaraaniajelu", Mari sanoo.
Joka kesä Joet lähtevät kuukaudeksi ulkomaille. Siellä ei pihistellä.
"Reissussa elämme kuin kroisokset. Syömme ravintoloissa, shoppailemme koko vuoden edestä, käymme huvipuistoissa ja teemme mitä haluamme", Peetri Joki kertoo.
Tänä kesänä he kävivät Karibialla, hyppäsivät koneeseen ensimmäisenä lomapäivänä ja palasivat takaisin niin, että vanhemmat menivät töihin suoraan lentokentältä.
Reissun budjetti oli 12 000 euroa. Sillä sai kuuden ihmisen lennot Saint-Martinin saarelle, oman talon ja uima-altaan, auton sekä monenlaista ohjelmaa ja hyvää ruokaa koko porukalle.
Suomessa perheen vanhemmilla ei juuri ole yhteistä aikaa. Mari menee töihin, kun lapset käyvät nukkumaan ja tulee takaisin, kun nämä heräilevät. Kun lapset on passitettu kouluun, Peetri lähtee töihin ja Mari menee nukkumaan. Kun lapset palaavat, äiti herää ja auttaa läksyissä. Illalla Peetri tulee kotiin ja Mari lähtee taas töihin.
"Usein reissun jälkeen mietitään, että ensi vuonna ei lähdetä. Joskus tekisi mieli ostaa vaikkapa kamera tai uusi telkkari. Mutta viimeistään marraskuussa alkaa poltella. Mari katsoo joka päivä lentolippujen hintoja. Kun ne on ostettu, alkaa odotus. Mari laskee, että enää 270 päivää lähtöön, enää 269 päivää lähtöön. . .", Peetri Joki sanoo.
Kaverit ihmettelevät, miten perheellä voi olla varaa unelmamatkaan joka vuosi.
"He tienaavat tuplasti sen minkä me, mutta heillä ei muka ole varaa matkustaa. He käyvätkin baareissa ja ostelevat tavaraa. Olin viimeksi baareissa polttareissani vuonna 2000", Peetri Joki sanoo.
Mitä lapset järjestelystä tuumivat?
"He odottavat reissuja valtavasti. Joskus 16-vuotias tytär pyytää vaikkapa Michael Korsin laukkua. Sanomme että se käy, mutta sitten kesäreissusta tulee lyhyempi. Aina toistaiseksi he ovat valinneet matkan."
Joet haluavat tarjota lapsilleen elämyksiä ja muistoja loppuiäksi.
"Toivon, että isona he eivät sure sitä, ettei meillä ollut hienoa design-sohvaa, vaan muistelevat upeita seikkailuja Karibialla", Mari Joki sanoo.
Olisitko valmis säästämään asumalla puolet vuodesta pakettiautossa tai tekemään kolmea työtä, jotta voisit käyttää kaiken ylimääräisen rahan intohimoosi? Jotkut ovat.
"Miten teillä voi olla varaa tähän?"
Los Angelesin maahantuloviranomaiset tenttasivat Mari ja Peetri Jokea yhä uudelleen.
"Paljonko vartijat tienaavat Suomessa? Miten teillä voi olla rahaa matkustaa noin isolla porukalla Yhdysvaltoihin joka vuosi?"
Pihistelemällä 11 kuukautta vuodessa, Mari Joki, 40, yritti selittää. Se ei ollut rajavartijan mielestä uskottavaa. Miten kaksi aikuista ja neljä lasta muka voisivat säästää niin, että heillä oli varaa tulla kesäksi kuukauden unelmalomalle jo toista vuotta peräkkäin?
Ei se helppoa olekaan.
Joet asuvat Masalassa Kirkkonummella 80 neliön asunnossa. Sinne mahtuu kaksi aikuista, neljä lasta, kaksi koiraa ja neljä kissaa.
"Nukumme portaikon yläpuolelle rakennetulla parvella. Emme halunneet maksaa makuuhuoneesta. Panemme rahat mieluummin matkailuun", Peetri Joki, 37, sanoo.
Huonekalut he saavat tuttavilta lahjoituksina. Kaupassa he käyvät kerran viikossa, ja ruokalista määräytyy sen mukaan, mikä Lidlissä on tarjouksessa. Uusia vaatteita he eivät osta, eivätkä paljon muutakaan. Kaikki korjataan tai tehdään itse.
"Sisko nauraa, kun säästän kaikista rikkimenneistä vaatteista vetoketjut. Mutta ei koskaan tiedä, milloin jostain ihan hyvästä vaatteesta särkyy vetoketju ja se pitää vaihtaa", Mari Joki sanoo.
"Olemme puhuneet vuosia uuden sohvan ostamisesta, mutta emme ole raaskineet. 500 euroa, sillähän lentää jo yksi ihminen Miamiin!"
Vanhempien peruspalkka on 1 900 euroa kuussa per henkilö. He haalivat niin paljon yövuoroja ja ylitöitä kuin mahdollista. Peetri tekee lisäksi keikkoja järjestyksenvalvojana ja Mari leipoo kakkuja myyntiin.
"Joskus ei jaksaisi lähteä yöksi töihin. Mutta sitten ajattelen, että siitä saa 150 euroa käteen, ja se on jo yhden ihmisen ihana katamaraaniajelu", Mari sanoo.
Joka kesä Joet lähtevät kuukaudeksi ulkomaille. Siellä ei pihistellä.
"Reissussa elämme kuin kroisokset. Syömme ravintoloissa, shoppailemme koko vuoden edestä, käymme huvipuistoissa ja teemme mitä haluamme", Peetri Joki kertoo.
Tänä kesänä he kävivät Karibialla, hyppäsivät koneeseen ensimmäisenä lomapäivänä ja palasivat takaisin niin, että vanhemmat menivät töihin suoraan lentokentältä.
Reissun budjetti oli 12 000 euroa. Sillä sai kuuden ihmisen lennot Saint-Martinin saarelle, oman talon ja uima-altaan, auton sekä monenlaista ohjelmaa ja hyvää ruokaa koko porukalle.
Suomessa perheen vanhemmilla ei juuri ole yhteistä aikaa. Mari menee töihin, kun lapset käyvät nukkumaan ja tulee takaisin, kun nämä heräilevät. Kun lapset on passitettu kouluun, Peetri lähtee töihin ja Mari menee nukkumaan. Kun lapset palaavat, äiti herää ja auttaa läksyissä. Illalla Peetri tulee kotiin ja Mari lähtee taas töihin.
"Usein reissun jälkeen mietitään, että ensi vuonna ei lähdetä. Joskus tekisi mieli ostaa vaikkapa kamera tai uusi telkkari. Mutta viimeistään marraskuussa alkaa poltella. Mari katsoo joka päivä lentolippujen hintoja. Kun ne on ostettu, alkaa odotus. Mari laskee, että enää 270 päivää lähtöön, enää 269 päivää lähtöön. . .", Peetri Joki sanoo.
Kaverit ihmettelevät, miten perheellä voi olla varaa unelmamatkaan joka vuosi.
"He tienaavat tuplasti sen minkä me, mutta heillä ei muka ole varaa matkustaa. He käyvätkin baareissa ja ostelevat tavaraa. Olin viimeksi baareissa polttareissani vuonna 2000", Peetri Joki sanoo.
Mitä lapset järjestelystä tuumivat?
"He odottavat reissuja valtavasti. Joskus 16-vuotias tytär pyytää vaikkapa Michael Korsin laukkua. Sanomme että se käy, mutta sitten kesäreissusta tulee lyhyempi. Aina toistaiseksi he ovat valinneet matkan."
Joet haluavat tarjota lapsilleen elämyksiä ja muistoja loppuiäksi.
"Toivon, että isona he eivät sure sitä, ettei meillä ollut hienoa design-sohvaa, vaan muistelevat upeita seikkailuja Karibialla", Mari Joki sanoo.
juu ei
No rehellisenä ihmisenä myönnän heti, että oma itsekuri ei riitä ja ihailuni tuolle perheelle. Meillä ostetaan kallista jätskiä ja herkkuja joskus ja aikas useinkin ja ostan ruoat mistä ostan, usein lähikaupasta kalliimmalla.
"Heinekeeni"
Mä arvostan vapautta niin paljon etten jaksaisi tuollaiseen ryhtyä, aika orjuuttavaa elää 92% ajasta niukkuudessa ja tarkkailla kaikessa hintoja kun ei ole ihan pakko. En usko että sellaisen pihistelyn jälkeen edes haluaisin tuhlata kaikkea kerralla ja aloittaa taas uudestaan.
vieraskin.
En eläisi. Tuohan on hirveää stressiä ja työntekoa 11 kuukautta, jotta 1 kuukauden voi elellä leveästi. Missä vanhempien aika lapsille, kun tekevät töitä.
Mulle luksusta ja nautintoa tuo, kun kerran kuukaudessa käydään ravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan ja samoin n. kerran kuussa teen jonkun kivan ostoksen. Perheen kanssa tehdään ostoksia ja syödään hyvin. Ulkomaille ei ole hinkua. En siellä koskaan ole käynytkään kun tiedän etten nauttisi. Lasten kanssa ollaan tehty 2-4 päivän lomareissuja suomeen ja kyllä on kiire kotiin loman jälkeen.
Mulle luksusta ja nautintoa tuo, kun kerran kuukaudessa käydään ravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan ja samoin n. kerran kuussa teen jonkun kivan ostoksen. Perheen kanssa tehdään ostoksia ja syödään hyvin. Ulkomaille ei ole hinkua. En siellä koskaan ole käynytkään kun tiedän etten nauttisi. Lasten kanssa ollaan tehty 2-4 päivän lomareissuja suomeen ja kyllä on kiire kotiin loman jälkeen.
[QUOTE="Heinekeeni";30226151]Mä arvostan vapautta niin paljon etten jaksaisi tuollaiseen ryhtyä, aika orjuuttavaa elää 92% ajasta niukkuudessa ja tarkkailla kaikessa hintoja kun ei ole ihan pakko. En usko että sellaisen pihistelyn jälkeen edes haluaisin tuhlata kaikkea kerralla ja aloittaa taas uudestaan.[/QUOTE]
Toi on kyllä totta. Jos noin kovasti täytyisi pihistellä, niin varmaan tuntuisi hankalalta törsäillä sitten niitä rahoja, tai ainakin vaihtaa semmaiseen täysin erilaiseen moodiin, tuntematta ettö tekee nyt karhunpalvelusta itselleen.
Tossahan tuo perheen isä sanoo, että loman jälkeen ajattelevat että ei enää uudestaan seuraavana vuotena. Jäin vähän ihmettelemään, kun eikö luulisi, että juuri ihanan loman loppuessa ajattelisi että tämä pitää kokea uudestaan?
Toi on kyllä totta. Jos noin kovasti täytyisi pihistellä, niin varmaan tuntuisi hankalalta törsäillä sitten niitä rahoja, tai ainakin vaihtaa semmaiseen täysin erilaiseen moodiin, tuntematta ettö tekee nyt karhunpalvelusta itselleen.
Tossahan tuo perheen isä sanoo, että loman jälkeen ajattelevat että ei enää uudestaan seuraavana vuotena. Jäin vähän ihmettelemään, kun eikö luulisi, että juuri ihanan loman loppuessa ajattelisi että tämä pitää kokea uudestaan?
Hyvä hyvä!!
Fiksu asenne vanhemmilla: Tarjoavat lapsilleen mieluummin elämänkokemuksia, kuin krääsää.
Herättää varmaan monessa kateellisuutta, kun moni ei vain kykenisi tuohon! Hieno perhe!
Herättää varmaan monessa kateellisuutta, kun moni ei vain kykenisi tuohon! Hieno perhe!
Ent. Ksantippa S.
Jos joitakin kannattaa kadehtia, niin niitä, jotka tarjoavat lapsille aikaansa ja kokemuksia 12 kuukautta vuodessa.Alkuperäinen kirjoittaja Hyvä hyvä!!;30226193:
häh???+
"Reissussa elämme kuin kroisokset. Syömme ravintoloissa, shoppailemme koko vuoden edestä, käymme huvipuistoissa ja teemme mitä haluamme", Peetri Joki kertoo.Alkuperäinen kirjoittaja Hyvä hyvä!!;30226193:
"..."
Jossain määrin elämme samalla tavalla, emme kuitenkaan pihistele läheskään noin paljoa ja asumme kyllä uudessa okt:ssa. Mutta mekin teemme kalliita matkoja, joilla osa nautintoa on syödä ulkona ja shoppailla. Kotimaassa shoppailemme todella vähän esim. vaatteita. Värjään itse hiukseni kampaamojen sijaan, autot ostetaan kulutuksen perusteella, emme harrasta viikottaisia kahvilakäyntejä tms. Muutenkin harrastusmenot vain joitain satasia vuodessa.
Eli joo, meille on tärkeää päästä ulkomaille ja nauttimaan siellä elämästä. Se tarkoittaa tinkimistä joistain muista asioista elämässä.
Eli joo, meille on tärkeää päästä ulkomaille ja nauttimaan siellä elämästä. Se tarkoittaa tinkimistä joistain muista asioista elämässä.
"tinkeli"
En eläisi, viihdyn Suomessa ihan hyvin eikä mulla ole mitään ehdotonta tarvetta päästä ulkomaille. Muutenkin mieluummin kivoja asioita pienemmässä mittakaavassa pitkin vuotta sopii mun mielelle paremmin.